Hän on vetäytynyt päätöksenteosta – Vladimir Putinin käytös ihmetyttää
Venäjän diktaattorin ote näyttää asiantuntijoiden mukaan herpaantuvan.
- JULKAISTU 31.05.2023 | 13:47
- PÄIVITETTY 31.05.2023 | 16:03
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Eturivin Venäjä-tuntijoiden mukaan viime aikojen kehitys osoittaa, että diktaattori
Vladimir Putinin kyky tai halu tehdä päätöksiä on alentunut. Tällä saattaa olla suuria vaikutuksia Venäjällä.
Hyvät lähteet Moskovassa omaava politiikan tutkija
Tatjana Stanovaja luonnehtii
Carnegie Endowment for International Piece -ajatushautomon
kirjoituksessaan Putinin valinneen ”toimettomuuden taktiikan”, joka saattaa osua vielä diktaattorin omaan nilkkaan.
– Jollain tasolla presidentti on ollut äärimmäisen aktiivinen. Hän on mikromanageerannut sotatoimia salassa ja esittänyt julkisesti hoitavansa rutiiniasioita, kuten kokouksia taloudesta tai uuden raitiolinjan avaamisen miehitetyssä Mariupolissa. Mitään presidentinhallinnon aloitteita, joilla maata sopeutettaisiin uuteen sota-ajan todellisuuteen ja kaikkeen siihen liittyvään ei kuitenkaan ole tekeillä, tutkija huomauttaa.
Tatjana Stanovaja luonnehtii Putinin pysyneen itsepäisesti irti päätöksenteosta samaan aikaan, kun lennokit iskevät Kremliin asti, Wagner-johtaja
Jevgeni Prigozhin käy ristiretkeään Venäjän puolustusministeriötä ja ministeri
Sergei Shoigua vastaan ja Ukraina valmistelee vastahyökkäystään.
Tutkijan mukaan Putinin ääntä ei kuulu polttavissa Kremlin keskusteluissa.
– Pitäisikö Venäjän rajat sulkea? Pitäisikö jo lähteneiden kansalaisoikeuksia rajoittaa? Kenet jätetään mobilisaation ulkopuolelle? Miten ”vieraan vallan agenteiksi” luokiteltuja tulisi rangaista? Mitä Prigozhinille pitäisi tehdä? Miten valtion pitäisi vastata lennokki-iskuihin tai ”ultrakansallismielisten” salamurhayrityksiin?, Stanovaja listaa.
Hän huomauttaa, että niin kansanedustajien, puoluejohtajien, ministereiden kuin sotabloggaajienkin mielipiteet näihin kysymyksiin ovat tiedossa.
Putin ei kuitenkaan Stanovajan mukaan sano mitään. Jopa pitkään odotetussa puheessa parlamentille käsiteltiin vain asioita, joista Venäjän hallitus oli jo päättänyt.
– Putin on nyt suurin piirtein ainoa venäläinen [vaikuttaja], joka ei osallistu yhä aktiivisemmin politiikkaan.
– Näyttää siltä kuin presidentti olisi siirtänyt itsensä sivuun ja omistautunut vain salaisille sotilaallisille ja geopoliittisille asioille, joiden yksityiskohdat vain harva tuntee.
Kuvakaappaus Kremlin lennokkihyökkäyksestä julkaistulta videolta. Twitter
Tatjana Stanovajan mukaan kyse ei ole pelosta tai heikkoudesta.
– Tämä heijastelee ennemmin Putinin kasvavaa messias-kompleksia. Kirjaimellisesti kaikki hänen poliittiset toiveensa ja suunnitelmansa ovat kiinni ulkoisista tekijöistä, joita hän ei voi hallita. Putinilla ei ole mitään välineitä tai resursseja, joilla hän voisi muuttaa tilanteen edukseen. Tästä huolimatta hän uskoo, että maailma silti muuttuu ja tuottaa hänelle Kiovan antautumisen, tutkija arvioi.
Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Kremlin huipulla sorvattu strategia Ukrainassa perustuu nyt lähinnä odotukseen. Sisäpiirilähteiden mukaan Moskova odottaa Ukrainan johdon pirstaloituvan ja lännen tuen hiipuvan, kun sota vain jatkuu tarpeeksi kauan.
Tatjana Stanovajan mukaan nämä suunnitelmat eivät toki ole täysin perusteettomia. Vladimir Putinin ongelma on kuitenkin se, että Venäjän levoton poliittinen eliitti ei pidä tällaisesta ajattelusta lainkaan.
– Kaikesta uskollisuudesta ja muovattavuudestaan huolimatta se [eliitti] on kehittynyt dramaattisesti sodan aikana. Nykypäivänä Venäjän eliitit näkevät toimettomuuden kertovan tappiomielialasta.
Kaikki tämä ruokkii tutkijan mukaan ”puolivaltiollisten toimijoiden” poliittisia intohimoja.
– Vaikka heitä pidetäänkin Kremlin välineinä, rakentavat he asteittain poliittista pääomaa ja saattavat jonain päivänä menettää malttinsa nykyhallintoon ja haastaa sen. Putinilla on jo nyt vaikeuksia selittää, mitä hän oikein odottelee.
Vladimir Putin ei hoida hommiaan
Arvostettu Venäjä-asiantuntija, professori
Mark Galeotti on osin samoilla linjoilla Tatjana Stanovajan arvion kanssa. Hän ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että Kremlin päätöksenteon ongelmissa on kyse pelkästään Vladimir Putinin ”messias-kompleksista” ja siitä, että diktaattori uskoo kaiken vain lopulta järjestyvän.
https://euw-ice.360yield-basic.com/...medium=display&utm_campaign=metsatilojen-osto
– Päinvastoin, hän on vähiten kykenevä päätöksentekoon, kun kyse on vaikeista asioista.
Hyvänä Kremlin tulkitsijana tunnettu Galeotti toteaa Twitterissä Putinin käyttävän sodan yksityiskohtiin ja muihin verrattain vähäpätöisiin asioihin keskittymistä keinona vältellä suuria ja vaikeita kysymyksiä.
– Siksi hänellä on tapana tehdä kovia päätöksiä liian myöhään ja liian huonosti.
Asiantuntija nostaa esimerkiksi liikekannallepanon, joka toteutettiin lopulta vasta kun paras aika sotia oli ohi ja iso osa kyvykkäistä kouluttajista ja kalustosta menetetty rintamalla. Sama pätee Galeottin mukaan Putinin ilmeiseen haluun olla tekemättä uutta virallista liikekannallepanoa ennen kuin ensi syksyn vaaliaika on ohi.
Jevgeni Prigozhin ryöpyttää puolustusministeriötä propagandavideollaan. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Venäjällä järjestetään syyskuussa aluevaalit. Kevään 2024 presidentinvaalien kampanjointi alkaa taas muodollisesti vasta tämän vuoden joulukuussa, mutta todellisuudessa vaaleihin valmistaudutaan jo syksystä lähtien.
– Vladimir Putin ei yksinkertaisesti hoida hommaansa: selvitä vahingollisia eliitin konflikteja (kyse ei ole vain Prigozhinista ja Shoigusta), luo laajaa polittista linjaa ja tue sen toteutusta, anna kansakunnalle ikonia, jonka ympärille kerääntyä, Mark Galeotti listaa.
– Sen sijaan hän piileskelee bunkkerissaan ja nautiskelee – kuin Nero soittamassa viulua Rooman palaessa. Hän uskoo asioiden järjestyvän itsestään kuin taikaiskusta, koska hänen on jollain tasolla pakko, hän jatkaa.
Mark Galeotti uskookin, että tämän takana on se, miten paljon Putin pelkää vaihtoehtoja kuten rauhaa tai vielä nykyistä laajempaa sotaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikessa on lopulta kyse arvailusta, koska kukaan ei voi päästä Putinin pään sisälle.
Tatjana Stanovaja vastaa Twitterissä olevansa pitkälti samaa mieltä Mark Galeottin kanssa. Hän pitää Putinia kuitenkin ennemmin tilanteisiin reagoivana taktikkona kuin strategisena ajattelijana. Stanovaja ei myöskään usko diktaattorin pelkojen vaikuttavan siihen, miten hän toimii ”alaistensa” kanssa.
– Hallinnon tämän hetken kehitys vain vahvistaa Putinin vakaumusta. Odottava asenne ei myöskään tarkoita täyttä toimettomuutta. Venäjä valmistautuu pitkään puolustustaisteluun ja luottaa voivansa kerätä resursseja mahdolliseen hyökkäykseen tulevaisuudessa. Tämä on Putinista pragmaattista.
– Hän syyttää vastoinkäymisistä huolimatta länttä ja uskoo olleensa oikeassa alusta alkaen (hän katuu ainoastaan sitä, ettei aloittanut jo aiemmin) ja pitää virhearvioita vain oppitunteina.
Vladimir Putin tervehtii Sergei Shoigua tänä vuonna laihaksi jääneessä Voitonpäivän paraatissa Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / DMITRY ASTAKHOV
Putinin mysteeri
Chicagon yliopiston professori, taloustieteilijä ja Venäjä-tuntija
Konstantin Sonin arvioi Mark Galeottin ja Tatjana Stanovajan esittämien arvioiden sopivan hyvin yhteen teoriaan Venäjän ”degeneroituvasta autokratiasta”.
– Kaikki nämä kuvaukset – ”yli-itsevarma”, ”välttelee tarpeellisia päätöksiä”, ”harhainen” – näyttävät hyvin perustelluilta. Ne todella kuvaavat sitä, mitä me voimme nähdä, Sonin kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa Putinin mysteeri on poliittisen taloustieteen näkökulmasta se, miten ihmeessä tällaiset avut omaava henkilö on saattanut edes voittaa valtataistelun ja pysyä vallassa.
– Näyttää siltä, että yhdistelmä varhaisen vaiheen tuuria, taitoa – ja kyllä, myös ylenmääräistä itsevarmuutta, vie sinut huipulle. Sorto ja propaganda pitävät sitten vallassa siinä vaiheessa, kun taidot eivät enää sovellu, tuuri on loppunut ja yli-itsevarmuus ja messiaaninen kiihko eivät enää riitä kurssin kääntämiseen. Toivottavasti tätä kestää vain jonkin aikaa, Sonin toteaa.
Hän muistuttaa, ettei Vladimir Putin ole ottanut osaa oikeisiin vaaleihin vuoden 2000 jälkeen. Kommentti heijastelee vanhaa totuutta, jonka mukaan diktaattorit tekevät oman ja hallintonsa vanhenemisen myötä yhä huonompia päätöksiä.
– Hän on siis ollut vähemmän ja vähemmän kykenevä jokaisena uutena aikana. Hänen oma pätevyytensä ei luonnollisesti muutu, mutta kyvykkyydessä on kyse henkilön ja olosuhteiden yhteensopivuudesta. Jos olosuhteet muuttuvat satunnaisesti (ja ne muuttuvat), valtaan juurtuneesta henkilöstä tulee lähes varmasti epäpätevä muutamassa ajanjaksossa, professori sanoo
ryssä-fanbasen mukaan sodan piti iskeä länteen kovemmin, mutta ei nyt ihan siltä vaikuta, näin neutraalisti tapahtumia tarkastellen siis 
www.hs.fi
www.is.fi
