Mou sanoi:
Sattuipa sopivasti. Mulla on itsellä Deutsche Bankissa haastattelu työharjoittelupaikasta. Eli olisko mitään hyviä vinkkejä tuon tason firmassa tapahtuvaan haastatteluun?
Pankeista itselläni ei ole kokemusta, mutta muutaman konsulttitoimiston haastattelussa olen käynyt. Investointipankeilla taitaa ainakin olla samansuuntainen haastattelukäytäntö, vaikka erojakin varmaan on. Tyypillisesti haastattelu alkaa muutaman minuutin small talkilla. Sää on kestosuosikki, kuten myös tarjotun kahvin arvostelu. Tämän jälkeen haastattelija esittelee itsensä: koulutustaustansa, uransa yrityksessä ja nykyisen tehtävänsä.
Seuraavaksi siirrytään haastateltavaan. Saat kertoa parissa minuutissa yleisiä asioita itsestäsi: opiskelemasi ala, oppilaitos, pää- ja sivuaineet, jne. Tätä seuraa haastattelijan tarkemmat kysymykset sinua koskien:
- Hyvät puolesi?
(Analyyttisyys, hyvä ongelmanratkaisukyky, luovuus ja kyky keksiä käytännön ratkaisuja ovat ainakin konsulteille tärkeitä eivätkä pankissakaan ole haitaksi. Usein yritysten kotisivuillakin on rekrytointimateriaalia, jossa kerrotaan millaisia ihmisiä töihin halutaan.)
- Heikkoutesi?
(Tähän pitää kehittää jokin siedettävällä tasolla oleva heikkous. Itse jätän mainitsematta, että olen helvetin laiska. Itsepäisyys on toiminut melko hyvin.)
- Miksi juuri sinä?
(Tässä on mahdollisuus kerrata hyviä puoliasi. Itse korostan tässä opintomenestystäni, joka on CV:ni vahvin puoli. Opintomenestykseni osoittaa, että olen valmis työskentelemään oppiakseni ja että opin nopeasti uusia asioita. Kaiken muun hyvän lisäksi olen hyvä jätkä, jos haastattelija on edes hiukan huumorin päälle ymmärtävää sorttia.)
Lisää vastaantulleita kysymyksiä;
- Mitä annettavaa sinulla on yritykselle?
- Miten aiot parantaa heikkouksiasi?
- Mitä teet viiden vuoden kuluttua? (Paska kysymys. Itse vastaan, etten tiedä varmasti.)
- Mitkä ovat olleet parhaita/huonoimpia kursseja opiskeluaikanasi ja miksi?
- Oletko joskus epäonnistunut rankasti opiskeluissasi, työssäsi tai yksityiselämässäsi? (Itse vastaan, etten ole. Eräs kaverini kertoi pahimmaksi epäonnistumisekseen sen, ettei saanut kirjoituksissa matikasta täysiä pisteitä.)
Konsulttitoimistoissa seuraavana on vuorossa analyyttisia taitoja ja laskukykyä testaava yksinkertainen case. Itse olen mm. laskenut:
Kuinka monta hotellikokoista shampoo- ja hoitoainepulloa maailmassa tuotetaan vuodessa?
Kuinka monta taksia on Helsingissä?
Mikä on henkilöautojen vetokoukkujen markkinoiden arvo Euroopassa?
Tarkalla numeerisella arvolla ei ole niin merkitystä, vaan sillä miten casen ratkaisee. Haastattelijalta kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Eräs investointipankkicase on ollut laskea, kuinka monta pingispalloa mahtuu 747:aan.
Viimeisenä vuorossa on mahdollisuus kysyä lisää yrityksestä. Joissain paikoissa noin tällaisia noin tunnin haastatteluja voi olla pari peräkkäin. Haastattelija vain vaihtuu välillä. Myöhemmillä haastattelukierroksilla konsultin mukana haastattelemassa on usein toimiston partneri.
Mou sanoi:
Puvun pistän päälle ja teititellä aion. Siellä päin nuo on vielä paljon tarpeellisempia, kuin täällä.
Pankin työhaastatteluun ehdottomasti puku päälle. Pojat ovat siellä melkoisen konservatiivisia pukeutumisen suhteen. Jos haastattelija on saksalainen, on teitittely selviö. Jos hän vielä esittelee itsensä Herr Doktor Schweinhundina, kannattaa arvon tohtoria kutsua Herr Doktoriksi muutaman kerran.
Pulla sanoi:
Urbaaniturbaanilegenda kertoo, että joissain paikoissa on kysytty visainen kysymys: Kerro yksi asia miksi meidän ei pitäisi palkata sinua?
Mitä tuohon heittäisit?
Helppo! "Tyydytte toiseksi parhaaseen."