Helsingin Sanomat SUNNUNTAINA 11.5.2003
Korkeakoulutus ei aina takaa työtä
Suhdanteet koettelevat tekniikkaa ja kauppaa
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on noussut useilla aloilla vuoden kuluessa. Suhdanteet koettelevat nyt etenkin entisiä "varmoja aloja" eli tekniikkaa ja kauppaa.
Vasta valmistuneet insinöörit, diplomi-insinöörit, tradenomit ja ekonomit joutuvat nyt kilpailemaan tosissaan työpaikoista, vaikka työttömyysasteet ovat vielä alhaisia.
Kaikkein suurin työttömien joukko korkeasti koulutettujen joukossa ovat insinöörit, joita on työttöinä lähes 3 500. Valtaosa heistä on vanhoja opistoinsinöörejä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita mukana on alle 700. Kaikkiaan insinöörikunnan työttömyysaste oli Insinööriliiton mukaan maaliskuun lopussa 4,4 prosenttia, mutta vastavalmistuneilla se on noin yhdeksän prosenttia.
Uudenmaan osuus työttömistä insinööreistä on noussut jo lähes 30 prosenttiin.
Työttömiä diplomi-insinöörejä oli maaliskuun lopussa tuhatkunta. Työttömyysprosentti on Tekniikan akateemisten liiton mukaan kaksi.
"Suunta on silti huolestuttava. Viime vuonna hakemukset työttömyyskassaan kasvoivat 70 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna oli jo paljon lyhyitä työttömyysjaksoja ja lomautuksia, mutta ne eivät vielä näkyneet luvuissa", sanoo TEK:n koulutus- ja työvoimayksikön johtaja Jukka Mäkelä.
Muutoksesta kertoo myös se, että keväällä 2002 vielä 84 prosentilla oli työpaikka tiedossa jo valmistumishetkellä, mutta syksyllä enää 77 prosentilla.
"Työttömyysaste realisoituu syksyllä", Mäkelä uskoo, kun esimerkiksi Nokian irtisanomiset alkavat tuntua.
Diplomi-insinööreistä lähes 90 prosenttia sijoittuu yksityiselle sektorille. Työmarkkinat eivät nyt vedä, vaikka esimerkiksi tietotekniikan väkeä tarvitaan yhä lisää pitemmällä tähtäyksellä, Mäkelä uskoo. Ammattikorkeakouluista valmistuvia tradenomeja oli maaliskuun lopussa työttöminä 1 250, joista vastavalmistuneita oli 539.
Tradenomiliiton mukaan työttömien ja lomautettujen osuus on yhteensä kymmenkunta prosenttia.
"Me emme voi kouluttaa tradenomeja vuosiksi varastoon odottamaan mahdollista työvoimapulaa vuosikymmenen lopulla. Kolmannes tradenomikoulutuksen aloituspaikoista tulisikin siirtää kaupalliselle toiselle asteelle", huolehtii liiton varapuheenjohtaja Kristiina Kokko.
Rekrytointitoimistojen mukaan kaupan ja hallinnon alalle on nyt "hyviä hakijoita tosi paljon". Ylitarjontaa on varsinkin markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan osaajista, sen sijaan taloushallinnon ja kirjanpidon taitajia ei ole tarjolla.
"Aivan vimmatusti" töitä on etsinyt esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta 2000 valmistunut nainen, jolta meni tammikuussa ensimmäinen työpaikka, kun yritysfuusion yhteydessä pieni yksikkö lopetettiin.
Hän ei kuitenkaan haluaisi ottaa mitä tahansa työtä vastaan, koska aloitti uransa johdon assistenttina.
Ekonomiliitossa laskettiin työttömyysprosentiksi 3,2 maaliskuun lopulla. Se on hieman suurempi kuin vuosi sitten. Vastavalmistuneilla työttömyysprosentti on noin kuusi.
Myös kauppatieteen maisterikoulutusta on lisätty viime aikoina jopa uusilla koulutusyksiköillä.
"Kaikkien pidemmän aikavälin ennusteiden mukaan työpaikat lisääntyvät niillä aloilla, joilla edellytetään korkeakoulututkintoa. Nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan suhdannevaihtelu on osunut sellaiseen saumaan, joka koskettaa korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja varsinkin it-alan omat ongelmat näkyvät siinä vahvasti", pohtii opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.
Mitään radikaalia pienennystä ei Lehikoisen mukaan olekaan odotettavissa korkeakoulutuksen tarjontaan.
Hallitusohjelmassa tosin luvataan, että ainakin kulttuurialan koulutus mitoitetaan vastaamaan työelämän tarpeita.
