TKK + teknilliset yliopistot

[Kride]

leoko, tiedän toki mihin viittasit. En tietenkään väittänyt vastaan, vaan lisäsin sen syyn, mitä omalla työpaikalla aikoinani näin, eli motivaatio opettamiselle on pieni, kun tutkija "pakotettiin" luennoimaan. Pedagogiaa ei tietenkään vaadita keneltäkään muultakaan, mutta silti vierailevat luennoitsijat yleensä osaavat pitää mielenkiintoisia luentoja. Tutkijat ovat keksimäärin introvertimpiä, joten heille luennoiminen on hankalampaa.

 

[MassaVaje]

Löytyykö täältä konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevia (/opiskelleita), jotka lukevat lujuusoppia & virtausmekaniikkaa. Itsellä ajatuksena lukea lujaria pääaineena ja sivuaineena virtausmekaniikan (+ lämmönsiirron) opintoja. Lähinnä koska kiinnostaa enemmän laskea kuin lukea, ja ko. aiheiden osaajien työllistyminen ymmärtääkseni todella hyvä. Silti mietityttää, että onko tuo yhdistelmä liian teoreettinen, ja ottaisi esim. lujarin rinnalle sivuaineeksi jotain "kevyempää".

 

[pezku^]

Löytyykö täältä konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelevia (/opiskelleita), jotka lukevat lujuusoppia & virtausmekaniikkaa. Itsellä ajatuksena lukea lujaria pääaineena ja sivuaineena virtausmekaniikan (+ lämmönsiirron) opintoja. Lähinnä koska kiinnostaa enemmän laskea kuin lukea, ja ko. aiheiden osaajien työllistyminen ymmärtääkseni todella hyvä. Silti mietityttää, että onko tuo yhdistelmä liian teoreettinen, ja ottaisi esim. lujarin rinnalle sivuaineeksi jotain "kevyempää".

En ihan varsinaisesti opiskele lujuusoppia, mutta sitäkin on tullut luettua ja tulee vielä jatkossakin luettua jonkin verran. Joka tapauksessa sanoisin näin opiskelijapohjalta, että tuo on varmaan ihan hyvä yhdistelmä, jos pitää laskemisesta. Lujarissa ja virtausopissa nimittäin oikeassa elämässä käytetään molemmissa elementtimenetelmää, jonka ymmärtäminen varmasti auttaa noita lukiessa ainerajojen yli. Toisaalta kannattaa miettiä myös tulevaa työuraa ja sitä, mitä oikeasti kiinnostaa tehdä työksi. Hyvät lujuuslaskijat ovat kyllä ilmeisesti kysyttyjä, mutta toisaalta sama pätee alalla kuin alalla noin pääpiirteittäin. Kannattaa kuitenkin miettiä vapaasti valittaviksi jotain koneenrakennuksen kursseja ja erinäisiin standardeihin keskittyviä kursseja, ettei huku ihan pelkän teorian taakse. Esim. teräsrakennesuunnittelussa Eurocode 3 on aika kova valttikortti työelämään siirryttäessä, koska se on teräsrakennesuunnittelun Raamattu. Konetekniikan tavallisia vaihteiden ja rakenteiden suunnitteluun keskittyviä kursseja lukiessa saa myös vähän oikeaa perspektiiviä lujuuslaskentaan, mikä ei varmastikaan ole huono asia.

Lyhyesti sanottuna suosittelen kyllä lukemaan ihan sitä mikä eniten kiinnostaa. Itse olen sen verran masokisti, että en halua lukea mitään innovointihöttöä vaikka se olisikin varmaan helppoa ja hauskaan, vaan pyrin käymään niitä työläitä ja oikeasti opettavia kursseja, joista jää jotain hyödyllistäkin käteen.

 

[MassaVaje]

Ajatuksena oli tosiaan ainakin vapaavalintaisiin opintoihin ottaa koneenrakennuslaitoksen kursseja. Ainakin koneenosien sunnittelu (8 op) on tutorin mukaan hyvä "yleissivistävä" kurssi. Ehkä asiat selkeytyvät laitosten & pääaineiden informaatiotilaisuuksien myötä, nuo varsinaiset opinto-oppaat kun tuntuvat tarjoavan vain pintapuolista ja ympäripyöreää lätinää.

 

[Varkki]

Lyhyesti sanottuna suosittelen kyllä lukemaan ihan sitä mikä eniten kiinnostaa. Itse olen sen verran masokisti, että en halua lukea mitään innovointihöttöä vaikka se olisikin varmaan helppoa ja hauskaan, vaan pyrin käymään niitä työläitä ja oikeasti opettavia kursseja, joista jää jotain hyödyllistäkin käteen.

Täytyy tähän sen verran sanoa, että kävin itse innovoinnin kurssin tässä syksyllä ja en ole mitään niin vastenmielistä koko koulu-urallani kokenut. Mitään konkreettista en oppinut ja muutenkin koko kurssi oli täysin diipadaapaa, sellaista asioiden hyödytöntä pyörittelyä. Samanaikaisesti olin mm. virtauksen ja lämmönsiirron kursseilla, jotka olivat huomattavasti enemmän laskentapainotteisia ja sinänsä hankalampia, mutta myös mukavampia ja niillä myös oppi jotain. Ihmisiähän on kuitenkin monenlaisia ja toisille sopii erilaiset asiat. Aluksi ajattelin, että tolla innovoinnilla yms tuotantotekniikan kursseilla tulisi pääsemään hieman pienemmällä vaivannäöllä, mutta, jos motivaatio ja kiinnostus kurssia kohtaan on täysin nollassa niin siitä tulee huomattavsti vaikeampaa. No ensi syksynä sitten elementtimenetelmää tohon tuotantotekniikan kurssien tilalle.

 

[pezku^]

Täytyy tähän sen verran sanoa, että kävin itse innovoinnin kurssin tässä syksyllä ja en ole mitään niin vastenmielistä koko koulu-urallani kokenut. Mitään konkreettista en oppinut ja muutenkin koko kurssi oli täysin diipadaapaa, sellaista asioiden hyödytöntä pyörittelyä. Samanaikaisesti olin mm. virtauksen ja lämmönsiirron kursseilla, jotka olivat huomattavasti enemmän laskentapainotteisia ja sinänsä hankalampia, mutta myös mukavampia ja niillä myös oppi jotain. Ihmisiähän on kuitenkin monenlaisia ja toisille sopii erilaiset asiat. Aluksi ajattelin, että tolla innovoinnilla yms tuotantotekniikan kursseilla tulisi pääsemään hieman pienemmällä vaivannäöllä, mutta, jos motivaatio ja kiinnostus kurssia kohtaan on täysin nollassa niin siitä tulee huomattavsti vaikeampaa. No ensi syksynä sitten elementtimenetelmää tohon tuotantotekniikan kurssien tilalle.

Joo, täytyy kyllä itsekin todeta, että oon joka vuonna hymyssä suin katsellut sitä innovointihöpötystä, kun niillä on oikein omat esittelytilaisuudet loistavista ideoistaan. Pari vuotta sitten porukka taisi innovoida jotain jogurttipurkin leikkureita (siis pahvisen tölkin) ja viime vuonna oli muistaakseni jotain pahvista tehtyjä nostureita. Nosturit tosin saattoivat liittyä tuotekehitykseen, joka sekin on vastaavaa humpuukia kurssina mun mielestä. Tänä vuonna en jaksanut käydä niitä esittelypisteitä katselemassa. On siinä innovaattorilla vähän nieleskelemistä, jos niillä opeilla meinaa työelämässä kovaakin uraa tehdä...

 

[Varkki]

On siinä innovaattorilla vähän nieleskelemistä, jos niillä opeilla meinaa työelämässä kovaakin uraa tehdä...

Tää kiteyttää mun mielestä aika hyvin ton asian. Muutenkin nykymaailmassa tarvitaan aika paljon perustietoa asiasta ennen kuin innovaatioiden tekeminen on yleensä edes mahdollista. Keksiä voi mitä vaan, mutta onko se sitten taloudellisesti kannattava keksintö vai ei, niin se on sitten taas asia erikseen. Toki koulussa ollaan harjottelemassa ja opitaan erilaisia ajattelutapoja, joita voi sitten myöhemmässä elämässä käyttää, kun omistaa niin paljon tietoa ja taitoa, että siitä voi olla konkreettistakin hyötyä.

 

[Ton]

Onko joku parin kolmen vuoden sisään käyny Eximian tai valmennuskeskuksen DI-valmennuskursseja? Jos on niin kumpi kannattaa. Hinta eximiaan on 590 ja oppitunteja on 74. Valmennuskeskus on 890e ja 102 ot.

Oon lukenu jotain vanhoja posteja eri sivustoilta ja palstoilta, ja osassa haukuttiin eximiaa huonon materiaalin ja opetuksen vuoksi. Toki postit oli 2005 vuodelta suurinpirtein..

 

[MassaVaje]

Onko joku parin kolmen vuoden sisään käyny Eximian tai valmennuskeskuksen DI-valmennuskursseja? Jos on niin kumpi kannattaa. Hinta eximiaan on 590 ja oppitunteja on 74. Valmennuskeskus on 890e ja 102 ot.

Oon lukenu jotain vanhoja posteja eri sivustoilta ja palstoilta, ja osassa haukuttiin eximiaa huonon materiaalin ja opetuksen vuoksi. Toki postit oli 2005 vuodelta suurinpirtein..

Kannattaa miettiä onko nuo valmennuskurssit oikeasti hintansa väärtejä. Matematiikan ja fysiikan opiskeluun ei liity mitään sen suurempaa mytologiaa, kunhan vain laskee. Lasket nuo dia-pääsykoearkisto kaikki (siis ma+fy tai ma+ke) kokeet läpi, niin en usko sisäänpääsyn tuottavan ongelmia. Toki tutan ja tfyn ko.ohjelmat sitten asia erikseen.

 

[koksu11]

Päivää

Opiskelen AMK:ssa konetekniikkaa mutta vaihtaminen TTYlle kiinnostanut jo jonkin aikaa. Nykyisessä koulutuksessa ei ole mitään vikaa, tullut vaan sellainen fiilis että ehkä sitä pystyisi silti enempään. Lukiossa en ole käynyt pitkää matikkaa kokonaan läpi vaan vaihdoin lyhyeen n. puolessa välissä (osittain senkin takia koska olin lukiossa laiska) + fysiikasta luin muutamat kurssit ja kemia ollut vahvin aine näistä kolmesta aina. Matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet, mutta lukiossa muut asiat oikeestaan kiinnostivat enemmän ja opiskelu jäi naurettavalle tasolle vapaa-ajalla.

Mutta toisin on nykypäivänä. Opiskelumotivaatiota löytyy nykyään aivan eri lailla lukioon verrattuna ja olen miettinyt miten sitä pärjäisi TTYllä. AMK:ssa ka n. 4,3 + kielitaito erinomainen. Konetekniikka ja rakennustekniikka kiinnostavat (heitin käytännössä kolikkoa kumman valitsen 1. vaihtoehdoksi kun AMKhon hain koska molemmissa oli omat hyvät puolensa eikä kumpikaan tuntunut huonolta vaihtoehdolta). Olen kallistumassa kuitenkin rakennustekniikan puolelle ehkä hieman mitä tulee TTY-hakuihin, tähän kuitenkin ehkä vaikuttaa se myös jonkinverran onko jompaan kumpaan koulutuslinjalle huomattavasti helpompi päästä. Aloituspisteitä en tule saamaan hirveän paljon, joten pääsykokeessa on käytävä ja myös luettava keväällä.

Olen 25-vuotias, niin sekin vähän askarruttaa olenko liian "vanha" aloittamaan yliopisto-opiskelut, koska jonkinlainen kiire ja halu on myös työelämään mahd. nopeasti. Tosin yliopiston puolelta on käsittääkseni helpompi päästä oman alansa kesätöihin heti ekana kesänä (?), joten työkokemusta kertyisi jo opiskeluvuosilta. Onko normi insinööreille tarpeeksi töitä tarjolla esim Tampereen seudulla kone- ja rakennusalalla?

Näen itse tilanteeni niin, että ammattiaineet tuskin tuottavat ongelmia kummallakaan koulutusalalla, koska olen opintoppaat lukenut läpi ja on jonkilainen kuva muodostunut mitä odottaa siltä saralta. Eli ne mahdolliset kompastuskivet ovat juuri nämä perusmatikat ja fysiikat, koska vaikka hyvällä mäihällä pääsisikin sisään niin poiskin on päästävä Jos joku TTyllä pystyisi valaisemaan omia kokemuksia onko tullut vastaan samantyylisiä taustoja omaavia. Ovatko siellä muut pärjänneet perusmatikan ja fysiikan kursseissa, joilla ei se paras mahdollinen pitkän matikan pohja olekkaan? Millanen on keski-ikä karkeasti arvioitu? (tottakai löytyy aina vanhempiakin aloittavia, mutta opiskeluympäristö on vaan tärkeä itselle, ja että sitä itse tuntee kuuluvansa jotenkin joukkoon kummiskin). Miten tulevat työantajat suhtautuvat siihen, että on valmistunut vasta 30-31 vuotiaana, jos kilpailevat työnhakijat ovat esim 5 vuotta nuorempia?

Tässä nyt pari juttua mitä on tullut mietittyä jo pitemmän aikaa..

 

[Kride]

Olen 25-vuotias, niin sekin vähän askarruttaa olenko liian "vanha" aloittamaan yliopisto-opiskelut, koska jonkinlainen kiire ja halu on myös työelämään mahd. nopeasti. Tosin yliopiston puolelta on käsittääkseni helpompi päästä oman alansa kesätöihin heti ekana kesänä (?), joten työkokemusta kertyisi jo opiskeluvuosilta. Onko normi insinööreille tarpeeksi töitä tarjolla esim Tampereen seudulla kone- ja rakennusalalla?

Rakennusalan puolesta voin vastata, että Tampereen seudulla on ja ei ole töitä vastavalmistuneille. Siinä mielessä ei ole, että minä ja monet kaverit olemme siirtyneet PK-seudulle duuniin, koska Tampereella on selvästi vähemmän auki olevia paikkoja, ja PK-seudun paikoissa on mahdollisuudet parempaan uraan. Kuitenkin paikkoja näyttäisi olevan, sillä monet entiset työkaverit ovat työllistyneet Tampereelle, ja minullekin tulee toisinaan soittoja vanhoilta tutuilta, että kiinnostaisiko palata Tampereelle töihin. Rakennusalalla on vähän kuten muillakin: suhteilla, osaamisella (yrittämisellä) ja tuurilla saa yleensä töitä.

Näen itse tilanteeni niin, että ammattiaineet tuskin tuottavat ongelmia kummallakaan koulutusalalla, koska olen opintoppaat lukenut läpi ja on jonkilainen kuva muodostunut mitä odottaa siltä saralta. Eli ne mahdolliset kompastuskivet ovat juuri nämä perusmatikat ja fysiikat, koska vaikka hyvällä mäihällä pääsisikin sisään niin poiskin on päästävä Jos joku TTyllä pystyisi valaisemaan omia kokemuksia onko tullut vastaan samantyylisiä taustoja omaavia. Ovatko siellä muut pärjänneet perusmatikan ja fysiikan kursseissa, joilla ei se paras mahdollinen pitkän matikan pohja olekkaan? Millanen on keski-ikä karkeasti arvioitu? (tottakai löytyy aina vanhempiakin aloittavia, mutta opiskeluympäristö on vaan tärkeä itselle, ja että sitä itse tuntee kuuluvansa jotenkin joukkoon kummiskin). Miten tulevat työantajat suhtautuvat siihen, että on valmistunut vasta 30-31 vuotiaana, jos kilpailevat työnhakijat ovat esim 5 vuotta nuorempia?

Vasta-aloittaneiden keski-ikä pyörii naisillaa 18-19v. välillä ja miehillä 19-20v. välillä (intin takia). Toki vanhempiakin on, ja ainakin rakennusalalla ~30% aloituspaikoista täytetään AMK-insseillä, mutta he ovat muutenkin työelämässä jo, niin vapaa-ajalla heitä ei välttämättä näe. En usko kuitenkaan, että tuntisit olosi jotenkin "liian vanhaksi", koska on siellä sinuakin vanhempia n.-vuoden opiskelijoita, jotka silti ovat aktiivisia teekkaririennoissa. Vanhin opiskelija, johon olen törmännyt, on varmasti ollut yli 60v. Jätkä oli aivan rikki kun joutui kävelemään matematiikan harjoituksiin 2. kerrokseen, mutta hattua pitää nostaa, että on jaksanut silti papereita yrittää hankkia.

Tuohon opiskeluun, että mielestäni aina ja kaikkialle pääsee, kunhan on motivaatiota opiskella. Toisten täytyy opiskella enemmän kuin toisten, mutta se on ihan omasta itsestä kiinni. Motivoituneimmat tyypit ovat riipaisseet sisään ammattikoulupohjalla pääsykokeen kautta (ja valmistuneetkin), kun osa luonnontieteissä lahjakkaista tyypeistä vaihtavat AMKiin kun eivät jaksa opiskella yliopistossa. Siksi mielestäni yritä parhaasi, niin varmasti pääset sisään. Toinen reitti on vetää AMK-tutkinto loppuun ja sen perään vetää maisteri päälle, mutta on vähän pidemmän kaavan mukaan.

 

[Gauss]

Päivää
...

Konetekniikasta en tiedä, mutta ei TTY:n matematiikat ja fysiikat mitenkään tolkuttoman vaikeita ole jos vain kiinnostusta ja kestävyyttä löytyy. Suosittelen tuossa tilanteessa käymään johdatus yliopistomatematiikkaan kurssin jossa osapuilleen käydään pikana koko lukion pitkä matikka läpi.

Mie aloitin opiskelut paljon vanhempana TTY:llä. Ei sillä iällä ole mitään väliä muutoin kun oman pääkopan sisällä. Parempi vaan kun on sekoillut pahimmat sekoilut opiskelun alta pois häiritsemästä. Siellä on paljon muitakin jotka ovat tulleet muutoin kuin suoraan lukion penkiltä.

 

[tela]

Monesko vuosi sulla on AMK:ssa menossa? Itse kävisin tuossa tilanteessa AMK:n loppuun ja kävisin työelämässä haistelemassa miltä ala vaikuttaa. Entä jos ala ei enää kiinnostakaan siinä vaiheessa kun näet millaista se oikeasti on? Kyllä mullakin oli yliopistossa opiskellessa motivaatio korkealla, mutta vajaan kahden vuoden töissä olon jälkeen tilanne on muuttunut. Tuskinpa lähtisin konetekniikkaa enää opiskelemaan jos pääsisi palaamaan ajassa 6 vuotta takaisin päin.

 

[koksu11]

Monesko vuosi sulla on AMK:ssa menossa?

Vasta eka vuosi menossa joten vielä 3v olisi AMKtakin jäljellä jos tämän päätän käydä loppuun. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että se on joko-tai, AMK tai TTY eli AMK:n käytyä tuskin hakisin enää TTYlle. En tosin ole vielä lyönyt mitään lukkoon. Kuten sanoin aiemmin, nykyisessä koulutuksessa ei ole mitään vikaa, vaan työllistymistilanne vaan askarruttaa. (viekö DI:t "kaikki" työpaikat insinööreiltä )

 

[koksu11]

Mitä tämä yhteishaun uudistus tarkoittaa? Uudet ylioppilaat ovat ensisijalla? Onko minunlaisella hakijalla vaikeampi päästä nyt yliopistoon, koska olen jo tämän nykyisen koulupaikan vastaanottanut, mutta en sitä tutkintoon asti vielä ole suorittanut?

 

[Villee3]

Noniin, kirjoitellaas tänne...

Minun kohdallani tilanne on se, että keväällä pitäisi hakea jatko-opiskelupaikkaa, mutta päässä ei ole vielä täysin selkeää kuvaa, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Teknillinen ala kiinnostaa, eli yliopistoon tai mahdollisesti TKK:lle tarkoitus hakea. Tällä hetkellä ehkä mielenkiintoisin kohde olisi Konetekniikka TKK:lla, mutta ketjua selaillessa on tullut sellainen kuva, ettei tkk:lle ole mitään asiaa ellei papereissa ole viittä laudaturia. Kiinnostaisi kuulla millaisiin hommiin ihmiset ovat päässeet ja miltä koulutusalalta.

 

[Elksu]

Noniin, kirjoitellaas tänne...

Minun kohdallani tilanne on se, että keväällä pitäisi hakea jatko-opiskelupaikkaa, mutta päässä ei ole vielä täysin selkeää kuvaa, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Teknillinen ala kiinnostaa, eli yliopistoon tai mahdollisesti TKK:lle tarkoitus hakea. Tällä hetkellä ehkä mielenkiintoisin kohde olisi Konetekniikka TKK:lla, mutta ketjua selaillessa on tullut sellainen kuva, ettei tkk:lle ole mitään asiaa ellei papereissa ole viittä laudaturia. Kiinnostaisi kuulla millaisiin hommiin ihmiset ovat päässeet ja miltä koulutusalalta.

TKK:lle ei todellakaan tarvi mitään laudatureita. Varsinkin Konetekniikkaan otetaan niin iso kasa uusia opiskelijoita vuosittain, että ihan pelkällä pääsykokeellakin on helpohko päästä sisään. TKK:lle otetaan porukkaa kolmessa kiintiössä: papereilla, kokeella ja paperi+koe yhdistelmällä. Hakija laitetaan itsensä kannalta edullisimpaan kiintiöön. Itse en kirjottanut mitään kovinkaan ihmeellisiä kirjaimia YO-kokeista, vaan luin paljon pääsykokeisiin. Sain kokeista 24 pistettä ja pääsin Koneelle opiskelemaan. Raja oli Koneelle 17 pinnaa, eli aika heittämällä meni läpi.

 

[mountainer]

Viikoittain tulee lueskeltua läpi Tekniikka ja talous. Joka viikko lehdessä kerrotaan yritysten tuotekehitystyöstä kun uusia ja kehittyneempiä tuotteita tehdään materiaaleja kehittämällä ja etsimälle materiaaleille uusia sovelluksia.
Olen valmistunut jo muutama vuosi sitten mutta jos nyt lähtisin uudelleen opiskelemaan niin harkitsisin vakavasti teknillistä yliopistoa ja materiaalitekniikkaa. Suuntautumisvaihtoehtoja varmasti löytyy useita ja työelämässä on mahdollisuuksia melkein millä tahansa sektorilla.

 

[pezku^]

Viikoittain tulee lueskeltua läpi Tekniikka ja talous. Joka viikko lehdessä kerrotaan yritysten tuotekehitystyöstä kun uusia ja kehittyneempiä tuotteita tehdään materiaaleja kehittämällä ja etsimälle materiaaleille uusia sovelluksia.
Olen valmistunut jo muutama vuosi sitten mutta jos nyt lähtisin uudelleen opiskelemaan niin harkitsisin vakavasti teknillistä yliopistoa ja materiaalitekniikkaa. Suuntautumisvaihtoehtoja varmasti löytyy useita ja työelämässä on mahdollisuuksia melkein millä tahansa sektorilla.

Ikävä kyllä käytännön faktat eivät tue tuota teoriaa (EDIT: että materiaali-insinöörille olisi hyvin töitä) tällä hetkellä. Materiaalitekniikka on vastavalmistuneiden tilastojen mukaan TTY:n kaikista huonoiten työllistäviä opintosuuntia. Käytännössä se materiaalitekniikan kehitys on niin vähäistä Suomessa, että näillä nykyisillä opiskelijamäärillä tuotetaan porukkaa kortistoon iso kasa eikä ehkä nämä viimeisimmät SSAB:n kaupatkaan ainakaan lähiaikojen metallimateriaalien opiskelijoiden tilannetta paranna.

Tässäpä referenssiksi muutama fakta TTY:n vuonna 2013 toteutetusta valmistuneiden kyselystä:


Muutama TTY:n heikoiten työllistävä koulutusohjelma valmistumisajankohdan työllisyyden perusteella:

Materiaalitekniikka: työttömänä 40 % valmistuneista
Kuitu- ja tekstiilitekniikka: työttömänä 44 % valmistuneista
Materials Science: työttömänä 57 % valmistuneista


Ja verrokiksi muutama parhaiten työllistävä:

Konetekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista
Rakennustekniikka: työttömänä 12 % valmistuneista
Tuotantotalous: työttömänä 4 % valmistuneista


Tällä hetkellä omasta mielestäni insinöörejä ja diplomi-insinöörejä koulutetaan liikaa lähes joka alalla, mutta kyllä tuo materiaalitekniikka silti vetää siinä pohjat. Mun vinkki jokaiselle opiskelemaan lähtevälle on se, että kannattaa todella perehtyä oman alan työllisyyteen ennen opintojen aloittamista, etteivät mahdolliset tulevat ongelmat työllistymisessä ainakaan yllätyksenä tule.

 

[mountainer]

^Ohoh! Ompas aika tylyjä prosentteja, en kyllä ole prosentteihin perehtynyt mutta kuvittelin että tilanne olisi vähän parempi. Mulla saattaa käsitys osittain juontaa omilta opiskeluajoilta ja tuntemistani kavereista, joita en tiedä olevan työttömänä. Mut ei nuo prosentit kyllä mairittele.
Toisaalta vaikeapa sitä opiskeluja aloittaessa on tietää mikä on työllisyystilanne sitten kun valmistuu, paras varmasti lukea sitä mikä kiinnostaa.