TKK + teknilliset yliopistot

[golgamech]

Minkälaisia kandidaatintöitä pakkiksen DI-opiskelijat ovat tehneet vuosien varrella? Oletteko päässeet yritykseen tekemään kandia jonkinlaisella palkkauksella vai onko yleensä tapana tehdä koululla jokin pöytälaatikkokandi? Kovin monen en ole ainakaan kuullut puhuvan kandin tekemisestä yritykselle.

Mulla on vielä kandiin aikaa vuoden verran, mutta on jo alkanut kiinnostamaan eri vaihtoehdot sen suhteen. ;)

Suurin osa tutuista on tehnyt kandin koululle (minä itse mukaan lukien.) Yksi kaveri teki kandin firmalle ja se lähti hieman lapasesta ja tuotti aika paljon ylimääräistä työtä.
Ongelmahan firmaan tekemisessä on lähinnä se, etteivät firman ja koulun näkemykset kandin sisällöstä välttämättä kohtaa (sama ongelma on tietysti dipan aiheesta ja sisällöstä vääntäessä.) Kandityössässa ongelma vaan tuppaa olemaan isompi, koska firmoilla ei oikeastaan ole hajua kandin laajuudesta/sisällöstä/pointista, koska se on ollut olemassa niin lyhyen aikaa.

Mutta en epäile, etteikö pelimies saisi väännettyä smoothisti kandia johonkin firmaan. Eri asia sitten on onko se sen arvoista.

 

[Pexi84]

Mutta en epäile, etteikö pelimies saisi väännettyä smoothisti kandia johonkin firmaan. Eri asia sitten on onko se sen arvoista.

Samaa mieltä. Meillä oli yks 50v itseään jatkokouluttava tyyppi, joka teki firmalleen kandin. Esitysvaiheessa huomasi kyllä että siihen oli nähty todella paljon vaivaa.

Helpoiten pääsee, jos sen tekee koululle kuten lähes kaikki muutkin. Kandi on kuitenkin niin diipadaapaa, itse taisin 3 viikossa vääntää sen dipan yhteydessä, ihan perus kirjallisuuskatsauksella. Jos vain haluaa päästä helpoimmalla, kannattaa useimmiten valita aihe, mistä "riittää" kirjallisuuskatsaus, eikä mitään case-tapaus-tyylistä aihetta, pääsee IMO helpommalla. Ellei sitten ole joku laskuneropatti :D

Dippa onkin sitten eri asia, siihen meni yli puoli vuotta. Sekin vähän tuuripeliä, millanen aihe sattuu ja kuinka helppo se on rajata ja kuinka paljon proffa on kiinnostunut neuvomaan.

 

[Mupa]

Paljonko porukka on saanut koottua opintopisteitä vaihdossa ollessa?
Tarkotus olis lähtä keväällä 2013 vaihtoon Italiaan, kouluun missä opetus on italiaksi. Italiaa osaan jonkun verran mutta tuskin pystyy mitään kovin syvällisiä aine opintoja siellä suorittamaan :D Toisaalta opintopisteitä tulee kolmannen vuoden kevään mennessä n. 170op, niin eihän siinä montaa jää että pysyisi 5 vuoden valmistumis aikataulussa... olisi muutenkin ihan mielenkiintoista kuulla vaihto kokemuksia

 

[Kride]

Paljonko porukka on saanut koottua opintopisteitä vaihdossa ollessa?
--- olisi muutenkin ihan mielenkiintoista kuulla vaihto kokemuksia

Eikö teillä koulun sivuilla ole mitään arkistoa, jossa olisi vaihtokertomuksia? Ainakin täällä meidän koulun sivuilta löytyy suuri liutta noita raportteja, ja niiden perusteella olen itsekin vähän noita vaihtopaikkoja katsellut. Omassa kaveripiirissä olen huomannut, että saadut opintopistemäärät riippuu aivan täysin vaihtokoulusta. Kaikilla on minimimäärät tulleet täyteen, mutta jotkut ovat vähällä työllä parhaimmillaan tuplanneet nuo minimimäärät. Todella harvassa tapauksessa kuitenkaan kursseja on saatu sisällytettyä pää- tai sivuaineeseen, mutta voi johtua toisaalta alastakin.

 

[Mupa]

Kiitoksia, pitää ettiä ja lueskella noita raportteja. Varmaan ens viikon vaihtoon lähtö inffossakin tulee hyvää tietoa. Jos yleensä ei saa pää- tai sivuaineen kursseja muutenkaan siellä suoritettua niin sithän suunnitelmani opiskella ainakin kandi vaiheen kieliopinnot vaihdossa ei olekaan niin huono idea loppujen lopuksi :D

 

[pezku^]

Minkälainen taloudellinen panostus vaihoonlähtöön yleensä tarvitaan? Opintotuenhan sinne ulkomaille saa ihan samalla tavalla kuin Suomeenkin ja yleensä yliopisto myöntää kohtuullisen stipendin vaihdon ajaksi. Tosin jos siellä kohdemaassa on kalliit lukukausimaksut, niin stipendi taitaa kattaa ainastaan ne.

Minkälaisilla budjeteilla porukka on pärjännyt omassa vaihtomaassaan? Suomessa nyt ei viitsi juuri rampata vaihdon aikana, mutta minkälainen kustannustaso teidän vaihtomaassa on ollut ja paljonko on suunnilleen pitänyt omaa kuvetta kaivaa vaihdon aikana?

 

[Elksu]

Onko pakkiksen teekkareilla kokemusta vaihto-opiskelusta idän kaukomailla? Nyt olis suunnitelmissa suunnata Kiinan Shanghaihin puoleksi vuodeksi ja opiskella Tongji Universityssä 20-30 opintopisteen edestä. Onko vakuutukset, luvat, puhelinliittymät ja kaikki muu mitä tarvitsee hoitaa ennen lähtöä iso hässäkkä saada kuntoon Kiinassa? Entä kuinka hyvin Shanghaissa pärjää pelkällä englannilla, jos on tarkoitus oikeasti elää siellä eikä vain olla turistina? Jotain erityistä, mikä pitäisi ottaa huomioon? Vinkkejä, kokemuksia?

 

[Kride]

Minkälainen taloudellinen panostus vaihoonlähtöön yleensä tarvitaan? Opintotuenhan sinne ulkomaille saa ihan samalla tavalla kuin Suomeenkin ja yleensä yliopisto myöntää kohtuullisen stipendin vaihdon ajaksi.

Riippuu aivan täysin kohdemaasta. Esim. tuo Elksun mainitsema Kiina on aivan varmasti halvempi kuin vaikkapa joku EU-maa. Muutama kaveri on käynyt Malesiassa, niin siellä on opintotuella asunut uima-altaallisessa laadukkaassa kerrostalossa, syönyt herroiksi ja jäänyt rahaa matkustukseenkin.

 

[Integrandi]

Minkälainen taloudellinen panostus vaihoonlähtöön yleensä tarvitaan? Opintotuenhan sinne ulkomaille saa ihan samalla tavalla kuin Suomeenkin ja yleensä yliopisto myöntää kohtuullisen stipendin vaihdon ajaksi. Tosin jos siellä kohdemaassa on kalliit lukukausimaksut, niin stipendi taitaa kattaa ainastaan ne.

Minkälaisilla budjeteilla porukka on pärjännyt omassa vaihtomaassaan? Suomessa nyt ei viitsi juuri rampata vaihdon aikana, mutta minkälainen kustannustaso teidän vaihtomaassa on ollut ja paljonko on suunnilleen pitänyt omaa kuvetta kaivaa vaihdon aikana?

Joo stipendi tulee plus sitten mahdollinen lukukausimaksu siihen päälle. Tässä oli tosin joku katto (about 3000€), että mihinkään Harvardiin ei lähdetä firman piikkiin. Sanoisin, että missä tahansa vaihtopaikassa pärjäät tuolla stipendillä + tuella kun fiksusti elät. Jos haluaa matkustella ja rällästellä vähän enemmän niin sitten on hyvä olla puskuria. Kun normaalisti elää niin ei siellä vaihdossa sen enempää sitä rahaa mene kuin täällä kotonakaan. Kertaluonteisia kuluja tietty on alussa vähän enemmän (puhelinliittymää, vuokratakuuta, yms).

 

[Elksu]

https://into.aalto.fi/display/fimas...kuehdotjaapurahat-5.Apurahanmaksaminenjaehdot
Tuolta voi etsiskellä tietoa vaihto-opiskelujen tuista.

 

[Elksu]

Jossain vaiheessa pitäis suorittaa pakkoruotsi pois alta, enkä pahemmin osaa ruotsia. Eikä yhtään huvita opetellakaan. Onnistuuko sellainen kikkailu, että hakee ammattikorkeakouluun ja suorittaa siellä korvaavan mutta helpomman virkamiesruotsin? Vai onko tämä vain toiveajattelua?

 

[Integrandi]

^ eipä tuosta kannata paljoa ressata. Helpoimmalla pääset kun jätät nuo kikkailut pois. Et ole yksin veneessä :D Meillä oli ryhmässä pari heppua, jotka eivät olleet puhuneet ruotsia sanaakaan 20 vuoteen. Muutenkin isolla osalla se lähtötaso oli kilpikonnan tasolla ja siitä huolimatta kaikki kitkuttelivat läpi.

 

[PJT]

Jossain vaiheessa pitäis suorittaa pakkoruotsi pois alta, enkä pahemmin osaa ruotsia. Eikä yhtään huvita opetellakaan. Onnistuuko sellainen kikkailu, että hakee ammattikorkeakouluun ja suorittaa siellä korvaavan mutta helpomman virkamiesruotsin? Vai onko tämä vain toiveajattelua?

Suosittelen tekemään kurssin tehokurssina jos teillä on mahdollista. TTY:llä ainakin oli. Olikohan se viikko vai kaksi putkeen joka päivä ruotsia. Siinä jäi paljon paremmin sanat päähän kuin esim koko syksyn kestävässä kerta viikossa kurssissa ja vituttaa vaan lyhyemmän aikaa eikä puolen vuoden ajan joka viikko.
nimimerkillä: kurssi suoritettuna seitsemäntenä opiskeluvuonna

 

[Kride]

Jos rohkaistuit näistä puheista, niin kannattaa myös hieman kysellä kavereilta, että kuka on koulun lempeimpiä ruotsin opettajia. Meillä on koulutusohjelmalle räätälöity oma virkamiesruotsi, ja sinne sattui erittäin mukava opettaja. En ole kuullut, ettei kukaan olisi päässyt läpi. Toisilla kursseilla jotkut ovat jääneet tentistä kiinni. Puheosuudesta pääsee käytännössä aina läpi, kunhan vähän edes heittelet juttua, etkä istu tuppisuuna.

Meikäläisen opiskeluajan toiseksi hienoin hetki oli huomata, että puheosuudesta pamahti kakkonen, vaikka ykköstä lähdettiin hakemaan. Hienoin hetki oli kun ruotsista tuli kokonaissuoritus ja pystyi heittämään ruotsinkirjat menemään.

 

[ratas]

Meikäläisen opiskeluajan toiseksi hienoin hetki oli huomata, että puheosuudesta pamahti kakkonen, vaikka ykköstä lähdettiin hakemaan. Hienoin hetki oli kun ruotsista tuli kokonaissuoritus ja pystyi heittämään ruotsinkirjat menemään.

Samansuuntaisia kokemuksia, työuran naheimpia hetkiä onkin sitten ollut se, kun tajus että sitä pirun Ruotsia olis kauheen kiva osata, ja sitä jopa odotetaan..

 

[Pexi84]

^ eipä tuosta kannata paljoa ressata. Helpoimmalla pääset kun jätät nuo kikkailut pois. Et ole yksin veneessä :D Meillä oli ryhmässä pari heppua, jotka eivät olleet puhuneet ruotsia sanaakaan 20 vuoteen. Muutenkin isolla osalla se lähtötaso oli kilpikonnan tasolla ja siitä huolimatta kaikki kitkuttelivat läpi.

Ei toi nyt kovin helppoa ollut. Oon vissiin joskus täällä sen kertonutkin, mutta koitin päästä 4x läpi pelkällä tentillä, jonka jälkeen kävin ruotsia teekkareille 4op-kurssin, jonka tentin reputin toki ekan kerran ja tokalla säälistä läpi. Joutui opettelemaan huolella asiat. Omasta mielestä esseet mitä tentissä kirjoitin oli hyviä, muttei vaan mennyt läpi. Tsemppiä joka tapauksessa, kurssi oli loppujen lopuksi rento ja helppo suhteutettuna opintopisteisiin ja pitäähän niitä vapaavalintaisiakin olla.

 

[Temptationn]

Nostellaas vähän alasvajonnutta aihetta, kun tuokin on nyt aika ajankohtaista yhteishakujen alettua. Eli päivitellääs hieman :D. Mikä on tällä hetkellä helpoin linja päästä sisälle opiskelemaan? Ajattelin ruksata varavaihtoehdoksi mukaan myös jonkun teknillisen ammatin ja ehdottomasti TKK:n puolelta, joten neuvoja kaipailisin... Mikään matemaattinen nero en pitkässä matikassa lukiossa tod. ole, mutta ymmärrän mielestäni tekniikkaa keskiverto tallaajaa enempi ja sinänsä on "teknisiä aivojakin", jos niin voi sanoa. Neuvoja siis, kultaisia sellaisia pliis :hyvä:

 

[Kride]

Nostellaas vähän alasvajonnutta aihetta, kun tuokin on nyt aika ajankohtaista yhteishakujen alettua. Eli päivitellääs hieman :D. Mikä on tällä hetkellä helpoin linja päästä sisälle opiskelemaan? Ajattelin ruksata varavaihtoehdoksi mukaan myös jonkun teknillisen ammatin ja ehdottomasti TKK:n puolelta, joten neuvoja kaipailisin... Mikään matemaattinen nero en pitkässä matikassa lukiossa tod. ole, mutta ymmärrän mielestäni tekniikkaa keskiverto tallaajaa enempi ja sinänsä on "teknisiä aivojakin", jos niin voi sanoa. Neuvoja siis, kultaisia sellaisia pliis :hyvä:

Yhteishaun oppaista (dia.fi) löydät jokaisen teknillisen yliopiston viime vuoden pisterajat koulutusohjelmittain, ja eiköhän tämän vuoden sisäänpääsyrajat mene jotenkin linjassa niiden kanssa. Samaisista oppaista löydät pisteytysperusteet hakuun. Pisteytysperusteita käy ilmi, että pitkällä matikalla on mahdollisuus saada erittäin paljon lähtöpisteitä (itsellä suurin osa tuli aikoinaan). Kuitenkin jos olet muita aineita kirjoittanut hyvin, niin niistä saa jonkun verran myös alkupisteitä, paitsi kielistä tosin saa suhteellisen heikosti. Meikäläisen neuvo on, että jos ei yo-kirjoituksista irtoa hirveästi alkupisteitä, niin sitten kovaa treeniä pääsykokeisiin, koska sillä voi erinomaisesti kompensoida.

 

[Elksu]

Nostellaas vähän alasvajonnutta aihetta, kun tuokin on nyt aika ajankohtaista yhteishakujen alettua. Eli päivitellääs hieman :D. Mikä on tällä hetkellä helpoin linja päästä sisälle opiskelemaan? Ajattelin ruksata varavaihtoehdoksi mukaan myös jonkun teknillisen ammatin ja ehdottomasti TKK:n puolelta, joten neuvoja kaipailisin... Mikään matemaattinen nero en pitkässä matikassa lukiossa tod. ole, mutta ymmärrän mielestäni tekniikkaa keskiverto tallaajaa enempi ja sinänsä on "teknisiä aivojakin", jos niin voi sanoa. Neuvoja siis, kultaisia sellaisia pliis :hyvä:

http://dia.fi/media/7372/DIA-valinnan pisterajat2011.pdf
http://dia.fi/yliopistot/diplomi-insinoeoerikoulutus.aspx

Jos et ole täysin varma minkälaista tekniikkaa haluat opiskella, kannattaa hakea Konetekniikkaan. Siellä voi valita todella laajasta arsenaalista itselleen sopivan aiheen eikä pääsyrajatkaan ole pahoja.

 

[MetalJone]

http://dia.fi/media/7372/DIA-valinnan pisterajat2011.pdf
http://dia.fi/yliopistot/diplomi-insinoeoerikoulutus.aspx

Jos et ole täysin varma minkälaista tekniikkaa haluat opiskella, kannattaa hakea Konetekniikkaan. Siellä voi valita todella laajasta arsenaalista itselleen sopivan aiheen eikä pääsyrajatkaan ole pahoja.

Konetekniikka /,,/

Jos on kiinnostunut konkreettisesta ja käytännönläheisestä TEKNIIKASTA sekä perinteisistä insinööritieteistä, eikä esim. koodirivien kirjoittelusta, niin silloin konetekniikka on aika hyvä valinta ja suuntauksia löytyy vaikka kuinka. Samoin harjoittelumahdollisuuksia on tarjolla jo ensimmäisten vuosien opiskelijoille.

2000-luvun alussa sisälle pääsykokeilla rimaa hipoen...lukion jälkeisen parin vuoden ihmettelyn jälkeen. YO-papereista oli hyötyä vain siinä kun piti todistaa olevansa ylioppilas. Ainoa mikä oli ensimmäisenä syksynä varmaa oli se, että en ainakaan tule lukemaan lujuusoppia. Niin överiltä aineelta se kuulosti. No, viitisen vuotta myöhemmin valmistuin dippatyön lujuusopin labralle tehneenä.

Muistan hyvin kun eräs nimeltä mainitsematon proffa julisti jossain fuksien tilaisuudessa, että jos mopojen/autojen rassaus kiinnostaa, niin on ihan väärässä paikassa. Tämähän osoittautui olevan ihan täyttä bullshittiä. Kyllä TKK:n koneosastolla saa kätensä likaiseksi halutessan. Toki tällä tasolla opiskellessa pitää olla valmiuksia ja haluja sovittaa käytäntöä ja teoriaa yhteen. Mutta jos sua kiinnostaa koneet ja ennen kaikkea se, miten ne toimivat, niin sinne vaan opiskelemaan. Sivuaineen voi ottaa sitten vaikka sähköltä tai melkein mistä vaan.