sheldon
VIP
- Liittynyt
- 5.2.2009
- Viestejä
- 410
Ensimmäisenä tulee mieleen henkisellä puolella olevat asiat. Ensimmäinen dieetti oli sellainen veto alusta asti, että siinä vietiin ukkoa kyllä todella lujasti ihan sanan oikeassa merkityksessä ja pidän sitä jopa tärkeimpänä kokemuksena tähänastisesta lyhyestä "urastani". Työmäärät olivat toisin sanoen treeneissä jopa aika hullua luokkaa. Esimerkiksi jalkatreeneissä tein seuraavaa
Kyykky 6x10-12
Prässi 8x12-15
Hack 8x10-12
Ojennus 4x15-20
Koukistus 4x12-15
Sjmv 4x12-15
Askelkyykkykävelyä (käsipainot) 4x15-20 askelta /jalka
Kaikki sarjat alle minuutin palautuksella, jokaiseen sarjaan pakkotoistoja ja viimeisiin tiputuksia yms
Idea oli kaikissa treeneissä sama ja tein 6 salitreeniä viikossa ja alusta asti 6 tunnin aamuaeroa viikossa.
Ruuasta ruuvia kiristettiin todella paljon ja kuukausi ennen jyväskylän karsintaa näin autolla ajaessa jo oikeasti näkyjä. Kroppakin taisi olla jo kovasti säästöliekillä ja mitään tankkauksia ei ollut. Sen verran itseäni vielä kidutin dieetin aikanakin, että jopa kanatkin keitin siinä uskossa että niistä irtoaa rasvaa ja kuntoni etenee.
Olin välillä niin pihalla etten oikeen edes muista kaikkea mitä tuona aikana pari kuukautta ennen kisoja tapahtui. Jotenkin opin kuitenkin niistä paskoista oloista jollain sairaalla tavalla nauttimaan kun puoli kasviksena makasin suu auki sohvalla, en tiennyt silloin yhtään millaista kisadieetin kuuluu olla ja ajattelin että jokainen vetää varmaan vähintään yhtä paskoissa oloissa ja yhtä kovaa omaa hommaansa eteenpäin.
Haapasaaren Joonas oli vielä suurimmissa osissa treeneissä varmistamassa että ukko kärsii viimeisen päälle ja voi tätä lukiessaan vaikka kuitata alle onko aika kullannut muistoja vai kerrotaanko täällä totuuksia :D
Nyt kun sitten vertaan ensimmäistä dieettiä ja tätä tämän vuotista dieettiä.
Totuin tekemään siis ensimmäisellä dieetillä tosi isoja työmääriä, olemaan todella vähällä ravinnolla ja kestämään todella paskaa oloa, nukkumaan aikalailla huonosti jne.
Nyt taas työmäärät olivat huomattavasti vähemmät, nälkää toki oli mutta ruokamäärät huomattavasti korkeammat koko ajan. Mietin jopa jossain vaiheessa voiko tämä dieetti nyt toimia kun en olekkaan niin paskana ja loppuun ajettu kun viimeksi, olin valmis tekemään jopa enemmän ja enemmän ja kyselinkin matilta monesti että joko voitaisiin ottaa ruokia pois yms.
Pähkinän kuoressa siis sain sellaisen opin boogien ajoilta työmääristä mitä hän minulla teetti, että en tule koskaan niitä enää säikähtämään laitettiin niitä minulle kuinka paljon tahansa. Näin silloin heti mitä pystyn kestämään ja miten pitkälle voidaan hommaa viedä ilman että sorrun tai lopetan. Päätä se vaan kasvatti heti niin paljon, että siitä tulee olemaan minulle todella paljon hyötyä jatkossa
Muita juttuja tulee mieleen sitten esimerkiksi poseerauksesta. Esimerkiksi vertailuissa omien heikkouksien peittäminen ajoittamalla poseerauksien lukitseminen heikoissa poseerauksissa mahdollisimman vähäksi aikaa ja päin vastoin. Boogiella itselläänhän hänen omasta mielestään oli huono selkä ja siksi poseerasi sen tahallaan vinossa tuomareihin päin :D.
Boogie koitti opettaa myös poseerauksessa tiettyä röyhkeyttä varsinkin vertailuissa. Kenenkään taakse ei saa jäädä missään nimessä ja oma tila on otettava vaikka väkisin ja jätettävä kaveri taakse. Pientä askelta lähemmäs tuomareita huomaamatta jne
:D Voin keittää kahvit niin rupatellaan bodilaiffista.
