- Liittynyt
- 22.12.2004
- Viestejä
- 1 247
- Ikä
- 40
Sitä, että minäkin olen selvinnyt siitä hengissä läpi ja nähnyt, että monilla muilla osastoilla on vielä vittumaisempaa. Esim. pääaineeseen kuuluvien AS-osaston säätöpuolen peruskurssien kanssa sai hakata päätä seinään tippa linssissä kunnes jollain tuurilla sai räpisteltyä itsensä läpi, ja automaatiopulella ne ovat kuitenkin ihan opintojen alkupuolen peruskauraa josta se vittumaisuus vasta alkaa. Toki koneellakin opintojen vaativuus riippuu aika paljon siitä, opiskeletko esim. valmistustekniikkaa vai lujaria.
Ok, voit olla oikeessa että toi automaatiopuoli saatto olla pahempi. Sähkönkursseja käyneenä ja parin kaverin avautumisia kuunnelleena ei sekään mikään helppo taival ole.
AS-osaston kursseja tuli käytyä itekkin läpi monia. Esim.Anaalisäätö, digitaalinen säätö perusopinnoissa, säätötekniikan mat.apuneuvot(no ok, toi oli aika helppo) ja rakennusautomaatio jne, kieltämättä oli v-mäisiä ja 2ov/2op kukin. Missä tahansa muussa koulussa olis tuplapisteet saanut tuolla työmäärällä. Säädöt tais mennä kolmannella kerralla läpi.
Lujari A toki suoritettu. Valmistustekniikka oli tosiaan aika diipadaapaa, varmaan helpoin kurssi mitä kävin tuolla.
LVI- ja talotekniikka puolella suoritettu pää- ja sivuaineet, suurin osa lähti aika pahasti lapasesta. Ja auta armias jos sattui ottamaan parin nimeltämainistemattoman vanhan koulukunnan jyrän kursseja, sai tosiaan sykkiä että sai suoritettua. IMO koko taival ei vaivan arvoista, olisin ollu ton ajan vaikka opettajakoulussa mielummin.
Katkeruutta tosin lisäsi tutkintouudistus, johon jouduin siirtymään viime kesänä. Kaatu siihen, etten 2009 lokakuu - 2010 kesäkuu välisenä aikana kerta kaikkiaan saanut di-työpaikkaa, ja tuli kivasti opistoja lisää, kandi,ohjelmointi ja muita herkkukursseja. Nyt vielä taistelua kesäkuussa alotetun dipan kanssa.