Noihin kysymyksiin kun osaiskin vastata nii olis aika seppä.. On kuitenkin niin paljon selvitettävää vielä ja niin vähän aikaa siitä kun tähdet oli tuikkuja taivaankannella ja maa oli litteä
Tottahan tuo on mutta kyllä näissä spekulaatioissa on silti syytä pitää jonkinlainen tolkku. Usein nuo jutut mystisistä 'ulottuvuuksista' sun muista ovat täysin tuulesta temmattuja eivätkä perustu muuhun kuin scifi-kirjailijoiden mielikuvitukseen. Vaikka sanotaan että vähän aikaa sitten maata pidettiin litteänä ja tähdistä ei tiedetty mitään, on otettava huomioon että kokeellisen luonnontieteen ansiosta pystymme tekemään huomattavasti perustellumpia teorioita, kuin esim. pronssikaudella. Universumi tulee vielä yllättämään meidät ihmeellisyydellään moneen kertaan mutta siihen asti kannattaa pitää se foliohattu piilossa.
Itsekin sanoisin pitäväni erittäin todennäköisenä sitä, että universumissa on meidän lisäksemme muutakin elämää. Tässä tapauksessa tarkoitan kuitenkin 'elämällä' jotain niin eksoottista että emme välttämättä edes tunnistaisi sitä jos tulisi vastaan. Ajatus otetaan hyvin vakavasti myöskin NASAssa, jossa on jopa oma
astrobiologinen instituutti. Sen tehtävänä on tutkia erilaisia mahdollisuuksia ja muotoja Maan ulkopuoliselle elämälle. Herra nimeltä
Peter Ward on toiminut tuolla johtavana tutkijana ja kirjoittanut kirjan
Tuntematon elämä, joka löytyy suomeksi
Ursan kirjakustantamosta. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen, paikoin hieman provosoiva ja informatiivinen kirja kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kirjassa esitetään esimerkiksi hypoteesi saveen pohjautuvasta 'elämänmuodosta'. Se koostuisi erilaisista mineraaleista rakentuvista kiteistä, jotka kasvavat hitaasti sopivassa nesteessä. Tällaiseen kiteeseen voi tulla toisinaan virheitä ("mutaatioita") jolloin se lähtee haarautumaan uuteen suuntaan ("lisääntyy"). Hieman lavennetulla määritelmällä tällainenkin rakenne olisi 'elävä'. Meidän ensimmäinen kosketus sellaiseen voisikin olla lähinnä avaruusaluksen laskeutuminen päälle. Moinen kidemötikkä ei myöskään olisi tulossa maapallolle karjaa silpomaan tai piirtelemään kuvioita peltoihin
Kaikella potentiaalisella elämällä on niin monta erilaista tapaa kehittyä, että meidän kaltainen sivilisaatio on äärimmäisen epätodennäköinen. Ensinnäkin pitäisi kehittyä informaatiota kantavia stabiileja molekyylejä (meillä DNA, RNA, proteiinit), jotka pystyvät monistumaan. Sen jälkeen näiden pitäisi "lokeroitua" jonkinlaisten solujen sisään ja muodostaa itsenäisiä alkueläimiä. Sitten tulisi monisoluisuus ja vielä pidemmälle menevä erilaistuminen. Lopulta satojen miljoonien vuosien kuluttua olisi alkeellisella tasolla älykkäitä eläimiä. Sitten pitäisi vielä kehittää edes
homo sapiensin tasoinen älykkyys, joka ei todellakaan ole mikään automaatio.
Kyllä tuolla jossain jotain etäisesti elävän kaltaista löytyy mutta että älykkäitä sivilisaatioita... tuskinpa. Salaa toivon että niitä olisi mutta järjellä ajateltuna ajatus on aika toivoton
Mahdotonta se ei tietenkään ole, sillä onhan se onnistunut täällä meilläkin.