Turvallisuusalalle, vartijaksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja rontti
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä mä näkisin että jonkinlaista arviota on suoritettava, on suorastaan pakko.

Ja perustelen tätä näkemystä mm. sillä, että kiinniottajan on pystyttävä arvioimaan millaiset voimakeinot ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia mikäli toimenpiteen kohde vastustaa kiinniottoa tai ryhtyy pakenemaan ja että koko kiinniotto-oikeutta ei ylipäätään ole jos teko ei ole rikos. Poistaminen tietyiltä alueilta on tietenkin mahdollista ilman että rikos edes täyttyy, mutta kiinniotto-oikeutta ei ole ilman rikosta.

Ihan asiaa kokonaisuutena, minulle jää jäljelle vain pilkunnussimistasoiset asiat. Tosin, nekin saattavat painaa siellä oikeudessa. Yleinen kiinniotto-oikeus (entinen jokamiehen kiinniotto-oikeus) mahdollista myös rikoksesta epäillyn kiinniottamisen, ei ainoastaan rikoksentekijän. Uskoisin, että tuo sanamuoto tulee jatkossa myös vartijan kiinniotto-oikeuteen. Näkisin tuon myös niin, että ainakin yleisessä kiinniotto-oikeudessa on poistettu velvollisuus arvioida sitä, onko teko vähäinen vai ei, kunhan rikoksen määritelmä muuten täyttyy. Tuo ei poista tietenkään voimakeinojen käyttöön liittyvää problematiikkaa.

Edit: Yksi ongelma tuossa nykyisessä lainsäädännössä on se, että se on jouduttu kyhäämään osittain perustuslakia kierrellen ja sitä vältellen. Merkittävää julkista valtaa kun ei voi antaa yksityiselle taholle. Tuo kiertely aiheuttaa sitten toisaalta sen, että lain kokonaisvaltainen ymmärtäminen edellyttää myös perustuslain ja erityisesti sen perusteiden tuntemusta. Melkolailla mahdoton vaatimus nykyisillä koulutusmäärillä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
"Sosiaalisessa mediassa levisi hiljattain video pariskunnan kiinniottotilanteesta Itiksessä, josta myös ainakin Iltalehti uutisoi. Videolla vartijat pitävät miestä aloillaan ja nainen huutaa ja riehuu kuin vietävä. Iltalehden uutisessa haastatellaan videon ladannutta naista, esitellään pariskunnan ruhjeita ja näytetään pätkä itse videosta.

Jostain syystä Iltalehden sivuille ladattua pätkää on leikattu sen verran, että alkuperäisellä videolla kuuluva sivustakatsojan ”Itsehän hyökkäsit vartijan kimppuun” ja vartijoiden sanallinen rauhoittelu jäi pois. Ehkä video tuki leikattuna paremmin toimittajan näkemystä hyvästä jutusta.

Mikäli Itiksen tapauksessa olisi pieninkin riski, että vartijat olisivat syyllistyneet johonkin laittomaan, olisi Securitaksen toimitusjohtaja sanonut vähintään ”ryhtyneensä toimenpiteisiin. Hänellä ei ole mitään syytä puolustaa syyllisiä, koska yrityksen kannalta hävitty oikeudenkäynti on isompi riski kuin siirtää pari kaveria vähin äänin muihin tehtäviin.

Tämä Itiksen tapaus on tuorein esimerkki, mutta vastaavia ”voimankäyttökohuja” löytyy muitakin. Jokaisen kohun jälkeen yleinen mielipide näyttää olevan lähinnä se, että vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat väkivaltaisia idiootteja, jotka odottavat kiihottuneena tilaisuutta pahoinpidellä joku.

Stanfordin vankilakoe, keskitysleirien kauhut ja muu psykologinen evidenssi toki puhuvat sen puolesta, että ihmisillä on taipumus käyttää raakoja otteita, mikäli heillä on rajoittamaton valta niin toimia.

Itiksen vaksilla, metron järkkärillä ja baarin portsarilla vain EI OLE sitä samaa korruptoivaa valtaa kuin SS-vanginvartijalla tai poliisilla, vaikka kännisen riehujan tai myymälävarkaan näkökulmasta siltä tuntuisi.

Vartiointiyritykset myyvät asiakkailleen palvelua. Mikäli vartijoiden käytös haittaa asiakkaan liiketoimintaa tai imagoa, loppuu yritykseltä sopimus ja viime kädessä myös vartijalta työpaikka. Poliisi saa potkut vain virkavirheestä, mutta vartija tai järkkäri voi saada potkut muutamasta valituksesta.

Tämän varsin yksinkertaisen yhtälön vuoksi vartijalla on todellisuudessa äärimmäisen korkea kynnys käyttää ”tarpeetonta voimaa”. Lisäksi tulevat lainsäädännön rajoitteet. Vartijoiden, järjestyksenvalvojien ja jopa poliisin voimankäyttökeinot on hyvin tarkkaan rajattu.

Iltalehden uutisen yhteydessä oli kysymys ”sallitko vartijoiden voimankäytön”. Vastaajista lähes puolet on sitä mieltä, että ei salli voimankäyttöä. Olisi hauska tietää, miten nämä 43% vastaajista ajattelivat ottaa pakenevan myymälävarkaan kiinni tai saada aggressiivisen häirikön ulos ilman mitään voimankäyttöä.

Siinä hypnoottis-magneettisen katseen voima punnitaan.

Ylilyöntejä tietysti sattuu, kuten äsken Saksassa. Useimmiten syyllinen löytyy kuitenkin sieltä nippusiteistä. Harvemmin lööppejä vain tulee siitä, että ”raivostunut nisti riehui kaupassa” tai ”myymälävaras yritti karkuun tonnin stifloilla”, vaikka juuri se on vartijoiden jokaviikkoista arkea.

Vartijan tai järjestyksenvalvojan työ ei ole mitään erityisen suurta hupia. Muutaman kerran vuodessa uhataan aseella tai vähintään likaisella huumeneulalla, ainakin kerran viikossa joutuu kunnolla painimaan ja vittuilua saa kuunnella ihan joka päivä. Kaikki tämä reilun kympin tuntipalkalla. Jokainen, joka osaisi mielestään hoitaa homman paremmin ilman voimankäyttöä lienee vapaa hakemaan alalle. Vaksi ei ole siellä pahoinpidelläkseen ihmisiä, vaan suojellakseen yksityistä omaisuutta ja rehellisten ihmisten turvallisuutta."



Vartija ei ole vihollinen ? Henri Heikkinen | BlogBook
 
"Itiksen vaksilla, metron järkkärillä ja baarin portsarilla vain EI OLE sitä samaa korruptoivaa valtaa kuin SS-vanginvartijalla tai poliisilla, vaikka kännisen riehujan tai myymälävarkaan näkökulmasta siltä tuntuisi."

:D

Aaah! Tulipa voimallinen olo, ihana päästä töihin käyttämään sitä samaa korruptoivaa valtaa mistä jo aikoinaan SS-vanginvartijat nauttivat.
 
"Itiksen vaksilla, metron järkkärillä ja baarin portsarilla vain EI OLE sitä samaa korruptoivaa valtaa kuin SS-vanginvartijalla tai poliisilla, vaikka kännisen riehujan tai myymälävarkaan näkökulmasta siltä tuntuisi."

:D

Aaah! Tulipa voimallinen olo, ihana päästä töihin käyttämään sitä samaa korruptoivaa valtaa mistä jo aikoinaan SS-vanginvartijat nauttivat.
Nautinnon lisäämiseksi muista laittaa Totenkopf-haalarin rintaan. Varmasti herättävää mukavasti lämminhenkistä keskustelua asiakkaiden kanssa.
 
Kylläpäs näitä hyviä blogi kirjoituksia nyt tulee:

"Teoreettinen tilanne: seisot kassajonossa ja alat kaivamaan laukusta lompakkoa, koska olet maksuvuorossa jo seuraavana. Rähmälöit siinä tilanteessa ja lompakko putoaa lattialle. Ennen kuin kerkeät sitä maasta noukkia takanasi oleva henkilö nostaakin sen ylös. Tämä kaveri ei kuitenkaan ystävällisesti ojenna omaisuuttasi takaisin, vaan hänellä onkin ketunhäntä kainalossa. Tyyppi pinkaiseekin karkuun kohti kaupan ulko-ovia. Mitäs sitten? Ehkä huomaat, että lompakon vienyt kaveri onkin isokokoinen alkoholille haiseva mies, luultavasti myös huumeidenkäyttäjä. Itse taas olet pienikokoinen mies tai nainen, joten ei ole missään nimessä järkevää alkaa lompakosta tappelemaan. Mutta eipä hätää. Kassalinjan takana seisookin vartija, jolle sanot: ”tuo mies vei minun lompakon, ota se kiinni.”

Vartija reagoi ja huutaa miehelle perään ”pysähdy!”. Koska kyseessä on moniongelmainen päihteiden sekakäyttäjä, jolla on väkivaltarikostaustaa hän kokee ettei ole mitään menetettävää ja vähät välittää vartijan käskystä. 43% Iltalehden lukijoista on sitä mieltä, että tilanne loppuu siihen. He eivät salli vartijan voimankäyttöä. On ilmeistä, että henkilö ei tule pysähtymään käskyjä antamalla.
Lompakkorosvo on jo aivan ulko-ovien vierellä ja vartija hölmistyneenä punnitsee vaihtoehtoja: lähdenkö perään, vai annanko olla? Oletetaan, että vartija päättää lähteä roiston perään.

Hyväkuntoinen vartija juoksee varkaan kiinni kaupan ulkopuolella kadulla. Ensiksi hän tarttuu rosvoa vaan jollain tavalla kiinni, jotta saa pakomatkan päättymään. Tämän jälkeen mies alkaa tehdä väkivaltaista vastarintaa, jolloin vartijan täytyy käyttää kaasusumutinta henkilön pysäyttämiseksi. Jossain vaiheessa vartija on kyennyt radiopuhelimella pyytämään apua, joten sumutuksen jälkeen paikalle rientää myös toinen vartija. Väkivaltainen mies kahlitaan käsirautoihin ja hänet otetaan kiinni varkaudesta ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.

Tilanteen rauhoituttua vartija arvelee toimineensa oikein. Ulkopuolisen silmään tilanne kuitenkin näytti tältä. Mies tuli kaupan ovista vauhdilla ulos, koska sekopäinen vartija jahtasi häntä huutaen jatkuvasti pysähtymiskäskyjä. Tämän jälkeen vartija taklasi miestä, ajautui käsikähmään ja käytti jonkinlaista asetta miehen kasvoihin. Sitten paikalle tuli toinen vartija, jolloin kaksikko alkoi yksissä tuumin pahoinpidellä maassa makaavaa puolustuskyvytöntä miestä. Onneksi joku oli saanut videokuvattua tämän törkeän julkisen vallan väärinkäytön.

Kotiin mentyään videon kuvannut henkilö on pöyristynyt vartijoiden käyttämästä väkivallasta ja lataa videon youtubeen. Video kerää paljon klikkauksia ja muutaman päivän kuluttua myös iltapäivälehdistö huomaa tämän ja kirjoittaa asiasta jutun. Tuhannet ihmiset kauhistelivat vartijoiden tekoja, mutta kovin harva tietää mikä on johtanut tilanteeseen. Putkikatseella vaan nähdään kaksi vartijaa maassa makaavan miehen kimpussa. Vartioimisliike näyttäytyy negatiivisessa valossa ja koko ammattikunnan toimet koetaan epäilyttäviksi.

Vartija joutuukin pohtimaan toimiko hän sittenkään oikein? Hän kun on toimillaan aiheuttanut mediakohun, josta aiheutuu hallaa omalle työnantajalle ja koko ammattikunnalle. Koko hullunmylly olisi vältetty, jos hän ei olisi toiminut. Periaatteessa vartija olisi voinut luopua takaa-ajosta ja kehottaa asiakasta ilmoittamaan lompakkovarkaudesta poliisille. Homma olisi mennyt varsin siististi. Vai olisiko sittenkään?

Luultavasti tässä vaiheessa lompakkovarkaan uhriksi joutunut asiakas alkaisi kyseenalaistamaan, että minkähän takia vartija kaupassa edes seisoo, kun hän ei kerta mitään tee rikoksille. Tiedon kantautuessa myymäläpäällikön ja vartijan oman esimiehen korviin reaktio ei varmastikaan olisi olalle taputtelua. Mitä luultavammin vartija joutuisi ”kehityskeskusteluun” ja mahdollisesti saisi kirjallisen varoituksen työtehtävien laiminlyönnistä. Toimettomuudella vartija olisi hankaloittanut omaa elämäänsä, koska on ajautunut esimiestensä epäsuosioon.

Teitpä niin tai näin, se on aina väärin päin. Tuo teoreettinen (joskin täysin kuviteltavissa oleva) tilanne kuvastaa sitä, että asioissa on yleensä monta puolta. Seuraavan kerran kun lehdistö, kaverisi, sosiaalinen media tai mikä hyvänsä taho revittelee vartijaväkivallalla, niin kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään lähdekritiikkiä. Yleensä kun kyseessä on yhden henkilön subjektiivinen näkemys asiasta vajavaisten lähtötietojen pohjalta. Vartijat eivät huvikseen pahoinpitele kanssaihmisiä, vaikka se kuinka mediaseksikkäältä aiheelta kuulostaisikin. Kuinka monta kertaa olette kuulleet, että käräjäoikeus olisi tuominnut työtehtävissä olleen vartijan pahoinpitelystä? Vastaan itse: äärimmäisen harvoin. "


Nuoren miehen jupinaa: Varas ja vartija
 
ITÄKESKUS Kauppakeskus Itiksen McDonald'sissa tapahtui lauantaina kello 18 aikoihin outo pahoinpitely.

20-vuotias miesasiakas oli palauttamassa tarjotintaan, kun tuntematon mies kävi hänen päälleen, repi hiuksista ja löi nyrkillä kasvoihin monta kertaa. Tapauksen silminnäkijä vahvisti, että hyökkäys tapahtui täysin yllättäen.

Vartijat saivat yllätyshyökkääjän kiinni ja pitivät tästä huolta kunnes poliisi tuli paikalle.

Pahoinpitelijä selitti vain, että hänellä on taipumusta aggressiivisuuteen päihtyneenä.

Rikosylikonstaapeli Mika Myöhänen Helsingin poliisista uskoo, että tilanne on tallentunut valvontakameroihin.

"Valvontamateriaalista selvinnee tapahtumien tarkka kulku", Myöhänen arvelee.


Mies alkoi hakata tuntematonta hampurilaisravintolassa - Metro.fi
 
jarata9a.jpg
 
Viimeviikolla tuli se ensimmäinen asiakas jolle ei puhe tehonnut. Ilmotin henkilölle että hänet on kiinniotettu jonka jälkeen välittömästi otti jalat alleen. Ja aivan samalla hetkellä omatkin jalat lähti juoksuun vaikken ehtinyt oikeasti mitään edes ajatella. Kaveri juosten kiinni ja sitten seisaltaan vääntämistä jonka jälkeen epävirallisella tekniikalla maahan ja paini jatkui. Lopulta sain kaverin mahalleen maahan ja itse makasin hänen päällään. Pieni yleisökin oli kertynyt painin aikana ympärille. Oottelin sitten työkaveria jonka kanssa hoidettiin raudotus, yksin olisi ollut aikamoista säätämistä kun asiakas väänsi koko ajan vastaan.
 
Voimankäyttöön liittyen: jos tilanteessa on poliisi joka on tullut juuri paikalle (opiskellut jv:n/ vartijan oikeuksia jotain n 8h poliisikoulussa ?), asiakas joka ei tiedä kun sen että hänellä on oikeus koskemattomuuteen ja voimankäyttö-sana on ihan hepreaa ja vartija ( joka on opiskellut 40 tai 100 tuntia aihetta) niin kyllä siinä pitää tasan tarkkaa tietää mitä on tehty ja miksi ja kuinka perustella toimenpiteet sekä voimakeinojen puolusteltavuus. Kuten aiemmmin jo kirjoitettiinkin niin tärkeintä on se kuinka se oma perse pelastetaan. Kannattais ihan kaikissa tilanteissa kelata jälkikäteen mitä/miksi/milloin niin osaa olla sitten joskus tarpeen vaatiessa sanoanmuutakin kun vittuku se kävi päälle ni mä löin pampulla.
 
Kaakkois-Suomessa vartijoita on enemmän kuin poliiseja. Samalla kun poliisin resursseja leikataan, yksityisten vartiointiliikkeiden kysyntä kasvaa koko ajan. Syrjäseuduilla tilanne on tällä hetkellä se, että vartija pääsee paikalle usein poliisia nopeammin.

– Kyllä tämä työ on muuttunut tosi paljon. Tekniikkaa, varustusta ja asiakkaita on aiempaa enemmän, luettelee 19 vuotta Turvatiimin vartijana työskennellyt Turvatiimin Imatran yksikön palveluesimies Marko Honkanen.

Vartijoiden työkenttänä olivat ennen lähinnä kauppakeskukset ja suuret yritykset. Nykyisin vartiointiliikkeiden palveluita käytetään omakotitaloissa, kesämökeillä, sairaaloissa ja tavallisissa kaupoissa.

– Kai se kertoo, että ihmiset ovat valveentuneempia omasta turvallisuudestaan. Haluavat turvata omaisuutensa, Honkanen miettii.

Rikosmääriä tarkastellessa maakunta ei ole muuttunut kuitenkaan aiempaa turvattomammaksi. Rikoksia ei tehty viime vuonna edellisvuotta enempää, väkivaltarikosten määrä itse asiassa väheni.

Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäen mukaan syynä vartiointialan palveluiden kysyntään on toimijoiden kasvanut määrä ja helpompi saatavuus.

– Ne ostavat kenellä on varaa, poliisi taas turvaa kaikkia, Lähdesmäki summaa.

“Uusia vartijoita koulutetaan jatkuvasti “

Marko Honkasen työnantaja Turvatiimi on suurin Kaakkois-Suomen kolmesta johtavasta turvallisuusalan yrityksestä. Hännisen lisäksi yrityksessä työskentelee Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella yhteensä 200 vartijaa. Muut kaksi alueen toimijaa ovat Securitas (120 vartijaa) ja ISS (61 vartijaa). Näiden päälle tulevat vielä muissa yrityksissä toimivat vartijat, joita on arviolta muutama kymmenen.

Hännisen esimies Minna Jaakkosela kertoo, että vartijoille on jatkuva kysyntä. Turvatiimissäkin vartijapaikkoja oli viime vuonna auki useampikin. Väliaikaisen vartijakortin saa 40 tunnin koulutuksella, viisivuotista vartijakorttia varten on 100 tunnin lisäkoulutus.

“Poliisin tulo syrjäseuduille kestää kauemmin kuin vartijan”

Verovaroilla maksettava poliisi vastaa julkisten tilojen turvallisuudesta. Vartioiden vartiointi tapahtuu rajatuissa tiloissa ja perustuu aina yksittäisiin sopimuksiin.

Kaakkois-Suomessa poliiseja on tällä hetkellä 370. Yksityisiä vartijoita on siis jo pelkästään kolmessa Kaakkois-Suomen suurimmassa vartiointialan yrityksessä enemmän kuin poliiseja.

Ovatko paremmin turvassa ne, joilla on varaa?

– Siinä on niin, että rahalla saa. Rahalla saa palvelua. Poliisin tulo syrjäseudulle kestää kauemmin kuin vartijan, sanoo Kaakkois-Suomen poliisijohtaja Ossi Lähdesmäki.

Poliisin resurssien leikkausten takia poliisien määrä väheni Kaakkois-Suomessa viime vuonna 20:llä. Poliisi hoiti tilanteen henkilöstön uudelleenjärjestelyillä.

– Se mistä on jouduttu tinkimään, on perusrikostutkinta. Tämä tarkoittaa niitä pieniä omaisuusrikoksia, jotka suurinta osaa ihmisiä koskettaa. Niiden tutkinta-ajat venyvät ja selvitysprosentti saattaa jollain aikavälillä laskea, Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäki kertoo.

Putkakuljetuksia Imatralta Kouvolaan

Lappeennannan poliisitalo on suljettu ja odottaa remonttia. Henkilöstö työskentelee väistötiloissa ja poliisivankila toimii Imatralla. Siellä ovat koko Etelä-Karjalan putkatilat, joihin poliisi kuljettaa ihmisiä ympäri maakuntaa ja joskus jopa sen ulkopuolellekin.

– Kun nämä Imatran putkatilat ovat täynnä, viedään Kouvolaan, kertoo Imatran poliisilaitoksen päällikkö Jyri Hänninen. Tällaista tapahtuu kuitenkin lähinnä vappuna.

Toistaiseksi Lappeenrannan poliisitalon remontointipäätös odottaa vielä sisäministeriön siunausta. Sen oli määrä tulla joulukuussa, mutta päätöksenteko siirtyikin tammikuulle. Mikäli remontti saa puoltavan päätöksen, saadaan Lappeenrannan poliisitalo käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä.

Poliisi pelkää

Kaakkois-Suomen poliisin vuosi 2014 oli synkkä, mutta yleinen turvallisuus on taattu sisäisillä uudelleenjärjestelyillä. Tänä vuonna saadaan palkattua jopa toistakymmentä poliisia lisää. Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö Ossi Lähdenmäen mukaan tähän asti on selvitty ja selvitään, mutta vuodesta 2016 eteenpäin ei ole tietoa.

– Poliisi pelkää, että jos 25 miljoonan vähennysvelvoitteet pannaan sellaisinaan täytäntöön, joudutaan jopa satoja poliiseja pistämään pois.


Turvallisuus muuttuu raha-asiaksi ? vartija korvaa poliisin | Yle Uutiset | yle.fi


En varsinaisesti voi sanoa olevani tyytyväinen tähän tilanteeseen kuin siltä osin että ompahan turva-alalla jatkossakin jengille duunia. Se taas sitten että onko parempi että sinne mökkimurto keikalle menee 40h kurssin käynyt piirivartija ottamaan kiinni useampaa varasta, vai se että paikalle menisi poliisipartio.
 
KESKUSTA Helsingin keskustassa tehtiin perjantaina aamupäivällä koruryöstö Laatukoru Oy:n liikkeeseen Pohjois-Esplanadilla.


Venäläiset miehet saatiin kiinni pian ryöstön jälkeen, kertoo rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin poliisista.


Ryöstö vaikuttaa ammattimaiselta, sanoo Larkio. Aluksi toinen miehistä tuli sisälle liikkeeseen yksin katselemaan arvokelloja. Kun arvokellot olivat nostettu katseltavaksi, tuli liikkeeseen toinen ryöstäjä, joka veti aseen esille ja uhkasi sillä myyjiä. Ryöstäjät sitoivat myyjät nippusiteillä ranteista toisiinsa ja sulloivat arvokelloja reppuun.


Ryöstön jälkeen miehet poistuivat paikalta jalkaisin, jolloin toinen myyjistä sai painettua hälytysnappia. Hälytetyt vartijat saivat ryöstäjät kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen. Miehet ovat nyt pidätettyinä.


Kalleimmat saaliiksi saadut kellot olivat arvoltaan useita tuhansia, kertoo Larkio. Tarkempaa arvioita ryöstösaaliin arvosta ei kuitenkaan vielä ole. Varastettu omaisuus on tällä hetkellä poliisilla.


Helsingissä tehtiin koruryöstö ? myyjät sidottiin nippusiteillä - Metro.fi
 
KESKUSTA Helsingin keskustassa tehtiin perjantaina aamupäivällä koruryöstö Laatukoru Oy:n liikkeeseen Pohjois-Esplanadilla.


Venäläiset miehet saatiin kiinni pian ryöstön jälkeen, kertoo rikoskomisario Jukka Larkio Helsingin poliisista.


Ryöstö vaikuttaa ammattimaiselta, sanoo Larkio. Aluksi toinen miehistä tuli sisälle liikkeeseen yksin katselemaan arvokelloja. Kun arvokellot olivat nostettu katseltavaksi, tuli liikkeeseen toinen ryöstäjä, joka veti aseen esille ja uhkasi sillä myyjiä. Ryöstäjät sitoivat myyjät nippusiteillä ranteista toisiinsa ja sulloivat arvokelloja reppuun.


Ryöstön jälkeen miehet poistuivat paikalta jalkaisin, jolloin toinen myyjistä sai painettua hälytysnappia. Hälytetyt vartijat saivat ryöstäjät kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen. Miehet ovat nyt pidätettyinä.


Kalleimmat saaliiksi saadut kellot olivat arvoltaan useita tuhansia, kertoo Larkio. Tarkempaa arvioita ryöstösaaliin arvosta ei kuitenkaan vielä ole. Varastettu omaisuus on tällä hetkellä poliisilla.


Helsingissä tehtiin koruryöstö ? myyjät sidottiin nippusiteillä - Metro.fi

Not-on-my-watch.jpg
 
Mitenkäs tällä alalla rekry toimii? Onko vartijoille kysyntää? Täytyykö suorittaa peruskoulutus ensin, vai kannattaisiko ottaa firmoihin yhteyttä ja he kouluttavat?
 
Mitenkäs tällä alalla rekry toimii? Onko vartijoille kysyntää? Täytyykö suorittaa peruskoulutus ensin, vai kannattaisiko ottaa firmoihin yhteyttä ja he kouluttavat?

Mol.fi ja hakusanaksi vartija. Löytyy 60 hakemusta tällä hetkellä. Joissain hakemuksissa haetaan useita vartijoita.
Kysyntää on ja isot firmat (esim. Securitas) maksavat kurssit joten omasta pussista ei pitä mitään yleensä maksaa. Perus myymälävartijaksi pääsee nykyään kuka vaan kunhan lainmukaiset vaatimukset täyttyy.
Muihin "parempiin" hommiin (piirikuljettaja, kauppakeskus JLJV, jne.) voi välillä olla hankala päästä jos paikkoja ei ole paljoa auki.
 
Securitaksella etelän kaupungeissa rekry jo päällä kesätyöpaikkoihin. Niihinkään tuota kannattaa ensimmäiseksi pyrkiä, että saa kurssit käytyä ja jalkaa oven väliin. Tehtävät hyvin hoitamalla sitä sitten jatkoa tulee jos on tullakseen.
 
Jees, kiitokset tiedosta! Lähinnä tässä mietin alan vaihtoa, kun nykyiset opinnot ei juuri nappaa ja tää voisi olla luonteelle sopivaa työtä.
 
Hakuja vaan rohkeasti menemään, kyllä aika hanakkaasti ottavat yhteyttä.

Esimerkkinä kerron sen että itselleni soitettiin viime kesän rekryissä pääkaupunkiseudun yksiköstä, vaikka välimatkaa on tänne Lappiin jokunen sata kilometriä. Taustaa toki turvallisuusalalta muuten oli jo jonkin verran.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom