Tunnustan...

Tunnustan: Räjäytin naapurin metallisen postilaatikon omatekoisella pommilla vuonna 1990. :nolo: Näytti kivalta semmonen metallinen pallo, josta puuttui ylhäältä sekä alhaalta palat (siis kansi ja pohja). Tämä pallo oli kiinni palaneessa, sälöiksi menneessä kestopuutolpassa... :jahas:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tunnustan, että tyttöystävän exät vituttaa aina kun niihin törmää, vaikka se on lapsellista ja typerää mustasukkaisuutta.
 
Noh noh! Te jotka tunnustitte että söitte jotain pikku karkkeja, kuolette kunniatta koska ette ole eläneet katumatta!! Ja tosi miehet sitten hautaan mennessään huikkaavat vielä 'en kadu mitään', ihan vain vaikka piruillakseen, vaikka tuopin edessä on avauduttu enemmän kun laki sallii.

Noh, kaikkeahan ei voi tässä tunnustaa :) mutta ne mitä voi..

Syksyllä opiskelijapippaloissa tahallani sipaisin kädelläni useita rintavarustuksia ja peppuja, naisten siis, humlassa ja tanssilattialla. Kyllä, olin se sika joka häpäisi teidän arvoanne koska se oli 'viatonta' ja 'kivaa'. Kun yksi teistä leideistä kääntyi katsomaan hieman vihaisesti, nauroin päin naamaasi mutta se oli tapa kohdata kiinnijääminen. Teitin täytyy nyt ymmärtää että olen epätoivoinen.

Olen kakannut kerran kiireessä pönttöön -> ´pönttö tukkeutui mutta oli niin helvetin kiire että oli pakko lähteä litomaan. Kun myöhemmin illalla palasin kotiin, en edes muistanu koko juttua joten kun illalla menin paskomaan niin oli jo niin kova hätä että oli pakko laskea toinen satsi päälle. Sitten se olikin jo hankalampi enää avata se pönttö mutta hieman kekseliäisyyttä ja miehekkyyttä ja homma kyllä hoitui.

Mitäköhän muuta... juu se olin minä joka lainasi tupakan askistasi kysymättä mitään, ja todennäköisesti olen velkaa enkä ole maksanut, ja juu tuo dvd varmaa myös ei ole minun.
 
Sille äkkinäiselle lähdölle n. 13 tj vuotta sitten hyvän kaverini luota oli parempikin syy kuin "Mun pitää varmaan nyt lähteä kotiin." Sitä ninjaleikissä tekemääni karatepotkua seurannut räjähdysmäinen pieru jätti kalsareihin sen verran kouriintuntuvat muistot, että grandmaster nuoriherran piti vetäytyä sen illan osalta, pesulle.
 
Haaveilin yläasteella ja silloin tällöin vieläkin meneväni aamulla kouluun ja ampuvani kaikki. Vihasin ja vihaan sitä paikkaa koko sydämestäni. En ollut kiusattu, mutta selän takana varmasti puhuttiin. Luokkalaiseni olivat tyhmiä ja vastenmielisiä muutamaa lukuunottamatta. He olivat vitun rumia ja ärsyttäviä idiootteja. Ja opettajat teilasivat koko ajan. Kaikesta valitettiin, eivät ikinä kannustaneet ketään ja aina oli joku silmätikkuna. Heidän elämäntehtävä oli vittuilu.
Mutta on minulla asiat muuten oikein hyvin tällä hetkellä. Nautin olostani nykyisessä koulussa (lukio).
 
8Balls sanoi:
Olen seurannut Salkkareita alusta lähtien.

:nolo:

Älä välitä, olen katsonut Kauniita ja rohkeita alusta asti ja muistan siitä sellaisiakin asioita, joita edes sarjan hahmot eivät muista. Tiesittekö, että Stephaniella ja Clarkella on ollut suhde? :D
 
- Nelisen vuotta sitten naarmutin faijan just ostamaa autoa parkkipaikalla. En kertonut sitä faijalle ja se huomas sen vasta parin viikon päästä, jolloin luuli jonkun muun kolhineen autoa.

- Ala-asteella pöllin kerran tupakkaa naapurissa asuneelta ilmeisesti kehitysvammaiselta ukolta.

- Usein kun olen helvetin väsynyt, enkä jaksa lähteä jonnekin ulos kavereiden kanssa niin keksin jonkun typerän tekosyyn tai menon, jonka takia voin jäädä kotiin löhöämään sohvalle.

- Oon luvannut omissa ylioppilasjuhlissa, etten polta enää koskaan. Kolme vuotta pystyin olemaan polttamatta ja ratkesin viime kesänä uudestaan. Ne, joille tämän lupauksen tein, ei tiedä että oon aloittanut savukeharrastuksen uudestaan.
 
Pari vuotta sitten vetäsin virman autolla puun kylkeen. Liikaa vauhtia liukkaalla parkkiksella ja kulma ruttuun...Töissä kerroin jonkun kolhineen autoa parkipaikalla. V*tunko väliä työsuhdeautoilijalle!
:david:

PS. En kadu :D
 
Avasin pari päivää sitten pari joululahjaa. :nolo: Tai oikeastaan vain kurkkasin, että mitä niissä paketeissa on. :D
 
Tunnustan joskus (-98) suuttuneeni NHL pleikkaripeli tappiosta niin paljon, että iskin poikaystävääni lyijytäytekynällä reiteen. Hävettää ihan pirusti vieläkin. Anteeksi!
Samoin olen joskus vuonna yks ja kaks, leikkimielisen Tapaninpäivä luistelun ja pelejen merkeissä, laukonut täysiä rannarilla vastustajaa sääreen, kun oma joukkueeni oli tappiolla. Nykyisin olen jo aavistuksen verran parempi häviäjä, mutta kiekkoa en silti suostu pelaamaan missään muodossa. Niiin agressiivinen laji tuo lätkä....
 
Smart sanoi:
Tunnustan joskus (-98) suuttuneeni NHL pleikkaripeli tappiosta niin paljon, että iskin poikaystävääni lyijytäytekynällä reiteen. Hävettää ihan pirusti vieläkin. Anteeksi!
Samoin olen joskus vuonna yks ja kaks, leikkimielisen Tapaninpäivä luistelun ja pelejen merkeissä, laukonut täysiä rannarilla vastustajaa sääreen, kun oma joukkueeni oli tappiolla. Nykyisin olen jo aavistuksen verran parempi häviäjä, mutta kiekkoa en silti suostu pelaamaan missään muodossa. Niiin agressiivinen laji tuo lätkä....
:eek:

Asennetta!
 
- Varastin kerran kaljaa huoltoasemalta. Kävelin vaan takaovesta sisään ja aloin lappaamaan koreja ja keissejä mukaan.
- Pienenä varastin aivan saatanasti kaupoista. Käytin taskualennusta aina kun mahdollista. Joskus jopa reppualennusta.
- Olen polttanut roskiksen tai roskiksia ei muistu nyt mieleen kuin se yksi kerta.
- Olen potkinut lamppupylväitä ja ampunut niitä paskaksi ilmapistoolilla. Muistuupi mieleeni kun lähti joku ajamaan minua ja kaverianii takaa pururadalla niin nokkelana keksin, että ammutaan vielä pari lamppua paskaksi niin voidaan piiloutua pusikkoon paremmin. Onnistui ja jahtaaja juoksi ohi.
- Heitin tiiliskiven koulun ikkunasta läpi, sen jälkeen kun olin pöllinyt liikkeentunnistimella toimivan valon seinästä.
- Kiipesin koulun katolle (monta kertaa) ja taisin jotain hajoittaa sielläkin, en muista.
- Menin kaverin kanssa yläasteella ruokatunnilla usein ottamaan muutamat viinapaukut.

Tuossa nyt muutama pikkurötös jota on tullut pikkukersana ja vähän vanhempana tehtyä. Varmasti kymmenientuhansien eurojen edestä olen vandalisoinut kaikkea ihan pienestä asti. Aika :david: touhua mutta siltikään en tunne minkäänlaista katumusta. Sori vaan kaikille niille ihmisille joiden omaisuutta olen tuhonnut. Jos yhtään lohduttaa, niin ainakin minulla oli hauskaa. :D

Nykyään olen ihan kunnon kansalainen (ollut jo kauan), paitsi nyt kun muistui mieleen noita juttuja niin aloin kaipaamaan sitä jännitystä ja tuhoamisen iloa. :evil:
 
Tunnustan menin eilen hiljaiseksi, kun olin baarissa. Katselinpa aluksi että onpa siinä nätti tytsi ja tuotapa voisi hakea vaikka tanssimaan. Ja kun sitten menin hakemaan häntä tanssimaan niin ensiksi polvistuin ritarillisesti polvelleni ja samalla hellästi suudellen kädelle. Niin sieltä alkoi kuulumaan niin selkeätä ja puhdasta saksaa. Että siin sitte polvella ollessani olin vaan WTF. Eikä siin vielä kaikki, ne saamarin turistit alko vaatimaan uusintaa jo ottelivat siitä sitte kuvia. Ne alkaa varmaan markkinoimaan tre:ta mulla
 
Valehtelin ala-asteen kolmannella äiskälle että menen koulun discoon töihin - muuten ei olisi lupaa herunut. Omatunto kolkutti pitkään ja oli paha mieli. Vieläkään en ole kehdannut tunnustaa. Eikä siellä muistaakseni käynyt flaksikaan. :itku:
 

Suositut

Back
Ylös Bottom