TKK + teknilliset yliopistot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Shammer
  • Aloitettu Aloitettu
Hieno homma, että mountainer, sinun tuttavasi ovat työllistyneet hyvin, koska silloin toivoa on myös tuollakin alalla. Minulla on juuri pezku^:n tilastoja tukevia kokemuksia: materiaalitekniikan vastavalmistuneille näyttää olevan tarjolla pääosin tutkijan hommaa julkisella puolella. Ei ole mitenkään epätavallista, että kun juttelen materiaalitekniikasta valmistuneen kanssa, niin hän on joko a) tutkijana yliopistolla b) työttömänä c) opiskelemassa toisen alan tutkintoa. Tietenkin voihan tuo tutkijan duuni kiinnostaa, eli jos siinä näkee tulevaisuutensa, niin ei tuo materiaalitekniikka ole varmasti hullumpi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hieno homma, että mountainer, sinun tuttavasi ovat työllistyneet hyvin, koska silloin toivoa on myös tuollakin alalla. Minulla on juuri pezku^:n tilastoja tukevia kokemuksia: materiaalitekniikan vastavalmistuneille näyttää olevan tarjolla pääosin tutkijan hommaa julkisella puolella. Ei ole mitenkään epätavallista, että kun juttelen materiaalitekniikasta valmistuneen kanssa, niin hän on joko a) tutkijana yliopistolla b) työttömänä c) opiskelemassa toisen alan tutkintoa. Tietenkin voihan tuo tutkijan duuni kiinnostaa, eli jos siinä näkee tulevaisuutensa, niin ei tuo materiaalitekniikka ole varmasti hullumpi.
Kyllähän se näin juuri on. Vielä jos tarkemmin analysoi noita tilastoja, niin todellakin huomaa sen, että niistä vähistä työllistyneistä materiaaliopin diplomi-insinööreistä lähes puolet on jäänyt töihin TTY:lle, joten todellakaan mitään kovaa huutoa ei teollisuudella tuolle koulutettavien määrälle ole. Allaolevasta tilastosta huomaa sen, että materiaaliopin DI työllistyy melko suurella todennäköisyydellä jonkinlaiseksi tutkijaksi tai assistentiksi yliopistolle kun taas esim. kone- ja rakennustekniikassa ja tuotantotaloudessa se on harvinaisempaa. Tähän tietenkin vaikuttaa avoinna olevien tutkijanpaikkojen lukumäärä, mutta kyllä tämä mun silmissäni ainakin kertoo siitä, että teollisuudella ei ole mahdollisuuksia tätä koko materiaali-insinöörien armeijaa työllistää. Kuitu- ja tekstiilitekniikan DI:t eivät paljoa yliopistolle työllisty, kun tutkimuskin on siltä alalta ajettu niin alas.

Esim. vuonna 2013 TTY:llä valmistumisajankohdan mukaan (vrt. edellisen viestin tilastoihin):

Materiaalitekniikka: työttömänä 40 % valmistuneista; työssä 60 %, joista 39 % TTY:llä
Kuitu- ja tekstiilitekniikka: työttömänä 44 % valmistuneista; työssä 56 %, joista 0 % TTY:llä
Materials Science: työttömänä 57 % valmistuneista; työssä 43 %, joista 67 % TTY:llä


Konetekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista; työssä 88 %, joista 5 % TTY:llä
Rakennustekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista; työssä 86 %, joista 9 % TTY:llä
Tuotantotalous: työttömänä 22 % valmistuneista; työssä 75 %, joista 13 % TTY:llä (aikaisemmassa viestissä kopioin tähän virallisen tilaston väärin lasketun prosenttiluvun, nyt korjattu)

Kaikilla em. aloilla prosenttilukujen summa ei ole 100, koska väliin jäävät mm. armeijassa olevat ja jatko-opintoja suorittavat.

Tämä meni jo aika syvälliseksi tilastoanalyysiksi, mutta täytyi nyt kuitenkin vielä esittää faktoja kun niitä kerrankin löytyy. Koko tilastoa en viitsinyt laittaa näkyville, koska ne löytyvät opiskelijoille vain kirjautumisen jälkeen, vaikka mitään salaista näissä tiedoissa ei sinänsä tietenkään ole.
 
Materiaalitekniikka: työttömänä 40 % valmistuneista; työssä 60 %, joista 39 % TTY:llä
Kuitu- ja tekstiilitekniikka: työttömänä 44 % valmistuneista; työssä 56 %, joista 0 % TTY:llä
Materials Science: työttömänä 57 % valmistuneista; työssä 43 %, joista 67 % TTY:llä

Konetekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista; työssä 88 %, joista 5 % TTY:llä
Rakennustekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista; työssä 86 %, joista 9 % TTY:llä
Tuotantotalous: työttömänä 22 % valmistuneista; työssä 75 %, joista 13 % TTY:llä (aikaisemmassa viestissä kopioin tähän virallisen tilaston väärin lasketun prosenttiluvun, nyt korjattu)
.

Mitä mitä mitä? :wtf: Kelailin että Tutan opiskelijat revitään koulunpenkiltä duuniin.
 
Ranger sanoi:
Mitä mitä mitä? Kelailin että Tutan opiskelijat revitään koulunpenkiltä duuniin.
Se oli ennen se. Nyt jos miettii mitä kannattaisi lähteä opiskelemaan niin kannattaa teknilliset alat kiertää helvetin kaukaa. Kilpailu paikoista on todella kovaa ja rumaa ja se tulee polkemaan palkkoja alas erittäin pitkään. Kannattaa ennemmin hakea terveydenhuoltoon tai muille aloille, mitkä työllistävät julkiselle sektorille ettei tartte työttömänä olla.
 
Se oli ennen se. Nyt jos miettii mitä kannattaisi lähteä opiskelemaan niin kannattaa teknilliset alat kiertää helvetin kaukaa. Kilpailu paikoista on todella kovaa ja rumaa ja se tulee polkemaan palkkoja alas erittäin pitkään. Kannattaa ennemmin hakea terveydenhuoltoon tai muille aloille, mitkä työllistävät julkiselle sektorille ettei tartte työttömänä olla.

Enpä nyt sanoisi että kaikkia teknillisiä aloja kannattaa kiertää. Esim IT-ala on melkoisessa nousussa jokapuolella maailmaa ja työpaikkailmoituksia selatessa huomaa, että koodareita etsitään ylivoimaisesti eniten. Ja jos ulkomaille suostuu lähtemään, niin Saksasa on varsinkin mekaniikan puolelta tarvetta insinööreille.
 
Se oli ennen se. Nyt jos miettii mitä kannattaisi lähteä opiskelemaan niin kannattaa teknilliset alat kiertää helvetin kaukaa. Kilpailu paikoista on todella kovaa ja rumaa ja se tulee polkemaan palkkoja alas erittäin pitkään. Kannattaa ennemmin hakea terveydenhuoltoon tai muille aloille, mitkä työllistävät julkiselle sektorille ettei tartte työttömänä olla.

Toki tuokin varmaan kannattaa ottaa huomioon, mutta mielummin teen mielenkiintoista hommaa vähän pienemmällä palkalla kuin kituutan jossain työssä, joka ei kiinnosta pätkääkään. Ulkomaille lähtökään ei ole mikään ongelma.
 
Opiskelen ekaa vuotta AMK:ssa ja on pyörinyt mielessä kokeilla pääsyä yliopistoon teknilliselle linjalle.

Onko kellään kokemuksia Oulun yliopiston tekniikan aloista ja lähinnä prosessitekniikasta? Kuinka vaativia matikan, fysiikan ja kemian kurssit ovat ekana vuonna (aika ympäripyöreä kysymys) ja kuinka paljon uutta asiaa näissä aineissa tulee heti opittavaksi vai käydäänkö lukion kurssien asioita enään ollenkaan?

Lukiossa en käynyt kaikkia tarjolla olevia kursseja noista aineista, mutta AMK:ssa on tullut hyvää lukion kurssien kertausta ja vähän ekstraa päälle. Kaikki nuo mainutut aineet on käyty pääsääntöisesti arvosanoilla 5 ja vielä puolivaloilla (koska kurssit eivät mitenkään vaativia ole AMK:ssa).

Opintosuunnitelmasta toki näkee minkälaisia kursseja koulutus tulee pitää sisällään, mutta jos joku osaisi vielä vähän paremmin avata näitä juttuja.
 
Onko kellään kokemuksia Oulun yliopiston tekniikan aloista ja lähinnä prosessitekniikasta? Kuinka vaativia matikan, fysiikan ja kemian kurssit ovat ekana vuonna (aika ympäripyöreä kysymys) ja kuinka paljon uutta asiaa näissä aineissa tulee heti opittavaksi vai käydäänkö lukion kurssien asioita enään ollenkaan?

Lukiossa en käynyt kaikkia tarjolla olevia kursseja noista aineista, mutta AMK:ssa on tullut hyvää lukion kurssien kertausta ja vähän ekstraa päälle. Kaikki nuo mainutut aineet on käyty pääsääntöisesti arvosanoilla 5 ja vielä puolivaloilla (koska kurssit eivät mitenkään vaativia ole AMK:ssa).

Opintosuunnitelmasta toki näkee minkälaisia kursseja koulutus tulee pitää sisällään, mutta jos joku osaisi vielä vähän paremmin avata näitä juttuja.

Fysiikat ja kemiat aika perussettiä. Matikat on osa haastavia mutta niiden kanssa kyllä pärjää, kun tekee töitä.
 
Perusopintojen fysiikassa ja kemiassa ei juuri uutta tule lukion oppimäärään nähden, asiat käydään vain paljon nopeammin läpi. Matematiikan osalta lukion asiat käytännössä kerrataan ensimmäisen kurssin parin ekan viikon aikana. Tietenkin samoihin asioihin törmää myöhemmilläkin kursseilla, mutta siitä eteenpäin tulee paljon uusia asioita ja niissä mennään syvemmälle todistamisiin sun muihin. Töitä tekemällä kyllä pärjää. Taitaa olla ihan muut kurssit, joissa se seinä nousee pystyyn kuin perusopintojen insinöörimatikat ja -fysiikat.
 
^Komppaan plank:a. Olen nyt ensimmäistä vuotta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lukemassa konetekniikkaa ja eniten haastetta on kyllä aiheuttanut matematiikka. Siinä kyllä syvennytään ihan riittävästi kaiken maailman matriiseihin ja differentiaaliyhtälöihin, mutta töitä tekemällä noistakin kursseista ollaan tähän asti päästy läpi. Konetekniikasta johtuen on ollut työläämpiäkin kursseja tunneissa mitattuna esim. tekninen piirustus 2 ja ohjelmoinnin perusteet, mutta näin ensimmäisestä vuodesta sanoisin matematiikan tarjonneen eniten haasteita itselle. Varmasti jatkossa tulee vaikeampiakin kursseja, jotka aiheuttavat oikeasti harmaita hiuksia.
 
Lisäksi niihin matematiikan kursseihin kannattaa ihan oikeasti panostaa, jos ammattiaineissa käytetään yhtään enemmän matematiikkaa (tai työelämässä). Tietokone kyllä laskee monia asioita kivasti, mutta monissa asioissa joutuu tekemään melkoisia oletuksia tai käyttämään kikkoja, joita true-matematiikot ei katso kovin hyvällä. Silloin on oleellista tietää perustaa matematiikasta, jotta osaa arvioida tulosten järkevyyttä ja mitä oletuksia saa tehdä ja koska saa tehdä.
 
^Komppaan plank:a. Olen nyt ensimmäistä vuotta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lukemassa konetekniikkaa ja eniten haastetta on kyllä aiheuttanut matematiikka. Siinä kyllä syvennytään ihan riittävästi kaiken maailman matriiseihin ja differentiaaliyhtälöihin, mutta töitä tekemällä noistakin kursseista ollaan tähän asti päästy läpi. Konetekniikasta johtuen on ollut työläämpiäkin kursseja tunneissa mitattuna esim. tekninen piirustus 2 ja ohjelmoinnin perusteet, mutta näin ensimmäisestä vuodesta sanoisin matematiikan tarjonneen eniten haasteita itselle. Varmasti jatkossa tulee vaikeampiakin kursseja, jotka aiheuttavat oikeasti harmaita hiuksia.

Käytännössähän kuitenkin kun konemiehet on kyseessä, niin 90% ei onnistu suorittamaan noita kaikkia matikoita kuin vasta pakon edessä just ennen dippatyötä tms.
Helposti ne läpi pääsee lopulta pakon edessä kun on yksinkertaisesti pakko.
nimimerkillä 'kokemusta on'.
 
Kyllä opiskelussa on sama homma, kuin salilla käydessäkin, motivaatio, suunnittelu ja rauhallisuus tuottaa sen tuloksen. Riippuu myös henkilöistä, mikä on hankalaa. Omalta osaltani matematiikat ja fysiikat tuli suoritettua ensimmäisenä opiskeluvuotena ja eivät ne edes olleet kovin vaativa suoritus. Luennoilla en käynyt kertaakaan, mutta harjoituksissa tuli käytyä. Ylipäätänsä jos kurssin suhteen on ollut ajatus, että tämä on hankalaa ja en pääse läpi, niin se on myös ollut hankala ja suoritus on jäänyt saamatta. LUT:n matikka ei ollut kovin hankalaa ja kyllä ne tiedot sieltä päästä palaili, vaikka kirjoituksista oli kulunut 16 vuotta. Fysiikka taas oli puhtaasti lukion kertausta ja itseasiassa pääsykokeet olivat vaativammat. Valinnat AMK:n ja Yliopiston välillä kannattaa tehdä sen mukaan, onko kiinnostunut enemmän käytännön hommista vai teoriasta. Mulla lukion jälkeen suoritettu ammattikoulu ja monilta osin se kävi kemian alaa syvällisemmin, kuin tuo yliopisto, mutta toisissa kohdin taas yliopistossa vatvottiin jotain paljon teoreettisempaa asiaa ja keskityttiin raporttien vääntämiseen.

Noiden matikankurssien "säästämistä" sinne loppuun en suosittele. Motivaatio vähenee entisestään, kun muut kurssit on suoritettu ja mahdollisesti työpaikkakin on saatu. Valitettavasti kaikilla ei ole sitä tuuria, että työpaikka on pysyvä, jos ei ole papereita suoritettu. Tietysti on niitä henkilöitä, jotka osaamisen vuoksi tai työntekijäpulan takia vedettiin työelämään kesken koulun, mutta ne on harvassa.
 
Kyllä opiskelussa on sama homma, kuin salilla käydessäkin, motivaatio, suunnittelu ja rauhallisuus tuottaa sen tuloksen. Riippuu myös henkilöistä, mikä on hankalaa. Omalta osaltani matematiikat ja fysiikat tuli suoritettua ensimmäisenä opiskeluvuotena ja eivät ne edes olleet kovin vaativa suoritus.

Juuri näin.

Itse en ole koskaan ymmärtänyt perusmatikoiden tai fysiikoiden vaikeutta. Nämä kurssit olivat itselleni ehdottomasti helpoimmat opinto-pisteet konetekniikan koulutusohjelmassa. En käynyt yhdelläkään luennolla tai harjoituksessa, vaan opiskelin asiat muutamana tenttiä edeltävänä päivänä vanhojen tenttien ja kirjan perusteella. Työmäärää jäi 10op kursseille ehkä noin 10-20h. Fysiikoiden ja matikoiden keskiarvo taitaa olla yli 4. Itselle suurimmat ongelmat aiheutti osa lentotekniikan kursseista, joissa vaikeasta ja huonosti dokumentoidusta kurssimateriaalista oli yleensä saatu tenttiin vieläkin vaikeampia kysymyksiä. Tosin asiaan voi vaikuttaa se etten käynyt koskaan luennoilla.
 
Auttaa kummasti kun on perusasiat hallussa ja vielä parempi jos ymmärtää ne.

Monella ei ole vaikka olis pitkä matikkakin takana.
 
Oliko muita ketkä hakivat tänä vuonna teknilliseen yliopistoon? Miten meni pääsykokeet, entä mitä luulette pääsettekö kouluun?

Itse hain aaltoon ja kokeet menivät ihan ok, jäi pisteen päähän viime vuoden pääsyrajasta, joten nyt istun sormet ristissä josko rajat tulisivat vähän alas :) Kumminkin kokeiden keskiarvot yhteensä laskivat about 2 pistettä, jonka toivoisin näkyvä rajoissa samanverran.
Pari viikkoa niin sen näkee, jännityksessä on siihen asti elettävä :(
 
Jos täältä löytyy yrittäjyyteen, kaupallistamiseen ja markkinointiin liittyvien kurssien suorittaneita, niin oletteko kokeneet ne hyödyllisiksi? Erityisesti TTY:llä kurssien suorittaneiden mielipiteet kiinnostaa. Jossain vaiheessa urakehitystä kiinnostaisi pistää oma firma pystyyn ja mietin, että tuollaisia asioita olisi hyvä joutua edes ajattelemaan ennen "kovaa vetoa". Toisaalta noiden ansiosta tutkintoon tulee n. 30 noppaa ylimääräistä :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom