Tyytyväisen elämän kirous(ko?)

[Deleted member 137290]

Vaikka mä olen valinnut normaalia buddhalaisemman elämäntavan niin mun elämä on siltikin yllättävän miehekäs.
Ajan hienolla autolla ja prätkällä, välillä ylinopeutta, juon hyvää viskiä, lyön ja potkin toisia ihmisiä.
Ei tää nyt ihan huono elämä ole.

Niin. Hienoja asioita, mutta ei niilläkään pillua saa :/

 

[Deleted member 137290]

Tarjoaa sen, että se sun elämä on just sitä mitä sä itse haluat ja mitä sä itse päätät. Nyt sä alistut siihen luuloon, että muut ihmiset määrittelee sun koko elämän. Tuolla sun nykyisellä asenteella ei ainakaan tule saavuttamaan minkäänlaista onnellisuutta.

Minkäänlaista onnellisuutta? Kuulostaa siltä ettei saatavissa olisi parasta mahdollista onnea ihmisenä.
Mä haluan parhaan mahdollisen onnellisuuden ihmisyydessä.

 

[Poppis]

Mä haluan parhaan mahdollisen onnellisuuden ihmisyydessä.

Tuolla asenteella et saavuta sitä koskaan.

 

[Jali]

Minkäänlaista onnellisuutta? Kuulostaa siltä ettei saatavissa olisi parasta mahdollista onnea ihmisenä.
Mä haluan parhaan mahdollisen onnellisuuden ihmisyydessä.

Eri asiat tekee eri ihmiset onnelliseksi. Se nyt on ainakin aika hyvä lähtökohta, että tekee joka päivä semmosia asioista mistä tykkää.

Mitä tarkottaa "paras mahdollinen onnellisuus ihmisenä"? Toi kuulostaa ihan siltä, että sä yrität tavoitella jotain yleistä mallia mitä luulet ihmisten tavoittelevan.

Mieti mitä sä ite haluat. Jos vertaat itseäs ja sun onnellisuutta muihin ni et tuu ikinä saavuttamaan sitä. Tuut vielä kuolinvuoteeltakin kirjottelemaan nettiin, että se on kaikkien muiden vika kuin sun itses.

 

[carcayu]

Mielenkiintoinen posti. Mitä uskontoa tai ideologiaa se noudattelee?

Katson ensisijaisesti olevani etsijä. Edustan kristinuskoa, mutta tähän on syytä tehdä muutama tarkennus. Erona budhalaisuuteen ymmärrän sen, että kristitylle egosta vapautuminen on välivaihe sille, että voin täyttyä Jumalasta. Jumala on käsite sille jollekin mikä asuu transendentissa. Se on suuri mysteeri, mutta vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen elämään. Ymmärrän että määrittelet termin ympäröivänä maailmana, mutta täsmällisesti se tarkoittaa sitä maailmaa, joka on havaintokyvyn ulkopuolella. Uskon kuitenkin, että ihmisellä on sisässään rajapinta, jonka kautta transendettiin voi olla yhteydessä. Tämä perustuu kokemukseen. Tässä mielessä komppaan enemmän kristinuskon mystikkoja kuin teologeja, joiden ajatuksista ns. kansankirkko opettaa. Suuri ero kansankirkon teologiaan on siinä, että ymmärrän Raamatun opettavan vapautumaan tämän elämän aikana. Jeesus on esikuva ihmisestä, joka on täyttynyt kokonaan Jumalasta. Lähes samaan ovat yltäneet myöhempina aikoina ns. pyhimykset. Näin ollen ymmärrän kristityn pyrkimyksenä seurata Jeesuksen esimerkkiä ja täyttyä Jumalasta tässä ajassa eikä niin, että palvotaan Jeesusta, joka hoiti homman aikoinaan, joten nyt kelpaa odotella kuolemaa, kun vain muistaa palvoa eläessään.

Transendentistä kumpuaa se todellinen seikkailu mitä kaipaat. Se on se valtameren voima mistä tuossa aiemmin laulettiin. Sillä voimalla voi toteuttaa oman elämänsä seikkailun. Niksi on siinä, että sen kanssa täytyy olla sopusoinnussa, että seikkailu pääsee toteutumaan. Jos ego laittaa vastaan niin lopputuloksena on vain tuskaa vailla onnistumisia. Tuo laiskuus lähteä sotimaan ja huoraamaan on nähdäkseni yksinkertaisesti merkki siitä, ettet ole oikeasti menossa sotimaan ja huoraamaan. Tällaisia skenaarioita on vain villi pyöritellä mielessä, kun väistelee omaa elämäänsä. Perusoivallus on siis siinä, ettet pysty itse luomaan omaa elämääsi. Se tulee annettuna ja voit vain löytää sen ja ottaa sen vastaan. Joiltain osin on luultavast mahdollista vaikuttaa siihen millainen seikkailusta tulee, mutta tärkeintä on hyväksyä tilanne ja antaa mennä. Sitten voi ruveta soutamaan myötävirtaan ja johan alkaa tapahtua. Ne elämykset joita pysähtynyt sielu kaipaa löytyvät siitä seikkailusta, joka tulee sisältäpäin, koska se on se tärkeä seikkailu, jossa on merkittävä panos. Hupireissut eivät lopulta aiheuta suurta värinää, koska ne eivät ole tärkeitä. Siinä on suuri ero pelaatko pokeria tulitikuista vai omakotitalosta. Tämän takia seikkailun mukana tulee aina myös tuskaa ja kärsimystä. On mahdotonta poimia rusinoita pullasta ja ottaa vain hupi ilman kärsimystä.

Ihminen on kuin näyttelijä, jonka elämän tarkoitus on esittää kosmista näytelmää. Ego haluaa olla näytelmän käsikirjoittaja, mutta se ei ole. Ainoa mitä se voi tehdä on irtisanoutua näytelmästä ja ohjata ihmisen siivouskomeroon mököttämään. Kohtalona on sitten istua yksin pimeässä ja kiristellä hampaita samalla, kun uhoaa ottavansa vallan heti, kun vain jaksaa astua takaisin näyttämölle. Tämän olotilan ymmärrän kadotuksena, josta Raamattu puhuu. Tarpeeksi pitkään kun istuu yksin komerossa niin lopulta joko nöyrtyy osallistumaan näytökseen tai sekoaa ja suorittaa exitin elämästään huumeilla ja hirttoköydellä.

 

[Ukkeli123]

Katson ensisijaisesti olevani etsijä. Edustan kristinuskoa, mutta tähän on syytä tehdä muutama tarkennus. Erona budhalaisuuteen ymmärrän sen, että kristitylle egosta vapautuminen on välivaihe sille, että voin täyttyä Jumalasta. Jumala on käsite sille jollekin mikä asuu transendentissa. Se on suuri mysteeri, mutta vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen elämään. Ymmärrän että määrittelet termin ympäröivänä maailmana, mutta täsmällisesti se tarkoittaa sitä maailmaa, joka on havaintokyvyn ulkopuolella. Uskon kuitenkin, että ihmisellä on sisässään rajapinta, jonka kautta transendettiin voi olla yhteydessä. Tämä perustuu kokemukseen. Tässä mielessä komppaan enemmän kristinuskon mystikkoja kuin teologeja, joiden ajatuksista ns. kansankirkko opettaa. Suuri ero kansankirkon teologiaan on siinä, että ymmärrän Raamatun opettavan vapautumaan tämän elämän aikana. Jeesus on esikuva ihmisestä, joka on täyttynyt kokonaan Jumalasta. Lähes samaan ovat yltäneet myöhempina aikoina ns. pyhimykset. Näin ollen ymmärrän kristityn pyrkimyksenä seurata Jeesuksen esimerkkiä ja täyttyä Jumalasta tässä ajassa eikä niin, että palvotaan Jeesusta, joka hoiti homman aikoinaan, joten nyt kelpaa odotella kuolemaa, kun vain muistaa palvoa eläessään.

Transendentistä kumpuaa se todellinen seikkailu mitä kaipaat. Se on se valtameren voima mistä tuossa aiemmin laulettiin. Sillä voimalla voi toteuttaa oman elämänsä seikkailun. Niksi on siinä, että sen kanssa täytyy olla sopusoinnussa, että seikkailu pääsee toteutumaan. Jos ego laittaa vastaan niin lopputuloksena on vain tuskaa vailla onnistumisia. Tuo laiskuus lähteä sotimaan ja huoraamaan on nähdäkseni yksinkertaisesti merkki siitä, ettet ole oikeasti menossa sotimaan ja huoraamaan. Tällaisia skenaarioita on vain villi pyöritellä mielessä, kun väistelee omaa elämäänsä. Perusoivallus on siis siinä, ettet pysty itse luomaan omaa elämääsi. Se tulee annettuna ja voit vain löytää sen ja ottaa sen vastaan. Joiltain osin on luultavast mahdollista vaikuttaa siihen millainen seikkailusta tulee, mutta tärkeintä on hyväksyä tilanne ja antaa mennä. Sitten voi ruveta soutamaan myötävirtaan ja johan alkaa tapahtua. Ne elämykset joita pysähtynyt sielu kaipaa löytyvät siitä seikkailusta, joka tulee sisältäpäin, koska se on se tärkeä seikkailu, jossa on merkittävä panos. Hupireissut eivät lopulta aiheuta suurta värinää, koska ne eivät ole tärkeitä. Siinä on suuri ero pelaatko pokeria tulitikuista vai omakotitalosta. Tämän takia seikkailun mukana tulee aina myös tuskaa ja kärsimystä. On mahdotonta poimia rusinoita pullasta ja ottaa vain hupi ilman kärsimystä.

Ihminen on kuin näyttelijä, jonka elämän tarkoitus on esittää kosmista näytelmää. Ego haluaa olla näytelmän käsikirjoittaja, mutta se ei ole. Ainoa mitä se voi tehdä on irtisanoutua näytelmästä ja ohjata ihmisen siivouskomeroon mököttämään. Kohtalona on sitten istua yksin pimeässä ja kiristellä hampaita samalla, kun uhoaa ottavansa vallan heti, kun vain jaksaa astua takaisin näyttämölle. Tämän olotilan ymmärrän kadotuksena, josta Raamattu puhuu. Tarpeeksi pitkään kun istuu yksin komerossa niin lopulta joko nöyrtyy osallistumaan näytökseen tai sekoaa ja suorittaa exitin elämästään huumeilla ja hirttoköydellä.

Carcayu, loistavia tekstejä! Ja varsinkin myös tuo ensimmäisellä sivulla oleva postauksesi.

Minua kiinnostaa minkä ikäinen ketjun aloitaja on? Itse kun olen kolmekymppinen..Ja perheellinen.

Minusta ainakin yksi asia tässä on selvää: jotain täytyy tehdä, tuollaiseen tilaan ei pidä jäädä. Ota rinkka selkään ja lähde reissaamaan? Elä luonnonarmoilla? Itse unelmoin siitä, kun perheellisenä en niin voi tehdä, paitsi hyvin lyhyitä pätkiä harvakseltaan.

Toinen mieleentulema ehkä hieman carcayuta myötäillen: kokeile kristinuskoa. Budha ei selvästi sinua sytytä. Tutustu kristinuskoon, jos et vielä ole tutustunut, ja tulet huomaamaan miten äärimmäisen mielenkiintoisesta asiasta on kyse. Siitä on valjuus ja väärämielinen tyytyväisyys kaukana. Ja kaiken lisäksi se on todennäköisesti totta (puolueellinen mielipide ;) ).

Tsemppiä etsintään!

 

[Deleted member 137290]

Katson ensisijaisesti olevani etsijä. Edustan kristinuskoa, mutta tähän on syytä tehdä muutama tarkennus. Erona budhalaisuuteen ymmärrän sen, että kristitylle egosta vapautuminen on välivaihe sille, että voin täyttyä Jumalasta. Jumala on käsite sille jollekin mikä asuu transendentissa. Se on suuri mysteeri, mutta vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen elämään. Ymmärrän että määrittelet termin ympäröivänä maailmana, mutta täsmällisesti se tarkoittaa sitä maailmaa, joka on havaintokyvyn ulkopuolella. Uskon kuitenkin, että ihmisellä on sisässään rajapinta, jonka kautta transendettiin voi olla yhteydessä. Tämä perustuu kokemukseen. Tässä mielessä komppaan enemmän kristinuskon mystikkoja kuin teologeja, joiden ajatuksista ns. kansankirkko opettaa. Suuri ero kansankirkon teologiaan on siinä, että ymmärrän Raamatun opettavan vapautumaan tämän elämän aikana. Jeesus on esikuva ihmisestä, joka on täyttynyt kokonaan Jumalasta. Lähes samaan ovat yltäneet myöhempina aikoina ns. pyhimykset. Näin ollen ymmärrän kristityn pyrkimyksenä seurata Jeesuksen esimerkkiä ja täyttyä Jumalasta tässä ajassa eikä niin, että palvotaan Jeesusta, joka hoiti homman aikoinaan, joten nyt kelpaa odotella kuolemaa, kun vain muistaa palvoa eläessään.

Transendentistä kumpuaa se todellinen seikkailu mitä kaipaat. Se on se valtameren voima mistä tuossa aiemmin laulettiin. Sillä voimalla voi toteuttaa oman elämänsä seikkailun. Niksi on siinä, että sen kanssa täytyy olla sopusoinnussa, että seikkailu pääsee toteutumaan. Jos ego laittaa vastaan niin lopputuloksena on vain tuskaa vailla onnistumisia. Tuo laiskuus lähteä sotimaan ja huoraamaan on nähdäkseni yksinkertaisesti merkki siitä, ettet ole oikeasti menossa sotimaan ja huoraamaan. Tällaisia skenaarioita on vain villi pyöritellä mielessä, kun väistelee omaa elämäänsä. Perusoivallus on siis siinä, ettet pysty itse luomaan omaa elämääsi. Se tulee annettuna ja voit vain löytää sen ja ottaa sen vastaan. Joiltain osin on luultavast mahdollista vaikuttaa siihen millainen seikkailusta tulee, mutta tärkeintä on hyväksyä tilanne ja antaa mennä. Sitten voi ruveta soutamaan myötävirtaan ja johan alkaa tapahtua. Ne elämykset joita pysähtynyt sielu kaipaa löytyvät siitä seikkailusta, joka tulee sisältäpäin, koska se on se tärkeä seikkailu, jossa on merkittävä panos. Hupireissut eivät lopulta aiheuta suurta värinää, koska ne eivät ole tärkeitä. Siinä on suuri ero pelaatko pokeria tulitikuista vai omakotitalosta. Tämän takia seikkailun mukana tulee aina myös tuskaa ja kärsimystä. On mahdotonta poimia rusinoita pullasta ja ottaa vain hupi ilman kärsimystä.

Ihminen on kuin näyttelijä, jonka elämän tarkoitus on esittää kosmista näytelmää. Ego haluaa olla näytelmän käsikirjoittaja, mutta se ei ole. Ainoa mitä se voi tehdä on irtisanoutua näytelmästä ja ohjata ihmisen siivouskomeroon mököttämään. Kohtalona on sitten istua yksin pimeässä ja kiristellä hampaita samalla, kun uhoaa ottavansa vallan heti, kun vain jaksaa astua takaisin näyttämölle. Tämän olotilan ymmärrän kadotuksena, josta Raamattu puhuu. Tarpeeksi pitkään kun istuu yksin komerossa niin lopulta joko nöyrtyy osallistumaan näytökseen tai sekoaa ja suorittaa exitin elämästään huumeilla ja hirttoköydellä.

Hyvä yritys.
Kuitenkin liikaa alistumista, ja ilman rimpuilua antautumista.
+ Liikaa sitä, että yrität saada lopputuloksen siihen, että tulisi olla tuskaa ja kärsimystä.
Minä, ylivertainen ja kyvykäs yksilö, jos lähden elämän seikkailuun. Niin teen sen siten, että olen
ymmärtänyt luonnonvoimat, ja sen, että olen tehnyt sellaisen taseen universumin kanssa, että olen voittajana liikenteessä.
Eli, en ole se tunari, epäkyvykäs yksilö, joka joutuu yh:n lattioiden pyyhintä mopiksi, koska ei omaa omaa tahtoa.
-> Tekstistäsi jää se mielikuva, että olet niitä yksilöitä, jotka kykenee perustelemaan yh:n kanssa seurustelun hyvänä vaihtoehtona. Esim. näin: "yh on kokeneempi, ja kypsempi ja itsenäisempi". No vau. Oma lapseton tyttöystävä olisi ollut ihan sitä samaa jos olisin sen kanssa jäänyt, tai sitten, jos mulla olis nainen kenellä olisi vain omia lapsia, niin silloin käyttäisin samoja perusteluita. Yh:ta ei voida perustella perinteisillä ratkaisuilla jotenkin "parempana" ratkaisuna.
Siihenhän tässä jokatapauksessa joudutaan todennäköisesti. Mutta tämä näytelmä, siinä voi rimpuilla, jos ei siinä voi, on se merkki siitä että elämä on mieletöntä. Komero mököttämistä olen kokeillut, natriumnitriitin tilaamista on tutkittu ja exittiä.
-> Mutta eniveis, särähtää korvaan toi että "aiheuttaa kipua ja kärsimystä". Tää kipu ja kärsimys on väärinkäsitystä, tilanteen väärää tulkintaa ja liikaa myötävirtaan soutamista. Hankalinta tässä on löytää ne oikeat selitykset, ja oikea uskomus.
Joku _hyöty ja itselleen saaminen_ tässä on saatava myöskin, joku kompensaatio. Tai sitten ainut mitä tässä saadaan, on sisäinen oivallus. Mutta pelkkä myötävirtaan soutaminen ei sitä tuo.
Ihminen on yksilö. Ihmisellä on valinnavaraa ja ihminen on itsenäinen. Aiemmin puhumasi heimopuheet myös puhui liikaa tähän suuntaan, ettei näin olisi. Mutta kyllä ihminen tarvitsee hyviä asioita ja nautintoa itselleen. Ja nyt kun kohtalona on todennäköisimmiten yh:n kanssa yhteen joutuminen, ei ole mitään syytä, tai vaatimusta itseltä tai muilta lähteä kokonaan myötävirtaan soutamaan.
Kamppailu armeijoihin ja huoraamaan lähtemisen vaikeudesta on jumalan ääntä. Jumalan ääni sisällä sanoo, että se on väärin. Vastoin sitä jumalallista olentoa joka olen. Mutta asia ei kuitenkaan ole täysin näin.
Ensinnäkin, armeijahommat välähtelee välillä aitonta totuutena itselle, ja tämä on juuri sitä valinnanvaraa jota on olemassa yhdessä muodossaan. Lisäksi myös huoraukset kiinnostaa. Se on velan maksamista itselle, jos joutuu suhteeseen joka ei ole sitä mikä olisi parasta.
Toiseksikin. Se mausteen hakeminen elämään on sitä, että kykenee sivuuttamaan jumalan ääntä. Mutta, niin että säilyttää napanuoran kokoajan jumalan ääneen, eli ei niin, että menee täyteen maaniseen psykoosiin tajuamatta itsekkään mitä tapahtuu.
Vai mistä luulet että ne elämän elokuvallisimmat hetket on tulleet, tai mistä luulet että ne hauskimmat hetket tulee? Mistä ne suurimmat naurut tulee mitä on kokenut? Aivan, ei ne tule koskaan myötävirtaan soutamisesta.
Jokatapauksessa tästä on voittajana tultava ulos. Koska mies on mies talossa. Mies päättää. Miehen pitää kokea miehuus, ei alistuneisuutta feminismille ja omalle asemalleen. Muuten ei tästä seikkailusta ole mitään iloa.
Onko se voittajana ulos tulo sitten sitä, että oivaltaa itse, mikä luonnon ja universumin tase on kyseessä, siis oivallus toisinsanoen, vai mitä se on. Mutta en aio olla se typerä idiootti joka alistuu naiselle ja huonoille olosuhteille, vaan rimpuilen kaikin voimin virran mukana vastaan. Myötävirtaan uivat on buddhalaisia ja kristinuskoisia hönttejä, jotka mökää kuin kehitysvammaiset, ja irtautuu kaikista omista iloistaan, ja omista nautinnoistaan totaalisesti. Täysiä lampaita, jotka ei koe mitään arvoa itsellään olevan ihmisenä. Näiden ihmisten suurin ilo on olla naisten orjia, ja seuraava lihapata ateria on se, mistä näiden sankareiden elämä koostuu. Ei mitään omia haasteita.
Ei mutta vakavissaan. Mies on nykyisestä huonosta asemastaan ja kaikesta länsimaalaisen kulttuurin huoraamiskulttuurista
huolimatta yksilö.
Mies kykenee päättäämään oman elämänsä PTS:n (pitkän tähtäimen suunnitelma) missä on huomioitu naisten kehitysvaiheet
eri elämäntilanteissa, perheenlisäys, etc. Mies kykenee muodostamaan arvoja eri osa-alueilla elämässä, mies kykenee asettamaan yksilönä itselleen tavotteita. Mies kykenee ennustamaan tulevaa parisuhdetilannettaan ja säätelemään niitä asioita sen ympärillä laadullisiksi, kuin on mahdollista. Eli mies ei hae naisesta itselleen pomoa, joka kertoo mitä milloinkin tehdään, asumismuotojen, ajanvietteen etc kanssa.

 

[Deleted member 137290]

Carcayu, loistavia tekstejä! Ja varsinkin myös tuo ensimmäisellä sivulla oleva postauksesi.

Minua kiinnostaa minkä ikäinen ketjun aloitaja on? Itse kun olen kolmekymppinen..Ja perheellinen.

Minusta ainakin yksi asia tässä on selvää: jotain täytyy tehdä, tuollaiseen tilaan ei pidä jäädä. Ota rinkka selkään ja lähde reissaamaan? Elä luonnonarmoilla? Itse unelmoin siitä, kun perheellisenä en niin voi tehdä, paitsi hyvin lyhyitä pätkiä harvakseltaan.

Toinen mieleentulema ehkä hieman carcayuta myötäillen: kokeile kristinuskoa. Budha ei selvästi sinua sytytä. Tutustu kristinuskoon, jos et vielä ole tutustunut, ja tulet huomaamaan miten äärimmäisen mielenkiintoisesta asiasta on kyse. Siitä on valjuus ja väärämielinen tyytyväisyys kaukana. Ja kaiken lisäksi se on todennäköisesti totta (puolueellinen mielipide ;) ).

Tsemppiä etsintään!

Moi.
Olen 37 vuotias.
Joo. Kyllä tässä jotain aiotaan tehdä.
Reissaus yksin ei ole tarpeellista enää. Olen tehnyt sitä. Eikä se vois tarjota mitään mitä tarvitsen.
Jos vielä reissaan, teen sen naisen kanssa. Joko Filippiineillä (paikallisten naisten kanssa, olen sitten varattu tai en :D )
tai sitten mahdollisen oman naisen kanssa (ilman mitään jälkikasvua matkassa mukana, perkele).
Nää eri armeijoiden reissut mua kiinnostaa lähinnä ajankohtaisuutensa takia tällä hetkellä, vaikka siinä vois joutua
omaa jumalallista ääntään vastaan toimimaankin.
Rauhanturvaus, Tai sit noi jenkkiarmeijan jutut. Ei ne ole niin vaikeita asioita, kun jos asia menee vaan niin, että "treenaa,
ja ilmesty paikalle".

Mulla on oma tietty otteeni kristinuskoon. Tai mihin tahansa länsimaalaiseen uskontoon juutalaisuus kristinusko whatever
samaa kuraa kaikki. Mutta ei siihen tarvii hirveen syvällisesti uppoutua. Ei ne mun todellisessa kohderyhmässä olevat
lapsettomat 18v nymfonaisetkaan ole sellaisesta kiinnostunut ;).
Mutta uskonto, sen merkitys on lähinnä jumalan äänen ymmärtämisessä, ja kuolemanjälkeisyydessä, että henki
jatkaa matkaa kuoleman jälkeenkin. Eli, tulevaisuutta on vanhanakin ja tai sairaanakin, vaikka ei jaksaisi mitään enää tehdä.
Mutta uskon asioihin ei ole tällä hetkellä sen tarpeellisempaa tutustua.

 

[Deleted member 137290]

Eri asiat tekee eri ihmiset onnelliseksi. Se nyt on ainakin aika hyvä lähtökohta, että tekee joka päivä semmosia asioista mistä tykkää.

Mitä tarkottaa "paras mahdollinen onnellisuus ihmisenä"? Toi kuulostaa ihan siltä, että sä yrität tavoitella jotain yleistä mallia mitä luulet ihmisten tavoittelevan.

Mieti mitä sä ite haluat. Jos vertaat itseäs ja sun onnellisuutta muihin ni et tuu ikinä saavuttamaan sitä. Tuut vielä kuolinvuoteeltakin kirjottelemaan nettiin, että se on kaikkien muiden vika kuin sun itses.

Paras mahdollinen ihmisyys on parasta mitä voi olla ja vähän päälle. En mä osaa tohon paremmin sanoa. Mitä nyt ihmisyys voi ihmiselle tarjota? Huoran perseen päältä kokaiinia?

 

[Deleted member 96894]

Mies kykenee päättäämään oman elämänsä PTS:n (pitkän tähtäimen suunnitelma) missä on huomioitu naisten kehitysvaiheet
eri elämäntilanteissa, perheenlisäys, etc. Mies kykenee muodostamaan arvoja eri osa-alueilla elämässä, mies kykenee asettamaan yksilönä itselleen tavotteita. Mies kykenee ennustamaan tulevaa parisuhdetilannettaan ja säätelemään niitä asioita sen ympärillä laadullisiksi, kuin on mahdollista. Eli mies ei hae naisesta itselleen pomoa, joka kertoo mitä milloinkin tehdään, asumismuotojen, ajanvietteen etc kanssa.

No mut hei hienoa! Teepä se?

 

[Deleted member 137290]

No mut hei hienoa! Teepä se?

Tekisin, mutta ei tällä foorumilla tarjota riittäviä työkaluja siihen :/ Pelkkää laimeeta jumalallista paskaa.

 

[Ukkeli123]

Moi.
Olen 37 vuotias.
Joo. Kyllä tässä jotain aiotaan tehdä.
Reissaus yksin ei ole tarpeellista enää. Olen tehnyt sitä. Eikä se vois tarjota mitään mitä tarvitsen.
Jos vielä reissaan, teen sen naisen kanssa. Joko Filippiineillä (paikallisten naisten kanssa, olen sitten varattu tai en :D )
tai sitten mahdollisen oman naisen kanssa (ilman mitään jälkikasvua matkassa mukana, perkele).
Nää eri armeijoiden reissut mua kiinnostaa lähinnä ajankohtaisuutensa takia tällä hetkellä, vaikka siinä vois joutua
omaa jumalallista ääntään vastaan toimimaankin.
Rauhanturvaus, Tai sit noi jenkkiarmeijan jutut. Ei ne ole niin vaikeita asioita, kun jos asia menee vaan niin, että "treenaa,
ja ilmesty paikalle".

Mulla on oma tietty otteeni kristinuskoon. Tai mihin tahansa länsimaalaiseen uskontoon juutalaisuus kristinusko whatever
samaa kuraa kaikki. Mutta ei siihen tarvii hirveen syvällisesti uppoutua. Ei ne mun todellisessa kohderyhmässä olevat
lapsettomat 18v nymfonaisetkaan ole sellaisesta kiinnostunut ;).
Mutta uskonto, sen merkitys on lähinnä jumalan äänen ymmärtämisessä, ja kuolemanjälkeisyydessä, että henki
jatkaa matkaa kuoleman jälkeenkin. Eli, tulevaisuutta on vanhanakin ja tai sairaanakin, vaikka ei jaksaisi mitään enää tehdä.
Mutta uskon asioihin ei ole tällä hetkellä sen tarpeellisempaa tutustua.

Reissussa yleensä tapaa paljon porukkaa ja tulee hyviä keskusteluja jne. En mitään pelkkää erakkoreissua meinannut

 

[Deleted member 137290]

Reissussa yleensä tapaa paljon porukkaa ja tulee hyviä keskusteluja jne. En mitään pelkkää erakkoreissua meinannut

Mitäs mä niillä keskusteluilla?

 

[Ukkeli123]

Mitäs mä niillä keskusteluilla?

Sen takia kun "täällä foorumilla ei tarjota riittäviä työkaluja, pelkkää laimeeta jumalallista paskaa"! =)

 

[Deleted member 137290]

Noniin. US Navyyn otettu yhteyttä, ja kysytty voiko liittyä niin, että greencardin saisi palveluksen aikana, eli että military palvelus olisi "työtä". Hospital corpsman työ kiinnostaisi, työskentelevät Marinejen kanssa kentällä, jonkun näköinen mahis päästä tulitaisteluun mediccinä. Henkilökohtaisesti menen vaikka maailman persereikään, kunhan ei tarvitse tyydyttävän elämän kiroukseen ryhtyä.

Sen takia kun "täällä foorumilla ei tarjota riittäviä työkaluja, pelkkää laimeeta jumalallista paskaa"! =)

Kukapa siellä reissussa osaisi sanoa sen parempia asioita? Tyytyväisen elämän kirouksen hirttosilmukka kiristää kaulaa. Se menee niinpäin, ettei reissussa olevat ihmiset osaa sanoa mitään sen parempaa kun täälläkään. Eli ei tarvitse lähteä reissuun, vaan täältä saadut vinkit riittää. Jumalallisten paskavinkkien sijaan tarttiskin jotain pärisevämpää. Ei voi olla niin, että elämän on tarkoitus on epätyydyttävä "tyydyttävän elämän kirouksen" parisuhde, jota ei pääse karkuun kuin hyppäämällä talon katolta.

 

[Ukkeli123]

Noniin. US Navyyn otettu yhteyttä, ja kysytty voiko liittyä niin, että greencardin saisi palveluksen aikana, eli että military palvelus olisi "työtä". Hospital corpsman työ kiinnostaisi, työskentelevät Marinejen kanssa kentällä, jonkun näköinen mahis päästä tulitaisteluun mediccinä. Henkilökohtaisesti menen vaikka maailman persereikään, kunhan ei tarvitse tyydyttävän elämän kiroukseen ryhtyä.



Kukapa siellä reissussa osaisi sanoa sen parempia asioita? Tyytyväisen elämän kirouksen hirttosilmukka kiristää kaulaa. Se menee niinpäin, ettei reissussa olevat ihmiset osaa sanoa mitään sen parempaa kun täälläkään. Eli ei tarvitse lähteä reissuun, vaan täältä saadut vinkit riittää. Jumalallisten paskavinkkien sijaan tarttiskin jotain pärisevämpää. Ei voi olla niin, että elämän on tarkoitus on epätyydyttävä "tyydyttävän elämän kirouksen" parisuhde, jota ei pääse karkuun kuin hyppäämällä talon katolta.

Hyvä kun suunnitelmat etenee! Ehkä elämän tarkoitus onkin elämä: elää täyttä elämää, vaati se sitten kärsimystä tai iloa minkä verran tahansa. (Tähän koen myös kristinuskon tähtäävän.) Paras elämä lienee semmoista missä on paljon rakkautta ja välittämistä, ja valmiutta laittaa itsensä likoon toisten puolesta. Tsemppejä suunitelmiin!

 

[carcayu]

Hyvä yritys.

Tähdennän vielä etten yritä mitään muuta kuin selittää mitä sinulle on tapahtumassa.
En osaa oikeasti tarjota ratkaisua sinun elämään. YH oli lähinnä sarkastinen heitto, kun en heti tajunnut missä olet. Kadun sitä nyt.

Olen käynyt läpi sen mistä kirjoitat. Kirjallisuuden perusteella otaksun, että kyse ei ole minun tai sinun ainutlaatuisesta kriisistä. Kyse on universaalista kaavasta. Jumala rikkoo sinua. Rimpuilet vastaan, mutta et tule pärjäämään sille. Jumalan perusominaisuus on se, ettei ihminen pärjää sille. Lopulta sinä olet niin hajalla, että luulet kuolleesi. Tuntuu kuin olisit elävältä haudattu. Tässä kohtaa muista:

1. ELÄMÄ EI OLE OHI!
2. ÄLÄ TEE EXITTIÄ!
3. ODOTA!

Täydellistä pimeyttä kestää jonkun aikaa. Sitten Se alkaa kasata sinua uudestaan, mutta eri muotoiseksi. Yhtenä aamuna aurinko taas nousee ja synnyt uudestaan. Aamun valossa näet taas tien, joka tuntuu kadonneen näkyvistä. Siitä se sitten lähtee kulkemaan.

Räytymisen keskellä saattaa lohduttaa, että kivunsieto on todella miehekästä puuhaa.

 

[Deleted member 96894]

Tekisin, mutta ei tällä foorumilla tarjota riittäviä työkaluja siihen :/ Pelkkää laimeeta jumalallista paskaa.

Mies kykenee muodostamaan oman elämänsä PTS:n, jahka ensin saa siihen neuvoja ja työkaluja nettipalstalla.

Asia selvä.

 

[Lonewolf]

Mies kykenee muodostamaan oman elämänsä PTS:n, jahka ensin saa siihen neuvoja ja työkaluja nettipalstalla.

Asia selvä.

Korjaa ensimmäisen sanan alkukirjaimen koko, jos et kehtaa vaihtaa koko sanaa pojaksi...

 

[Sylverö]

Koska mies on mies talossa. Mies päättää. Miehen pitää kokea miehuus, ei alistuneisuutta feminismille ja omalle asemalleen.

Onko mies MIES vain suhteessa Toiseen? Jollekin, joka on jotain esim vähemmän tai toisenlainen kuin MIES. Näin ollen miestä ei ole itsenäisenä olemassa vaan se tarvitsee aina jotakin, johon vertaamalla mies ja miehisyys tulee ilmi. Jos näin on, on mies täysin riippuvainen Toisesta.

Kun mies on määritelty kovin tiukasti, on yhä harvempi todellinen mies. Samalla, kun ns jyvät erottuvat akanoista, näistä kriteereistä tulee entistä enemmän miestä rajoittavia määreitä. Miehelle ei juuri jää pelikenttää. Onko Total Action Hero lopulta täydellinen mies vai ainoastaan roolin vanki?