TKK + teknilliset yliopistot

[Laiffah]

Niille jotka ovat vielä lukiossa tai yläasteella ja ovat kiinnostuneita teknisestä alasta: Älkää hyvät ihmiset unohtako muita aineita matematiikan ja fysiikan rinnalla. Panostakaa etenkin äidinkieleen ja vieraisiin kieliin. Vaikka esim. TKK:lle haettaessa mitataan ensisijaisesti matemaattista osaamista, tarvitaan myös kielellistä osaamista viimeistään myöhemmässä vaiheessa opintoja, työelämässä tai jatko-opinnoissa. Näin opetushenkilökunnan näkökulmasta katsottuna opiskelijoiden kielitaito, erityisesti kirjallinen ulosanti, on ollut ilmeisesti jo pidempään melko heikkoa, mutta tuntuu vieläpä heikkenevän vuosi vuodelta. Kannattaa muistaa että insinööri, vaikka olisi kuinka kurko omassa erikoistumisalassaan, on lähes hyödytön jossei se kykene kommunikoimaan omia aikaansaannoksiaan muille. Esim. kanditöiden ja diplomitöiden ohjauksessa tulee jatkuvasti ilmi tapauksia joille ymmärrettävän ja hyvin jäsennetyn tekstin tuottaminen on toooodella vaikeaa. Lisäksi samoille ihmisille tuottaa usein vaikeuksia tajuta ettei asiasisällöllä ole mitään väliä, jos lukukokemus on sitä tasoa ettei jutun juonesta ota erkkikään selvää. Samoin tenttivastauksissa, esseissä yms. tuntuu olevan ongelmia edes erottaa erilaisia jo yläasteelta tuttuja tekstilajeja toisistaan (esim. essee vs. referaatti). Nykypäivän työelämässä kaikenlaista on hyvinkin mahdollista että DI joutuu suoltamaan kaikenlaista paperia ja raporttia jatkuvasti joka suuntaan, joten jo oman ajankäytön kannalta on suositeltavaa että pystyy tuottamaan suhteellisen "laadukasta" tekstiä nopeasti ja vaivattomasti sekä suomeksi että englanniksi. Vinkkinä siis: kehittäkää myös kielellistä osaamista.

 

[Max131]

Näin opetushenkilökunnan näkökulmasta katsottuna opiskelijoiden kielitaito, erityisesti kirjallinen ulosanti, on ollut ilmeisesti jo pidempään melko heikkoa, mutta tuntuu vieläpä heikkenevän vuosi vuodelta.

Hah, älä ota itseesi, mutta kun asiaan tartuit, niin säkään et ilmeisesti ole kuullut kappalejaosta :D

 

[ratas]

Oma kokemus noista perusmatikoista, fysiikoista jne on, että ne ihan oikeasti kannattaa ottaa tosissaan, varsinkin jos jotain perinteisiä insinööritieteitä meinaa opiskella. Itsekin tuli kitistyä opiskellessa työmääristä, ja siitä kuinkia muualla saa helpommin pisteitä. Jälkeenpäin havainnut aika turhaksi verrata omenaa päärynään. Opinnoista haetaan osaamista ja kykyä tehdä vaativia asiantuntijatehtäviä, ei opintopisteitä. Hyvin hoidetut, vaikka mahdollisesti suuritöiset, opinnot kyllä kokemukseni mukaan palkitaan opintojen jälkeisessä elämässä..

Kyllähän sieltä koulusta pääsee pihalle osaamatta kovin syvällisesti sitä ydinasiaa, mutta onko siitä sitten kenellekään iloa?

 

[Laiffah]

Hah, älä ota itseesi, mutta kun asiaan tartuit, niin säkään et ilmeisesti ole kuullut kappalejaosta :D

No jos kuuden tekstirivin lukeminen tuottaa ongelmia ilman kappalejakoa niin voin toki muotoilla asian uudestaan

 

[henki]

No jos kuuden tekstirivin lukeminen tuottaa ongelmia ilman kappalejakoa niin voin toki muotoilla asian uudestaan

Riippuu asetuksista. Mulla näkyy 13 riviä. Ja jos oot ton kirjoittanut 6 riville, niin on tullut aika leveitä rivejä -> ei myöskään ihan hirveän kiva lukea.

 

[Laiffah]

Riippuu asetuksista. Mulla näkyy 13 riviä. Ja jos oot ton kirjoittanut 6 riville, niin on tullut aika leveitä rivejä -> ei myöskään ihan hirveän kiva lukea.

Nojoo, eihän tuo kieltämättä mikään paras esimerkki ole hyvästä tekstistä, mutta viesti varmaan tulee selväksi.

Mutta vielä itse asiasta: Tuota kielellistä osaamista on jonkin verran ihmetelty viime aikona ainakin meidän koulussa, ja jonkinlaista "kriisikokousta" on jouduttu pitämään mm. kanditöiden ohjauksen osalta. Viime lukukauden saldoa on mm. ennennäkemättömän suuri määrä hylättyjä kypsyysnäytteitä, eli tekstejä joissa pitäisi omalla äidinkielellä kirjottaa lyhyt kuvaus kandityön tai diplomityön tutkimusongelmasta. Aiemmin hylsyt olivat lähennä harvinaisia poikkeuksia. Ymmärtääkseni myös ylioppilaslautakunta on jossain määrin ilmaissut huolestuneisuuttaan äidinkielen osaamisesta kirjoituksissa. Siksi halusin vinkata niille nuorille, jotka vielä kirjoittamista pääsevät ihan koulun penkillä ohjatusti harjoittelemaan, että ei kannata sivuuttaa sitä tarpeettomana. Varsinaisissa tekniikan opinnoissa tuo kirjoituspuoli jää monessa koulutusohjelmassa aikalailla pimentoon opintojen alkuvaiheessa, kunnes sitä sitten taas yhtäkkiä tarvitaankin kanditöissä, seminaarikursseissa ja dippatöissä.

 

[henki]

Mutta vielä itse asiasta...

Oon ihan samaa mieltä kanssasi. Itelläkin on vaikeuksia tuottaa suomenkielistä tekstiä (siis ihan oikeaa tekstiä, nää nettipostaukset nyt tulee hutkittua vaan vauhdilla) kahdesta syystä: viimeiset 6 vuotta on pääasiassa tullut kaikki kirjoitettua englanniksi (kielioppisäännöt alkaa unohtua) ja äidinkielen opetus yläasteella ja lukiossa oli ihan järjetöntä. Koko sen ajan kun olin yläasteella ja lukiossa, kirjoitettiin vain muutamia aineita. Suurin osa ajasta käytettiin johonkin helvetin runojen tulkintaan ym. paskaan. Ei näin.

 

[elly]

Olen tässä pohtinut elämän suuria kysymyksiä, ja päätynyt siihen että TKK/teknillinen yliopisto on place to be. Ala on vielä vähän hakusalla.
Olettaisin täältä löytyvän tutalaisia? Plussia, miinuksia ja kokemuksia ottaisin mielelläni vastaan!

 

[valQ]

Olen tässä pohtinut elämän suuria kysymyksiä, ja päätynyt siihen että TKK/teknillinen yliopisto on place to be. Ala on vielä vähän hakusalla.
Olettaisin täältä löytyvän tutalaisia? Plussia, miinuksia ja kokemuksia ottaisin mielelläni vastaan!

Miulla tuo TKK tulee varmaa olemaa ykkösvalintana, mut alasta ei oo kyllä viel mitää hajuu Ois iha kiva tietää pikku hiljaa et mille alalle menee ku joku kolme viikkoo hakuaikaa jälellä :D

 

[Kride]

Mä en voi tajuta mikä noissa lujareissa on ihmisten mielestä vaikeaa, nehän on pelkkää laskemista ja tentissä saa olla kaavakokoelma. Ite vedin statiikasta vitosen käymättä luennoilla ja lukemalla harkkojen mallivastaukset pariin kertaan läpi. Ja ainakin TTY:llä lujarin kursseilla pitää tehdä pari harjoitustyötä ja kun ne tekee, niin tajuaa jo suurimman osan kurssin asioista. Eniten mulla tuotti vaikeuksia esim. hydrauliikan peruskurssi ym. missä piti lukea joku 400-sivuinen kirja pari kertaa ja muistaa ihan vitusti eri asioita. Ja mikäs se kurssi olikaan, "materiaalit" tai joku. Vittu mitä paskaa. Kävin tentissä varmaan 6 kertaa ennen kuin meni läpi. 200-sivuinen pruju ja tentissä jotain 5 esseetehtävää. Sit pitää muistaa helvetti ulkoa mistä koostuu ferriitti, austeniitti ym. ja mitkä on sulamislämpötilat ja ominaisuudet.

Erästä teknillisen mekaniikan professoria TTY:llä lainaten: "...ja statiikka muka vaikeaa. Pöh. Sehän on pelkkää ynnä- ja kertolaskua" Henki on kyllä ihan oikeassa, jotkut kurssit on selvästi alimitoitettu noppiinsa nähden, ja statiikka ja lujari ei ole lähelläkään sitä.

Inssimatikoissa silloin omana aikana ei saanut käyttää laskinta ollenkaan ja minusta aivan turhaa puuhaa kun piti opetella muistikolmiot kulmien ratkaisua varten. Muuten olen tuota funktiolaskinta käyttänyt, eikä ole ollut mitään tarvetta graafiselle laskimelle, eikä todellakaan ole ikävä graafista. Jopa jos tuota nykyistä funktiolaskinta vertaa TI-86 tai TI-89, niin tuohon saa jopa selkeämmin laskut, koska tuo jäsentelee esimerkiksi jakolaskut allekkain.

EDIT: Tuohon alakysymykseen ei kannata niinkään takertua. Katsoo sen kaikkein mielenkiintoisimman, ja jos se ei nappaa, niin laitoksen sisällä voi vaihtaa. Todella suuri osa kaveriporukasta onkin siirtynyt toisista koulutusohjelmista raksalle

 

[Tessalii]

elly: Joo löytyy ainakin itse. Valmistuin LUT:sta viime keväänä 2006 aloitettujen opintojen päätteeksi. Tahti oli kova monesta syystä, mutta ehdin kyllä silti urheilemaan, juhlimaan ja jopa käymään töissä itselleni riittävästi.

Alkuun siis vielä selitys: Tuotantotalous on ainakin Lappeenrannassa tutkinto, johon kuuluu muutama kauppatieteiden kurssi (talouden perusteita, kirjanpitoa, kansantaloutta jne), matematiikkaa ja fysiikkaa (samat kuin muillakin DI:llä), teknillinen sivuaine (kandi 30 op, DI 20 op) sekä niitä tuotantotalouden kursseja jotka jo perusluonteeltaan yhdistävät taloutta ja tekniikkaa ja prosessinäkemystä.

Opintojen alussa vähän ihmetytti että mitä tämä kaikki on ja mitä ihmettä meistä tulee, eli opintojen kokonaisuudesta ei ainakaan itselle vielä alussa hahmottunut, millaisiin töihin voisi myöhemmin pyrkiä tai mitä muka osaisi. Asia kyllä korjaantui DI-tason kurssien alkaessa.

Pidin kovasti opiskelusta (se muuten yksi syy tuohon nopeaan valmisteluun, opiskelu vaan oli kivaa) ja mm. käytetyt työmuodot vaihtelivat todella paljon etenkin juuri tutan omilla kursseilla. Pelkkiä kirjatenttejä ei siis juuri ollut, harkkatöiden määrä kasvoi loppua kohti ja niitä tehtiin myös yrityksille.

Loppujen lopuksi sain oman alan työpaikan jo ennen valmistumista ja tein dipan enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin (en muistele kyseistä puolen vuoden pätkää kaiholla...). Samaan aikaan opintonsa aloittaneista aika moni on jo valmistunut ja hyviä töitä ovat kyllä saaneet. Se tietysti pitää hyväksyä, että tuta-tutkinto vie usein töihin isoimpiin kaupunkeihin eli aika moni on valunut Helsinkiin tai siihen suuntaan.

Jos sinulla on kysyttävää, niin vastailen kyllä mielelläni lisää. Jos et vielä ihan tarkkaan tiedä mitä töitä sitten joskus haluat tehdä, niin tuta on kyllä ehdottomasti hyvä valinta jos matikka/fysiikka yhtään sujuu.

 

[func]

Mä taas suosittelisin jotain perinteistä "kovaa" alaa. Maailma muuttuu mutta sähkö, energia, lvi, kone, raksa yms. pysyy aina. Nykyään taitaa kaupallisella puolella olla melkoista ylitarjontaa ja -koulutusta.
[provo]Nythän tilanne on pian se että yhtä laskevaa insinööriä kohti on 10 käsienheiluttelijaa. [/provo] :D

 

[ratas]

Komppi kovien alojen osaajille, ottajia löytyy.

 

[MassaVaje]

Osaako joku suositella mitään hyviä kertaus/valmistautumiskirjoja noihin dian valintakokeisiin?
Tommoset

kävin kirjastosta lainaamassa. Jonkun matematiikan ja fysiikan käsikirjan laitoin varaukseen. Vaikuttaa aika pätevältä kertauskirjalta tuo Fysiikka, kun sieltä löytyy kaikki olennainen eriteltynä omille sivuille. Fotoni-kirjasarjan kertauskirja on aivan älyttömän täynnä teoriaa, mitä ei ilmeisesti (?) hirveästi fysiikan valintakokeessa tarvitse osata. Riittää, että ymmärtää fysiikan laskujen takana. Tosta Tekniikan kaavasto -kirjasta löytyy sitten saatanasti lukion pitkän matematiikan ja fysiikan kaavoja/lakeja kuvitettuna. Pitäis vaan jaksaa fysiikkaa laskea. Matematiikan laskurutiini on vielä kevään kirjoitusten johdosta hyvällä mallilla.

Ihmeellistä muuten, että en löytänyt erikseen teknillisten korkeakoulujen pääsykokeisiin valmennuttavia kirjoja, kaikki oli ammattikorkeakoulujen kokeisiin tarkoitettuja. Sellanen opus, jossa olisi matematiikan valintakokeen tasoisia ja tyylisiä tehtäviä olisi tullut tarpeeseen. Fysiikan kokeen tehtävät taitaa olla enemmän yo-kokeen tyylisiä.

 

[func]

Siihen ei oo erikseen mitään kirjaa koska sellaista ei tarvii. Itse kertasin muutaman päivän ennen koetta lukion fysiikan ja matikan kirjat läpi ja pläräsin vanhoja pääsykoetehtäviä.
Kannattaa kysyä itseltään mitä osaa ja mitä ei, sen mukaan sitten opiskelee.

http://media.oulu.fi/takomo/Abi-DVD/valmis/index.html Tossa ratkaisuja videoituna, musta ihan hyvää kamaa.

 

[-Pazi-]

Vaikuttaa aika pätevältä kertauskirjalta tuo Fysiikka, kun sieltä löytyy kaikki olennainen eriteltynä omille sivuille. Fotoni-kirjasarjan kertauskirja on aivan älyttömän täynnä teoriaa, mitä ei ilmeisesti (?) hirveästi fysiikan valintakokeessa tarvitse osata. Riittää, että ymmärtää fysiikan laskujen takana.

Mulla on toi Fysiikan kertauskirja ja en pidä sitä kovin pätevänä edes. Nopeasti laskettuna on 19sivua tuota teorian kertausta, missä on asiat aika lyhyesti koottu yhteen. Loput 180 sivua on tehtäviä/esimerkkejä. Kirjan takana on noita vanhoja YO-kokeiden tehtäviä, mutta niistäkin osa on kirjassa kahteen kertaan. Itse en juurikaan ole hyötyny koko kirjasta, muutakuin tehtävien takia, joskin olisi ollut halvempaa ostaa kirja missä on vaan YO-tehtävät ja niiden ratkaisut. Nyt joutui ostamaan tämän kirjan ja ratkaisukirjan.

E: http://dia.fi/paeaesykoearkisto.aspx tuolla on vanhoja pääsykokeita ja ratkaisuja.

 

[plank]

Lukion fysiikalla ja pitkällä matikalla pärjää hyvin. Itse katsoin vanhoja pääsykokeita ja laskin muutamat läpi. Aika helppoja loppujen lopuksi, kun mitään kaavoja ei tarvitse muistaa ulkoa ja lähinnä katsotaan ymmärtääkö, mitä siinä tehtävässä haetaan.

 

[setu]

Sellasta ite lähinnä kyselisin, et onko mitään asiaa, kun kirjottanut lyhyen matematiikan pelkästään... Ei fysiikkaa/kemiaa. Matikkakaan mennyt ihan nappiin. Kiinnostusta kyllä löytyis lähtee opiskelemaan teknilliseen yliopistoon! Pääsykokeet lähinnä hirvittää

 

[pezku^]

Sellasta ite lähinnä kyselisin, et onko mitään asiaa, kun kirjottanut lyhyen matematiikan pelkästään... Ei fysiikkaa/kemiaa. Matikkakaan mennyt ihan nappiin. Kiinnostusta kyllä löytyis lähtee opiskelemaan teknilliseen yliopistoon! Pääsykokeet lähinnä hirvittää

Sanoisin niin, että vaikka pääsykokeet selvittää, niin se ei takaa mitään menestymistä opinnoissa. Matematiikka on oikeasti vaikeata, eikä asioita sen kummemmin selitellä juurta jaksaen, vaan lähinnä ne käydään läpi, tajusit ne tai et. Matematiikassa oletetaan, että osaat lukion pitkän matematiikan asiat, joten vastuu siirtyy opiskelijalle, jos niitä ei osaa.

Jokainen saa tehdä mitä haluaa, mutta itse suosittelisin AMK:n puolta, jos ala kiinnostaa, mutta ei koe itseään kovin hyväksi matematiikassa. Ongelmat on tehty selätettäviksi, mutta kun opiskeluissa yliopistossa ekan vuoden perustan muodostaa matikka ja fysiikka, niin voi tulla aika kovia haasteita, mikäli ei ole fysiikkaakaan käynyt yhtään. Toinen asia tietenkin on se, että miten voi fysiikkaa oppia lyhyessä ajassa pääsykokeita varten, jos sitä ei ole edes lukiossa opiskellut.

 

[elly]

Kiitos paljon Tessalii + muut kommentoijat ja provoilijat! :D

Tuotantotalous olisi ihan kiinnostavan kuuloista, mutta toinen vaihtoehto minulla on prosessitekniikka, joka kiinnostaa myös kovasti. Tuotantotalouden kohdalla vain pelkään, että se jää itselleni liian "lukujenpyörittelyksi". Johtotehtävät kyllä kiinnostavat, mutta siis se, onko tuta liian taloushallintopainotteista.
Itse käyn tällä hetkellä ammattilukiota (laborantti+lukio), joten käytännön kemia on hallussa, ja muutenkin olisin erittäin kiinnostunut pyörimään kemianteollisuuden prosessien parissa tulevaisuudessa. Mutta ehdottomasti siis kehityspuolella, laborantiksi jääminen ei ole koskaan käynyt mielessäkään.