Naisurheilija tarvitsee ehkäisyä
Vähän ehkäisyasiaa:
Kilpaurheilu vaatii aina pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Ei-toivottu raskaus katkaisee harjoituskauden ja saattaa muuttaa kokonaan huippu-urheilijan elämän suunnan. Siksi ehkäisymenetelmän tulee olla varma ja helppokäyttöinen eikä se saa aiheuttaa epäedullisia muutoksia fyysiseen tai psyykkiseen suorituskykyyn, saati sitten lisätä terveysriskejä.
Nykyisin käytössä oleviin ehkäisypillereihin liittyy useita terveyshyötyjä: ne vähentävät kuukautiskipuja ja suojaavat luustoa kalkkikadolta, jota esiintyy etenkin kestävyysurheilijoilla, kilpatanssijoilla ja voimistelijoilla (1). Lisäksi e-pillerit suojaavat sisäsynnytintulehduksilta ja munasarjan toiminnallisilta kystilta, vähentävät yleensä kuukautisvuodon määrää. E-pillerit muuttavat urheilijoilla usein epäsäännöllisen kuukautiskierron säännölliseksi (2). Kuukautisia välittömästi edeltävän sekä kuukautisten ajan on todettu heikentävän fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä. Ehkäisypillerin käyttäjä voi säädellä vuodon tuloa kilpailun kannalta sopivampaan ajankohtaan. Kierron eri vaiheissa esiintyvät suorituskyvyn vaihtelut myös vähenevät. Näiden seikkojen vuoksi naisurheilijat käyttävät e-pillereitä myös ilman ehkäisytarkoitusta. Kattavia selvityksiä eri ehkäisymenetelmien käytöstä ei kuitenkaan ole tehty.
Kohu nuorten naisten laskimotukoksista ja niiden mahdollisista yhteyksistä ehkäisypillerien käyttöön vaatii tarkastelemaan asiaa myös urheilijoiden kannalta. Terveysviranomaiset Englannissa, Saksassa ja Norjassa ovat kehottaneet varovaisuuteen uusia progestiineja (desogestreeliä ja gestodeenia) sekä pienen määrän etinyyliestradiolia sisältäviä ns. kolmannen polven e-pillerien käytössä suurentuneen laskimotukosriskin vuoksi (3-9).
Ehkäisypillerien riskit urheilijalle:
British Medical Journalin pääkirjoituksessa professori John Guillebaud pohtii e-pillereihin liittyvää ongelmavyyhtiä WHO:n asiasta laatiman raportin valmistuttua (taulukko 1) (10). Hänen pohdintansa sopii pohjaksi myös naisurheilijoiden riskiä arvioitaessa. Laskimotukos komplikaatioineen on vakava sairaus, mutta kuolleisuus siihen on selvästi pienempi kuin valtimotukosten aiheuttama. Laskimotukoksen saaneista 1-2 % kuolee, lähinnä keuhkoemboliaan. Nuoria naisia kuolee sen sijaan selvästi enemmän valtimotukoksiin (valtaosassa sydän- tai aivoinfarktiin) (11,12). Jo ennen WHO:n raporttia tehdyissä tutkimuksissa kolmannen polven pillerit ovat näyttäneet pienentävän valtimotukoksen riskiä. Suurin oheisriski e-pillerin käyttäjällä on tupakointi. Tupakoiva e-pillerin käyttäjä saa sydäninfarktin 10 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin tupakoimaton (12). Kilpaurheilijat tupakoivat harvoin, joten heillä tämä oheisriski on pieni. He liikkuvat paljon, mikä taas vähentää omalta osaltaan hyytymisriskiä.
Teoreettisesti laskimotukoksen riski voi olla lisääntynyt kilpaurheilijoilla jo ilman pillerien käyttöäkin, koska edustusurheilijat joutuvat istumaan paikoillaan matkustaessaan paljon lentokoneissa. Lisäksi korkean paikan harjoittelu joko vuoristossa tai matala-happihuoneistossa lisää punasolujen määrää sekä hematokriittia ja siten altistaa laskimotukoksille (13). Aktivoituneen proteiini C:n (APC) resistenssin ja hyytymistekijä V:n mutaatioiden selvittämistä ennen pillerien käytön aloittamista on esitetty yhdeksi keinoksi laskimotukosriskin vähentämiseksi, mutta Suomen Punaisessa Ristissä tehdyn tutkimuksen mukaan näiden testien luotettavuudesta seulontatutkimuksena ei vielä olla vakuuttuneita (14).
Ehkäisypillerien haittavaikutuksia laskimotukosriskin kasvun lisäksi ovat mielialan muutoksena ärtyisyys, iho-ongelmat, verenpaineen nousu, päänsärky ja joillakin painon nousu. Näistä osa ajatellaan liittyvän progestiiniosaan, osan estrogeenijohdokseen. Mielialan muutos saattaa olla huomattavan suuri haitta, koska se voi vaikuttaa sekä harjoitteluun että kilpailusuoritukseen.
Vaikutus suorituskykyyn:
Kontrolloituja tutkimuksia e-pillereiden vaikutuksesta suorituskykyyn on vähän, ja niistä on saatu ristiriitaista tietoa. Kahdessa pienistä aineistoista tehdyssä prospektiivisessa tutkimuksessa (15, 16) vähähormonisten e-pillerien on todettu huonontavan maksimaalista hapenottokykyä. Testosteronia rakenteellisesti lähellä olevien noretisteronin sekä levonorgestreelin uskotaan parantavan suorituskykyä, mutta kontrolloituja tutkimuksia tämän teoreettisen hyödyn vahvistukseksi ei ole.
Huhujen mukaan naisurheilijat ovat raskaana ollessaan tietoisesti hyödyntäneet suorituskyvyn kasvun, joka perustuu verivolyymin jo hyvin alkuraskaudesta lähtien tapahtuvaan lisääntymiseen. Saman mekanismin ajatellaan toimivan runsasestrogeenisia yhdistelmäpillereitä käytettäessä. Joka tapauksessa ehkäisypillerien vaikutus suorituskykyyn on yksilöllinen.
Ehkäisyn valinta:
Urheilijan raskauden ehkäisyn perusmenetelmä on yhdistelmäpilleri. Professori Guillebaud suositteli WHO:n tutkimusten valmistuttua BMJ:n pääkirjoituksessaan (10) levonorgestreeliä tai noretisteronia sisältäviä e-pillereitä alle 30-vuotiaille naisille, jotka eivät tupakoi ja joilla ei ole sukurasitusta valtimotromboosiin. Urheilijoille sopii sama ohje: uusille aloittajille voisi suositella levonorgestreeliä tai noretisteronia sisältäviä yhdistelmäpillereitä, mutta kolmannen polven e-pillerien käyttäjät voivat jatkaa entistä lääkitystään, mikäli he ovat siihen tyytyväisiä.
Urheilijoiden käyttöön voivat sopia myös pelkkää levonorgestreeliä sisältävät minipillerit tai ehkäisykapselit, joskin tiputteluvuodot jättävät kapseliehkäisyn toissijaiseksi. Jotkut ovat myös erityisen herkkiä progestiinien aiheuttamille psyykkisille muutoksille. Synnyttäneille urheilijoille levonorgestreeliä vapauttava kierukka on erinomainen vaihtoehto, koska sitä käytettäessä kuukautisvuodon määrä on merkittävästi vähäisempi kuin kuparikierukan käytön yhteydessä.
Erityispiirteet selvitettävä:
Ehkäisypillerien hyötyjä voidaan pitää niiden haittoja suurempina. Ei-toivottuun raskauteen ja urheilun aiheuttamaan amenorreaan liittyvät haitat ovat myös e-pillerien käyttöön liittyviä terveysriskejä suuremmat. Valittaessa urheilijalle sopivaa e-pilleriä on muistettava selvittää riskitekijät ja mahdollinen sukurasitus laskimotukoksiin sekä otettava huomioon urheilijan senhetkiset lisäriskit, kuten vuoristoharjoittelu ja mahdollisesti loukkaantumisen takia määrätty raajan immobilisaatio. Pelkät mekaaniset ja kemialliset ehkäisymenetelmät ovat huippu-urheilijoille epätyydyttäviä liian suuren raskausriskin takia. Tulehdussuojana kondomi on ainut keino ja ainoa melko hyvä suoja sukupuolitauteja vastaan.
Kirjallisuutta:
1 Constantini NW. Clinical consequences of athletic amenorrhoea. Sports Med 1994;17:213-223.
2 Lähteenmäki P. Hormonaalisen ehkäisyn hyödyt ja riskit. Duodecim 1987;103:525-531.
3 Lidegaard Ö, Milsom I. The Pill. Controversy continues. Acta Obstet Gynecol Scand 1996;75:93-97.
4 McPherson K. Third generation oral contraception and venous tromboembolism. BMJ 1996;312:68-69.
5 Poulter NR, Chang CL, Marmot MG. Venous thromboembolic disease and combined oral contraceptives: results of international multicentre cese-control study. Lancet 1995;346:1575-1582.
6 Farley TMM, Meirik O, Chang CL, Marmot MG, Poulter NR. Effect of different progestagens in low oestrogen oral contracptives on venous thromboembolic disease. Lancet 1995;346:1582-1588.
7 Jick J, Jick SS, Gurewich V Myers, Vasilakis C. Risk of idiopathick cardiovascular death and non-fatal venous tromboembolism in women using oal contraceptives with differing progestagen components. Lancet 1995;346:1589-1593.
8 Blomenkamp KWM, Rosendaal FR, Helmerhorst FM, Buller HR, Vandenbroucke JP. Enhancement by factor V Leiden mutation of risk of deep vein trombosis assiciated with oral contraceptives containing third.generation progestagen. Lancet 1995;346:1593-1596.
9 Spitzer WO, Lewic MA, Heinemann AL, Thorogood M, MacRae KD. Third generation oral contraceptives and risk of venous thromboembolic disorders: an international case-contro study. BMJ 1996;312:83-88.
10 Guillebaud J. Advising women on which pill to take. BMJ 1995;311:1111-1112.
11 MacRae K, Kay C. Third generation oral contraceptive pills. BMJ 1995;311:1112.
12 Lewis AL, Spitzer WO, Heinemann LAJ, MacRae KD, Bruppachet R, Thorogood M on behalf of Transnational Research Group on Oral contraceptives and the Health of Young Women. Third generation oral contraceptives and risk of myocardial infarction: an international case-control study. BMJ 1996;312:88-90.
13 Eichner ER. Sports anemia, iron supplementation, and blood doping. Med Sci Sports Exerc 1992;24:315-318.
14 Hakala L, Vahtera E, Krusius T, Rasi V. APC-resistenssi ja hyytymistekijä V:n mutaatio suomalaisilla tromboosipotilailla. Duodecim 1995;111:2143-2151.
15 Lebrun CM. Effect of the different phases of the menstrual cycle and oral contraceptives on athletic performance. Sports Med 1993;16:400-430.
16 Notelovitz M, Zauner C, Mckenzie L, Suggs Y, Fields C, Kitchens C. The effect of low-dose contraceptives on cardiorespiratory function, coagulation, and lipids in exercising young women: A preliminary report. Am J Obstet Gyn 1987;156:591-598.
Kirjoittaja:
Jorma Penttinen LKT, apulaisylilääkäri KYS, synnytys- ja naistentautien klinikka
Artikkelin tunnus: S60779 (96242383)