Tyydyttyneiden rasvojen rooli ketogeenisessä ruokavaliossa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ror
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Meinaatko tyydyttyneen rasvan ja LDL yhteyttä mistä mainitsi lopussa? Siitä on niin paljon näyttöä että se on totta.
Joo linkkasin vahingossa tuon lyhyemmän version tästä videosta. Eli tuossa Attia on sitä mieltä että LDL/HDL suhteella ja triglyillä ei ole mitään merkitystä, ainut mikä merkitsee on ApoB:n määrä.
Ja LDL määrä korreloi lähes suoraan ApoBn määrää. Tästä oli hyvää keskustelua jossain ketjussa mutta en äkkiseltään löytänyt missä.
 
Joo linkkasin vahingossa tuon lyhyemmän version tästä videosta. Eli tuossa Attia on sitä mieltä että LDL/HDL suhteella ja triglyillä ei ole mitään merkitystä, ainut mikä merkitsee on ApoB:n määrä.
Ja LDL määrä korreloi lähes suoraan ApoBn määrää. Tästä oli hyvää keskustelua jossain ketjussa mutta en äkkiseltään löytänyt missä.

Ok. Otan itekkin seuraaviin labroihin *fS-LipoB - 2248.
 
Tää on just tätä. Kaikista diesteistä löytyy puolesta ja vastaan hyviä tutkimustuloksia. Koita siinä sitten luovia että millä kannattaa mennä itse eteenpäin 😄

Jep. Toi on jännä et jenkeissä saadaan tyydyttynyt rasva usein huonoksi, mutta euroopassa ei. Mietin, että voisko johtua siitä, kun jenkeissä ollaan lihavampia ja syödään se tyydyttynyt rasva osana muutenki paskaa ruokavalioa.

Ranskassa syödään paljo enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin jenkeissä, mutta sydänsairauiksia on paljo vähemmän. Jenkeissä taas vedetään kasvisöljyjä vitusti enemmän.

Renaud's observations regarding the apparent disconnect between French patterns of high saturated fat consumption and their low rates of cardiovascular disease can be quantified using data from the Food and Agriculture Organization of the United Nations.[4][non-primary source needed] In 2002, the average French person consumed 108 grams per day of fat from animal sources, while the average American consumed only 72 grams. The French eat four times as much butter, 60 percent more cheese and nearly three times as much pork. Although the French consume only slightly more total fat (171 g/d vs 157 g/d), they consume much more saturated fat because Americans consume a much larger proportion of fat in the form of vegetable oil, with most of that being soybean oil.[5] However, according to data from the British Heart Foundation,[6] in 1999, rates of death from coronary heart disease among males aged 35–74 years were 115 per 100,000 people in the U.S. but only 83 per 100,000 in France.

 
Nää rasva-asiat on kyllä kaikkine koleineen sellanen sekamelsa. Joka asiasta löytyy vähintään 49 mielipidettä ja kaikki mielestään kumoaa muiden tutkimukset. Mutta...

Faktahan on se, että kyllä ihminen on olemassaolonsa aikana löytänyt sen oman paikkansa tässä kuppikunnassa ja ruokakunnassa. Löytänyt sen oman toiminnan ja OMAN RUOKAVALION jo kauan aikaa sitten. Ei 1000 vuotta sitten ollu markettia, josta haettiin mukaterveellisiä kasvirasvoja (kemianteollisuuden tuotteita). Sillon syötiin tyydyttynyttä rasvaa niistä mistä saatiin ja sillontällön pähkinää jne. ja avokadoa (kai sillon jo oli :D). Rasvojen laatu oli ihan eri mitä tänä päivänä niitä löytää. 1900-luvulla keksittiin sitten muuttaa ihmisen evoluution kehittämä ruokapyramidi aivan toisenlaiseksi. On margariinia ja muuta paskaa, joka ei koskaan ole kuulunut ihmisen ruokavalioon. Nyt yht'äkkiä ne kamat, joita ihminen on syöny puusta laskeuduttuaan, onkin monilta osin epäterveellistä? No sehän nähdään kun katotaan sydän- ja verisuonitautien kehittymistä 1900-luvun alusta, samoin kuin diabetes ja tietysti niiden liitännäissairaudet. Oon ihan fakin sata varma, että jos palattais ruokavaliossa vaikkapa edes 1800-luvulle ja sitä ennen olevaan, oltais helvetin paljon terveempiä. Ihminen on ihan samanlainen kuin muut eläimet maan pinnalla. Petokalat syö toisia kaloja, ei niiden pidä syödä jotakin maissihormonipaskaa (hatusta heitetty termi, älä valita) kasvattamoissa. Turha mennä savannin leijonalle mennä rutiseen, että älä syö punasta lihaa kun se aiheuttaa sitä ja tätä, järsi puunjuurta mielummin. Sontiaiskärpäsille on turha valittaa, että syövät pilaantunutta ruokaa, vetele salaattia mielummin. JNE JNE JNE!!!!

Vai väittääkö joku tosissaan vastaan?!
 
Onko kenelläkään tuntumaa siitä että miten VHH dieetti vaikuttaa kehon energiatuotantoon ja energian käyttöön. Eli syöt hiilihydraatteja sen verran että et mene syvään ketoosiin mutta et kuitenkaan voi sanoa että päivittäinen energiantarve täyttyisi lähellekään syödystä hiilihydraatista. Mietin tuota mekanismia että nouseeko kuitenkin ketonien määrä hieman, valmistaako maksa glukoosia rasvasta, miten homma toimii vaikka 2h kestävän hiihtolenkin aikaan?.
 
Vai väittääkö joku tosissaan vastaan?!

En rasva asioihin ota kantaa, mutta eikös ihmisen elinajanodote ole koko ajan kehittynyt suuremmaksi? Aika paljon on saatu hilattua suuremmaksi parin viime vuosisadan aikana suomessakin.

Eiköhän tuohon vaikuta aika paljon kaikki tietämys ja terveyssuosituksien kehittyminen ja ymmärtäminen lääketieteen lisäksi. Vai miten selität koko ajan kasvussa olevan ihmisen eliniän? Kyllähän välillä mennään metsäänkin yksittäisten aiheiden osalta mutta niitä korjaillaan sitten kun saadaan uutta vahvempaa dataa.

Moni saattoi kuollakin aikoinaan johonkin hammasperäiseen tulehdukseen kun ei ihminen luonnostaan hampaitakaan pese. Ihan mieluusti päivittäin lankaan ja pesen vaikka ei luonnollista ole puusta laskeutuneelle apinalle sekään. En palaisi 1800 luvulle monessakaan asiassa.


Sieppaa.PNG
 
  • The average age of death in 1867 was 26.8 years compared to 77.4 in 1980.

    Toki se ruoka saattoi olla puhtaampaa ja parempaa 1800 luvulla, viis näistä kaikenmaailman tuberkulooseista etc. Tietty tämä rusinoiden poiminta pullasta on aina "jännää". Saattoi tuo liikuntakin olla tuohon aikaan jotain muuta kun tietokoneelta -> salille vääntämään habaa -> kotio nettiin pätemään. Mutta eipä varmaan kole tosiaan kerennyt 1800 -luvulla tappamaan :D
 
En rasva asioihin ota kantaa, mutta eikös ihmisen elinajanodote ole koko ajan kehittynyt suuremmaksi? Aika paljon on saatu hilattua suuremmaksi parin viime vuosisadan aikana suomessakin.

Eiköhän tuohon vaikuta aika paljon kaikki tietämys ja terveyssuosituksien kehittyminen ja ymmärtäminen lääketieteen lisäksi. Vai miten selität koko ajan kasvussa olevan ihmisen eliniän? Kyllähän välillä mennään metsäänkin yksittäisten aiheiden osalta mutta niitä korjaillaan sitten kun saadaan uutta vahvempaa dataa.

Moni saattoi kuollakin aikoinaan johonkin hammasperäiseen tulehdukseen kun ei ihminen luonnostaan hampaitakaan pese. Ihan mieluusti päivittäin lankaan ja pesen vaikka ei luonnollista ole puusta laskeutuneelle apinalle sekään. En palaisi 1800 luvulle monessakaan asiassa.


katso liitettä 250337

  • The average age of death in 1867 was 26.8 years compared to 77.4 in 1980.

    Toki se ruoka saattoi olla puhtaampaa ja parempaa 1800 luvulla, viis näistä kaikenmaailman tuberkulooseista etc. Tietty tämä rusinoiden poiminta pullasta on aina "jännää". Saattoi tuo liikuntakin olla tuohon aikaan jotain muuta kun tietokoneelta -> salille vääntämään habaa -> kotio nettiin pätemään. Mutta eipä varmaan kole tosiaan kerennyt 1800 -luvulla tappamaan :D

Näitä "vanhan ajan" keskimääräisiä elinajanodotteita lukiessa on hyvä pitää mielessä suurin yksittäinen tekijä, mikä asiaan on vaikuttanut eli lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen 1900-luvun edetessä. Että kun siellä jossain 1800-luvulla ka. elinajanodote oli noin 30v. niin se ei todellakaan tarkoita, että paljon porukkaa putosi 3-kympin kieppeillä... vaan että alle 5-vuotiaita kuoli kuin kärpäsiä.

Ja miksi 1900-luvulla näin oli tosiaan lähinnä ruokahuollon ja lääketieteen kehittyminen. Ruokaa siis ylipäätään oli syötäväksi. Tuossakin käyrässä nälkävuosien aika (1866-1868) näkyy kaiken matalimpana kohtana ja esim. penisiliini keksittiin 1928, jonka jälkeen käyrä lähtee ampumaan vielä selvemmin ylöspäin.

Toki moni muukin asia näihin pitkän ajan käyriin vaikuttaa... esim. ensimmäinen maailmansota 1914-1918 näkyy selvänä droppina miesten käyrällä eikä se silti tarkoita, että terveyssyistä tms. "luontainen elinajanodote" olisi tullut alaspäin.
 
Näitä "vanhan ajan" keskimääräisiä elinajanodotteita lukiessa on hyvä pitää mielessä suurin yksittäinen tekijä, mikä asiaan on vaikuttanut eli lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen 1900-luvun edetessä. Että kun siellä jossain 1800-luvulla ka. elinajanodote oli noin 30v. niin se ei todellakaan tarkoita, että paljon porukkaa putosi 3-kympin kieppeillä... vaan että alle 5-vuotiaita kuoli kuin kärpäsiä.

Ja miksi 1900-luvulla näin oli tosiaan lähinnä ruokahuollon ja lääketieteen kehittyminen. Ruokaa siis ylipäätään oli syötäväksi. Tuossakin käyrässä nälkävuosien aika (1866-1868) näkyy kaiken matalimpana kohtana ja esim. penisiliini keksittiin 1928, jonka jälkeen käyrä lähtee ampumaan vielä selvemmin ylöspäin.

Toki moni muukin asia näihin pitkän ajan käyriin vaikuttaa... esim. ensimmäinen maailmansota 1914-1918 näkyy selvänä droppina miesten käyrällä eikä se silti tarkoita, että terveyssyistä tms. "luontainen elinajanodote" olisi tullut alaspäin.
Jep. Pointti olikin että kolesteroli ei kummoinen tappaja tuolloin ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Jep. Toi on jännä et jenkeissä saadaan tyydyttynyt rasva usein huonoksi, mutta euroopassa ei. Mietin, että voisko johtua siitä, kun jenkeissä ollaan lihavampia ja syödään se tyydyttynyt rasva osana muutenki paskaa ruokavalioa.

Vanha viesti, mutta pisti silmään ja tuli ajatus.

Eikös esim kolesterolin ruoasta imeytymisessä todettu geeneillä merkitystä, että imeytyykö lähes 0% ruoan kolesterolista, vaiko vain osa vai räjähtääkö veriarvot ylöspäin jos syö kananmunia? Ja tähän imeytymiseen geenejä tuntui olevan paljon täällä euroopan pohjoismaissa.

Sitten esim Aasian maissa saatu samoilla koronarokotteilla ihan erilaisia suosituksia ja todettu sivuvaikutuksia kuin euroopassa maakohtaisten tutkimuksien pohjalta.


Ja siis pointti, tässä on eri ihmisrotujen välinen erilainen genetiikka ja sen kautta reaktiot vaihtelevat reaktiot eri asioille. Voi olla ettei kaikille yhteistä suositusta joka asiasta saada edes muodostettua koskaan. Tosin globalisaatio sotkee geenejä nykyään enemmän kuin vaikka 70 vuotta sitten. Mutta silti hyvin erilaista porukkaa jo ulkonäöltään eri puolilla maailmaa. Afrikka, Aasia, Eurooppa erityisesti. USA sentään eurooppalaisista ja afrikkalaisista lähtöisin, mutta voinee silti olla alkanut muovautua hieman omaksi ryhmäkseen alkuperäisiin verrattuna.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom