TKK + teknilliset yliopistot

[Temptationn]

Jeps, olenkin jo päätynyt juuri konetekniikkaan ja lähettelen hakemuksen tässä kunhan kerkeää. Saa nähdä pääsenkö edes sisälle, mutta ainahan voi kokeissa käydä. Ensisijaisena vaihtoehtona tosiaan oikeustieteellinen, että en ainakaan hirmuisesti rupea tuohon valmistautumaan, joten katsellaan katsellaan :D

 

[Cuupperi]

Pistetääs kyssäriä ilmoille kun alkaa tulla ajankohtaiseksi hakeminen lukion jälkeen. Itsestäni sen verran, että en ole kauhea haka matikassa ja fysiikassa (ka molemmissa 6-7 välillä). Kaikki TTY:t, TKK jne voi unohtaa samantien. Kysymys kuuluukin, että jos haluaisin opiskelemaan johonkin teknilliseen, niin mikä koulutusohjelma sisältäisi helpompaa matikkaa ja fysiikkaa? Ei oikeen kiinnostaisi muuttaa jonnekkin lappeenrantaan tai vastaavaan. Myös kauppatieteet kiinnostavat. Olisiko järkevämpää siis mennä ensin AMK:hon ja sen jälkeen hakea maisteriohjelmaan joko liiketalouden tai tekniikan alalle? Tällä tavalla ei tarvitsisi muuttaakaan turhan kauas.

 

[Kride]

Pistetääs kyssäriä ilmoille kun alkaa tulla ajankohtaiseksi hakeminen lukion jälkeen. Itsestäni sen verran, että en ole kauhea haka matikassa ja fysiikassa (ka molemmissa 6-7 välillä). Kaikki TTY:t, TKK jne voi unohtaa samantien. Kysymys kuuluukin, että jos haluaisin opiskelemaan johonkin teknilliseen, niin mikä koulutusohjelma sisältäisi helpompaa matikkaa ja fysiikkaa? Ei oikeen kiinnostaisi muuttaa jonnekkin lappeenrantaan tai vastaavaan. Myös kauppatieteet kiinnostavat. Olisiko järkevämpää siis mennä ensin AMK:hon ja sen jälkeen hakea maisteriohjelmaan joko liiketalouden tai tekniikan alalle? Tällä tavalla ei tarvitsisi muuttaakaan turhan kauas.

Teknillisten yliopistojen osalta: kaikilla on samat matikat ja fysiikat. Sisällöt vaihtelevat suhteellisen vähän. Matematiikan ja fysiikan peruskurssien ulkopuolella tilanne riippuu ihan sinun koulutusohjelmasta ja sen sisällä tekemästäsi pääainevalinnasta. Esimerkiksi minä olen viimeeksi integroinut kaavaa juurikin noilla peruskursseilla, vaikka ne olivat 1. vuoden opintoja ja minulla alkaa kurssit olemaan paketissa.

Me ei sinänsä voida sinun puolesta valintaa tehdä, mutta jos matematiikka ja fysiikka ovat noin huonoissa kantimissa, niin suosittelen kuitenkin jonnekin muualle hakua. Teknilliseen yliopistoon hakiessa ei siis katsota päättötodistuksen arvosanoja, vaan kirjoitusten arvosanoja, ja niiden perusteella saat lähtöpisteet. Ensiksi katsotaan, riittäävätkö lähtöpisteet suoraan pääsemiseen, sen jälkeen katsotaan riittävätkö lähtöpisteet+pääsykoepisteet sisään pääsyyn. Viimeinen vaihtoehto on päästä sisään ainoastaan pääsykokeiden perusteella, mutta noista paikoista on aika hyvin kilpailua. Muistaakseni usein valitaan ~2-3 pelkällä pääsykokeella, kun aloituspaikkoja on 50.

Teknilliseen yliopistoon voit hakea toki ainakin insinöörin (AMK) papereilla, mutta en nyt osaa tuosta liiketaloudesta sanoa. Luultavasti ei liiketaloudesta kovin helposti pääse, koska insinööri -> DI -koulutukseen kuuluu jo valmiiksi aika paljon täydentäviä opintoja, vaikka hakijalla oletetaan olevan tietyt lähtötiedot.

Jos teknillinen ala kiinnostaa, hae opiskelemaan teknillistä. Jos ei kiinnosta, niin älä hae. Näin se vain menee

 

[Suine]

...Teknillisten yliopistojen osalta: kaikilla on samat matikat ja fysiikat...

Ei ole tarkoitus kettuilla, vaan ihan keskustelua tuoda esiin. Vaikka kysyjällä teknilliset yliopistot ei ole kohteena, niin eikös esim Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ole teknis-luonnontieteellinen linja jossa on Laaja matematiikka ja fysiikka? (Peruskurssit siis, 1. vuonna) Muilla koulutusohjelmilla on sitten insinöörifysiikka ja -matematiikka. Ero on kai jonkunlainen?

Tietenkin jos puhuit vaan TKK:sta, voi asia olla miten sanoit ja uskon että sinulla on enemmän tietoa siitä paikasta.

 

[MassaVaje]

Ei ole tarkoitus kettuilla, vaan ihan keskustelua tuoda esiin. Vaikka kysyjällä teknilliset yliopistot ei ole kohteena, niin eikös esim Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ole teknis-luonnontieteellinen linja jossa on Laaja matematiikka ja fysiikka? (Peruskurssit siis, 1. vuonna) Muilla koulutusohjelmilla on sitten insinöörifysiikka ja -matematiikka. Ero on kai jonkunlainen?

Tietenkin jos puhuit vaan TKK:sta, voi asia olla miten sanoit ja uskon että sinulla on enemmän tietoa siitä paikasta.

Ainakin teknillisessä fysiikassa ja matematiikassa taitaa nuo laajat perustieteet olla pakollisena (ainakin TKK:ssa). Itekkin tosin lähen lukemaan matikkaa ja fysiikkaa laajoina, vaikka koneelle meenkin.

 

[Elksu]

Itekkin tosin lähen lukemaan matikkaa ja fysiikkaa laajoina, vaikka koneelle meenkin.

Edessäsi on tuskien taival :D On ollut pitkään väittelyä siitä onko jopa perusmatikat liian teoreettisia Konetekniikkaan, joka on yksi käytännönläheisimmistä aloista TKK:lla. Toki laaja oppimäärä näyttää hyvältä CV:ssä, mutta muuten siitä ei ole hirveästi etua koneella, ellet sitten meinannut tohtorin lakkia havitella. Ja sanonta kuuluu: "Laaja matikka, suppea elämä". Mutta jos uskot olevasi lahjakas ja erittäin motivoitunut lukemaan, niin vedä ihmeessä laajat.

 

[Turbulenssi]

Ainakin teknillisessä fysiikassa ja matematiikassa taitaa nuo laajat perustieteet olla pakollisena (ainakin TKK:ssa). Itekkin tosin lähen lukemaan matikkaa ja fysiikkaa laajoina, vaikka koneelle meenkin.

Varmaan tässä ketjussa aiemmin jo joku todennut, mutta ainakin TKKlla noita matikan ja fysiikan kurssikokonaisuuksia on useita erilaisia, riippuen koulutusohjelmasta. Sisällöt suunnilleen samat, käydään vain eri järjestyksessä. Eli sähkö tai vastaava tais käydä matriisit heti ekassa kurssissa, kun taas laajassa matikassa oliko vasta 3 kurssi... Tarkoitus noilla on opettaa tarpeeksi hyvin matikka/fyssa perusteet jotta päästään itse pääaineen kursseissa eteenpäin. Laajassa sitten pyöritellään ihmeellisiä todistuksia ym. vaikeamman kautta, mistä ei kuitenkaan ole suurta hyötyä teemu teekkarille myöhemmin, ellei jatka puhtaan matikan parissa. Jos kuitenkin intoa on niin kannattaa lukea laajana ne perusmatskut ja -fyssat, ei niistä haittaakaan ole =)

 

[MassaVaje]

Oon saanut kuitenkin kuvan, että esim. joissakin konetekniikan vaativimmissa pääaineissa saattaisi noista laajoista olla hyötyäkin (lujuusoppi, virtausmekaniikka). Itseä kyllä kiinnostaa matematiikka jo ihan itseisarvoisesti, että siinä toinen syy. Tosin olen kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että hyppy lukion matikasta saattaa olla melkoinen. :D

 

[Kride]

Ei ole tarkoitus kettuilla, vaan ihan keskustelua tuoda esiin. Vaikka kysyjällä teknilliset yliopistot ei ole kohteena, niin eikös esim Tampereen Teknillisessä Yliopistossa ole teknis-luonnontieteellinen linja jossa on Laaja matematiikka ja fysiikka? (Peruskurssit siis, 1. vuonna) Muilla koulutusohjelmilla on sitten insinöörifysiikka ja -matematiikka. Ero on kai jonkunlainen?

Tietenkin jos puhuit vaan TKK:sta, voi asia olla miten sanoit ja uskon että sinulla on enemmän tietoa siitä paikasta.

Aivan, oikeassa olet. Puhuin siis itsekin TTY:n kantilta, niin tuohon mukaan kuuluu vielä laaja kemia. Taitaa laaja kemia olla myös pakollisena biotekniikassa? Rajasin nuo tosiaan pois, kun kysyjä miettii, pärjäisikö koulussa, niin tuskin hän on menossa lukemaan laajana luonnontieteitä

 

[naksu]

Oon saanut kuitenkin kuvan, että esim. joissakin konetekniikan vaativimmissa pääaineissa saattaisi noista laajoista olla hyötyäkin (lujuusoppi, virtausmekaniikka). Itseä kyllä kiinnostaa matematiikka jo ihan itseisarvoisesti, että siinä toinen syy. Tosin olen kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että hyppy lukion matikasta saattaa olla melkoinen. :D

Virtausmekaniikka vaatii ainakin aivan helvetisti matematiikkaa (se ei paljoa muuta olekaan...) ja sanoisin, etta tuolloin on oltava jonkunlaiset alkeelliset tiedot analyysista, ts. juuri se laajojen materiaali. Lujarista tyypillisesti sanotaan, etta se vaatii todella paljon matematiikkaa, mutta en osaa sanoa kuinka paljon lujuuslaskenta vaatii kaytannossa matematiikan ymmartamista akateemisen maailman ulkopuolella. Toki jos joutuu paljon numeerisia menetelmia opiskelemaan, niin onhan se ihan hyva, jos tietaa mita vaikka tasainen suppeneminen tarkoittaa.

 

[naksu]

Tahan keskusteluun voisi muuten lisata, etta konetekniikalla on ihmeellisen alhainen arvostus Suomessa, mika nakyy vaikka paasykoepisteissa. Yhdysvalloissa sita pidetaan tyypillisesti yhtena kovimmista tekniikan aloista. Tuohon saattaa toki vaikuttaa sekin, etta puolustusteollisuudessa (lentotekniikka, avaruustekniikka jne.) on tarjolla alalla astetta mielenkiintoisempia toita kuin mita Suomesta loytyy. Kylla makin olisin mielummin Boeingilla tai NASA:lla konealan insinoorina kuin Suomessa paperikoneita suunnittelemassa.

 

[henki]

Juu täytyy kyllä sanoa että konetekniikasta voi ponnistaa ihan mihin vaan. Meikäläinenkin on konetekniikan kasvatti (lujari) ja tällä hetkellä vedän kyllä melkoisen spesiaalia simulointia. Pari vuotta tällä tiellä ja tie on auki ihan mihin tahansa. Jos lukee Tampereella konetekniikkaa, niin vaihtoehtona on hydrauliikka, jota ei kovin monessa paikassa voikaan opiskella ja töitä pitäisi saada ihan suhtkoht hyvin. Löytyy myös paljon muuta shittiä, kuten LVI-suunnittelua, logistiikkaa ja tuotantotaloutta. Nämä siis tavallisen koneensuunnittelun lisäksi. Joten mun mielestä konetekniikka on kaikkein paras linja sitä varten, jos ei vielä valmiiksi tiedä mitä haluaa tulevaisuudeltansa. Siinä on kuitenkin niin paljon täysin erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Ja jos ei mikään konetekniikasta kiinnosta, niin sit vaan vaihtaa koko opintolinjaa .

Edit. Disclaimer: en oo ihan varma mistä täällä ees puhuttiin, oon vähän hönössä. Sori.

 

[Integrandi]

Oon saanut kuitenkin kuvan, että esim. joissakin konetekniikan vaativimmissa pääaineissa saattaisi noista laajoista olla hyötyäkin (lujuusoppi, virtausmekaniikka). Itseä kyllä kiinnostaa matematiikka jo ihan itseisarvoisesti, että siinä toinen syy. Tosin olen kyllä henkisesti valmistautunut siihen, että hyppy lukion matikasta saattaa olla melkoinen. :D

Lue vaan sitä laajaa jos homma kiinnostaa tuohon malliin. Suurella todennäköisyydellä siitä on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja tässä vaiheessa et varmastikaan osaa vielä varmuudella sanoa mihin lopulta suuntaudut. Ties vaikka kiinnostaa vaihtaa koulutusohjelmaa vuoden tai parin jälkeen. Siinä on sitten ovet kunnolla auki kun olet sitä laajaa tankkaillut.

 

[MetalJone]

Kyllä perusmatikoillakin pärjää sovelletun mekaniikaan opinnoissa, mutta jos laaja kiinnostaa niin mikäs siinä sitten. Aika monipuolisestihan noita matikan juttuja pääsee mekaniikassa soveltamaan. Työelämässä teollisuuden lujarihommissa matikkaa ei välttämättä paljoa enää tarvitse, varsinkin jos laskee kaupallisilla FEM-ohjelmilla. Mutta kyllä laskijalla saa ja pitääkin olla ymmärrys siitä mitä siellä taustalla tapahtuu.

 

[hirvikolari]

Teknilliseen yliopistoon voit hakea toki ainakin insinöörin (AMK) papereilla, mutta en nyt osaa tuosta liiketaloudesta sanoa. Luultavasti ei liiketaloudesta kovin helposti pääse, koska insinööri -> DI -koulutukseen kuuluu jo valmiiksi aika paljon täydentäviä opintoja, vaikka hakijalla oletetaan olevan tietyt lähtötiedot.

Jos teknillinen ala kiinnostaa, hae opiskelemaan teknillistä. Jos ei kiinnosta, niin älä hae. Näin se vain menee

Ihan näin sivuhuomiona, itse olen AMK-puolelta ja olen ajatellut parin vuoden sisällä hakea AIMO-aikuismaisteriohjelmaan Lappeenrannassa. Tuotakin vaihtoehtoa kannattaa mielestäni harkita jos haluaa DI-tutkinnon. Jos jollain on AIMO:sta kokemusta, niin olisi mukava kuulla niistä.

http://www.lut.fi/fi/lut/admissions/applying/master/aimo/Sivut/Default.aspx

 

[MassaVaje]

Miten hyödyllisiä loppupeleissä luennot oikein ovat? Tarkoitan opiskelutehokkuudeltaan. Tuntuu, että paljon enemmän pystyisi sisäistämään pelkällä itseopiskelulla. Tietysti tämä riippuu paljon myös kurssista ja luennoitsijasta, mutta noin yleisesti. Esim. nyt statiikan kurssilla olen huomannut, että kun ko. kurssilla käytettävä oppikirja esittää asiat selkeästi ja helposti ymmärrettävästi, niin luennoitsija taas selostaa asiat mahdollisimman vaikeasti ja tekee asiat mahdottomaksi ymmärtää. Tämä aiheutttaa vähän turhautumista.

 

[pezku^]

Miten hyödyllisiä loppupeleissä luennot oikein ovat? Tarkoitan opiskelutehokkuudeltaan. Tuntuu, että paljon enemmän pystyisi sisäistämään pelkällä itseopiskelulla. Tietysti tämä riippuu paljon myös kurssista ja luennoitsijasta, mutta noin yleisesti. Esim. nyt statiikan kurssilla olen huomannut, että kun ko. kurssilla käytettävä oppikirja esittää asiat selkeästi ja helposti ymmärrettävästi, niin luennoitsija taas selostaa asiat mahdollisimman vaikeasti ja tekee asiat mahdottomaksi ymmärtää. Tämä aiheutttaa vähän turhautumista.

Se riippuu aika paljon kurssin toteutuksesta ja oppimateriaalista. Jos kurssilta saa luentomuistiinpanot ladattua netistä ja kurssilla on hyvä oppikirja, niin ei ne luennot välttämättä kauheasti maailmaa avarra. Toisaalta monesti hyvät luennoitsijat painottaa luennoilla sellaisia asioita, joissa opiskelijat tekevät virheitä ja joihin moni itseopiskelija kaatuu. Myös luentojen esimerkit on monesti hyviä.

Jos taas kurssi on sellainen keräilyerä monesta eri kurssikirjasta ja koko materiaali on yhtä sillisalaattia, niin luennoilla saa edes jonkin tolkun siihen, mitä kurssilla pitäisi hallita. Pakolliset kurssit ja peruskurssit on yleensä hyvinkin selkeitä, mutta sitten joillain jatkokursseilla ei välttämättä ole niin kädestä pitäen vievää kurssikirjaa kuin vaikka statiikassa, niin tarvitsee olla jo melkoinen fakiiri pysyäkseen asioista kärryillä, jos ei luennoilla käy. Toisaalta jos sekavista kursseista on harjoituksia, niin ne kyllä paikkaa sitten hyvin tilannetta.

Yhteenvetona sanoisin, että luennoilla kannattaa käydä, jos kokee niistä olevan hyötyä. Selkärankaa pitää olla ainakin 2 kertaa enemmän itseopiskeluun, jos skippaa luennot. Moni kaataa kurssinsa nimittäin tässä vaiheessa, kun kotona sitten ei jaksetakaan kirjaa lukea. Itse käyn käytännössä kaikilla luennoilla ja kaikissa harjoituksissa jo ihan senkin takia, että on mukava nähdä kavereita koulussa ja siellä oleminen tuo kuitenkin vaihtelua itseopiskeluun. Kyllä vähän alkaisi kämpän seinät kaatua päälle, jos vain kotona laskeskelisi eikä koulussa kävisi ollenkaan. On ne luennot kuitenkin sosiaalinen tapahtuma, jos kavereita yhtään on.

 

[leoko]

Miten hyödyllisiä loppupeleissä luennot oikein ovat? Tarkoitan opiskelutehokkuudeltaan. Tuntuu, että paljon enemmän pystyisi sisäistämään pelkällä itseopiskelulla. Tietysti tämä riippuu paljon myös kurssista ja luennoitsijasta, mutta noin yleisesti. Esim. nyt statiikan kurssilla olen huomannut, että kun ko. kurssilla käytettävä oppikirja esittää asiat selkeästi ja helposti ymmärrettävästi, niin luennoitsija taas selostaa asiat mahdollisimman vaikeasti ja tekee asiat mahdottomaksi ymmärtää. Tämä aiheutttaa vähän turhautumista.

Tuon esimerkin tapauksessa tuhlaat aikaasi luennoilla istumiseen. Jos luennoitsija on huono ja vaikeasti ymmärrettävä, kannattaa sama aika käyttää itseopiskeluun. Matematiikkaa runsaasti sisältävillä kursseilla laskarit on yleensä paljon hyödyllisemmät kuin luennot. Omalla ja monen opiskelukaverin kohdalla paras oppimiskeino on kuitenkin ollut porukassa laskeminen, lukeminen & keskustelu. Usein joku porukasta osaa jonkin asian muita paremmin ja voi opettaa sen muille, samalla itse vahvistaen omaa osaamistaan. Jonkin toisen asian osaa vastaavasti joku muu jne.

Omat kokemukset Oulusta, mutta eiköhän samat jutut päde muissakin kaupungeissa. On todella hyviä luennoitsijoita, ja on todella huonoja. Jotkut huippututkijat ovat surkeita opettajia, joita ei pitäisi ikinä laittaa opetustehtäviin.

 

[Kride]

Omat kokemukset Oulusta, mutta eiköhän samat jutut päde muissakin kaupungeissa. On todella hyviä luennoitsijoita, ja on todella huonoja. Jotkut huippututkijat ovat surkeita opettajia, joita ei pitäisi ikinä laittaa opetustehtäviin.

Tampereella tilanne on sama. Yleensä laskemiseen painottavilla kursseilla kannattaa käydä luennoilla, koska sieltä oppii sen punaisen langan selvästi helpommin kuin itseopiskelemalla, ja lopulta koko idea kirkastuu sitten laskuharjoituksissa. Teoriapainotteisilla kursseilla sitten luennot ovat joskus enemmän viihdearvoa kuin oppimista, mutta edelleen, tuo on aivan mahdotonta yleistää, koska taso vaihtelee niin paljon. Kun sitä koulua on yli 6kk käynyt, niin osaa suoraan sanoa, millä luennoilla kannattaa istua ja mitkä kannattaa käyttää nukkumiseen. Räikeimmissä tapauksissa riittää, että näkee kuka on luennoitsija, niin siitä voi jo päätellä, ettei luennoilla kannata istua aloitusluentoa (=käytännön asiat) pidempään.

Tutkijat yleensä ovat muuten vastentahtoisesti luennoimassa aiheesta. Yleensä heitä ei luennoitseminen kiinnosta, mutta koska ovat talon asiantuntijoita, niin heidän tietotaitoa yritetään tuoda opiskelijoille. Joillain luennoitsijoilla tuo vastentahtoisuus näkyy luennolle asti, jotkut osaavat silti hyvin luennoida. Vierailevien luennoitsijoiden tunneilla olen tykännyt istua, koska he yleensä ovat yritysmaailmasta, eivätkä yritä tuoda asiaa kovin akateemisesti vaan maanläheisesti.

 

[leoko]

Omat kokemukset Oulusta, mutta eiköhän samat jutut päde muissakin kaupungeissa. On todella hyviä luennoitsijoita, ja on todella huonoja. Jotkut huippututkijat ovat surkeita opettajia, joita ei pitäisi ikinä laittaa opetustehtäviin.

Tutkijat yleensä ovat muuten vastentahtoisesti luennoimassa aiheesta. Yleensä heitä ei luennoitseminen kiinnosta, mutta koska ovat talon asiantuntijoita, niin heidän tietotaitoa yritetään tuoda opiskelijoille. Joillain luennoitsijoilla tuo vastentahtoisuus näkyy luennolle asti, jotkut osaavat silti hyvin luennoida. Vierailevien luennoitsijoiden tunneilla olen tykännyt istua, koska he yleensä ovat yritysmaailmasta, eivätkä yritä tuoda asiaa kovin akateemisesti vaan maanläheisesti.

Viittasin tuolla kommentillani oikeastaan siihen, että huippututkija ei välttämättä ole hyvä opettaja, koska ei omaa opetuksessa vaadittavia sosiaalisia taitoja. Samaa pätee joihinkin professoreihin. Tilannetta ei ainakaan paranna se, että pedagogisia opintoja ei ole tarvinnut suorittaa pätkääkään päästäkseen luentosalin eteen pönöttämään. Tilanne taisi tosin muuttua, ja nyt niitä pedagogisia opintoja pitää suorittaa. En ole tarkemmin asiaan perehtynyt enkä tiedä ketä kaikkia tuo koskee, mutta tuskin ainakaan professoreita.

Olen myös samaa mieltä tuosta vastentahtoisuudesta. Luennoiminen ei kuitenkaan ole varsinainen toimenkuva monellakaan. Esim. professorin tärkein tehtävä on tutkimuksen johtaminen, yksittäisen tutkijan tutkimustyön tekeminen jne. Asia erikseen ovat assistentit, lehtorit ym., joille virka on selvästi opetuspainotteinen.