Terveelliset elämäntavat ja tavoitteellisuus elämisen rajoittajana

[tseif]

Samassa tilanteessa oon itekkin nyt. Harrastusten puolelta tulee mietittyä semmoista, että treenaanko lujaa/ yhtään vai panostanko kitaran soittoon? ...

Itsellä lähestulkoon sama. :D Ainut, että aloitin soittamisen vasta reilu pari vuotta sitten. Kertaakaan en ole katunut, mutta kyllä se vähän väliä käy mielessä jos olisikin tarttunut skittaan jo 10v sitten. Töiden lisäksi tulee käytyä salilla 3x2h arkena ja kitaran soittoa 1h/päivä (välillä laulutreenejä ym). Aika on siis kortilla. Aikaisemmin tuppasi tulemaan pahoja ahdistuksia, kun jotenkin ei vaan oikeasti uskonut, ettei tässä mihinkään kiire ole. Punainen tupa, perunamaa ja volvo hankitaan sitten myöhemmin jos se on ajankohtaista.

 

[taicaviitta]

Osittain syynä on myös se, että minulla on tapana joko tehdä asiat täysillä tai ei ollenkaan. Täysillä tekeminen, kun kyseessä on alkoholin juominen, ei useinkaan johda huikean positiivisiin asioihin.

jos suhtautuminen alkoholin käyttöön on tuollaista on/off tyylistä, niin parempi se onkin että silloin siitä erossa pysyttelee. kokonaan. ihmettelen tosin syvästi vaan tuollaista suhtautumista, koska yleensä täysillä koetetaan tehdä asioita, joissa halutaan jollakin tavalla menestyä (työ, harrastus, suhteet) - eikä asioissa, jotka ovat jollakin tavalla... no, sanotaan nyt vaikka nautintoon liittyviä. samalla periaatteellahan sitä voisi kysäistä, että harjoitatko samaa lähestymistapaa esimerkiksi ruokailuun - sekin kun kuuluu kuitenkin asioihin, jota varmastikin teet? eli täysillä ruuan kimppuun, ja jokainen ateria raivokkaasti ahmien - ihan sinne viimeiseen pisteeseen asti, kuin napa vaan vetää? veikkaan kuitenkin, että lopetat (ainakin useimmiten) syömisen ns. kohtuuvaiheessa, koska tahallaan kukaan ei itselleen ähkyä halua. tosin ´vahinkoja´ sattuu, vrt. esim. joulupöytä. sama homma se on alkoholinkin kanssa - eihän kukaan itselleen tieten tahtoen krapulaa haluaisi, mutta vahinkoja joskus sattuu. itse olen nauttinut alkoholia myös lukemattomia kertoja sillä kohtuutavalla, jossa on ollut kiva ja hyvä mieli illalla, ja aamulla myös kiva ja hyvä mieli, ilman krapulaa. eikä se treenailuja/muuta elämää seuraavalla päivällä ole estänyt. mutta, jos sitä alkoholia vetää kaksin käsin, ´täysillä´, niin takuuvarmasti seuraava päivä tuo tullessaan sen ruokailun ähkyyn verrattavan olotilan. mutta itse en pidäkään lähestymistapaani alkoholiin ´täysillä´ tehtävänä juttuna - eikä minulla ole tarkoituskaan kehittyä siinä hyväksi. mutta, having said that - niitä vahinkojakin joskus tapahtuu. se on vaan elämää. :lol2:

Itse olen löytänyt loistavan vastalääkkeen viinapirulle: teen nykyään 29 päivää kuussa töitä. Tällöin ei ole edes mahdollisuutta ryypätä kuin kerran kuussa. Ja kukkaro kiittää.

joskus itse samaa harrastanut. kääntöpuolena tuossa on vaan se, että sitten kun siitä työputkesta joskus irrottautui, niin huomasi myös elämän valuneen siltä ajalta osin ´hukkaan´. en enää ikinä halua itselleni elämää, jossa se pyhitetään työnteolle. ei sitä vapaa-aikaa ryyppäämiseenkään tarvitse käyttää - jo pitkän aikaa olen nauttinut koti-illoista, oli siinä sitten seuraa tai ei. mutta ilman stressiä liiasta työnteosta. eli ihan sama onko niitä ´mahdollisuuksia´ ryypätä vai ei - itsehän sen päätöksen tekee ryyppääkö vai ei. ja, kuten jo edellä sanoin, niin itse tekee myös päätöksen siitä, miten sen ryyppäämisen tekee, jos sen päättää tehdä. ei se automaationa tarkoita niiden sunnuntaipäivien makaamista krapulassa kotona.

mutta, iivilin sanoin: eletään, ja annetaan toisten talletella ne suuret setelit - ja elää muutenkin elämänsä miten haluavat. pääasia, että on omalla sarallaan tyytyväinen.

p.s. ...niin, ja kieltämättä se alkoholi + ympäristö, jossa alkoholia on nautittu, on tuonut myös tilaisuuksia tutustua ihmisiin... myös siihen kauniimpaan sukupuoleen. jo nuorempanakin. ;)

 

[lIhaa]

jos suhtautuminen alkoholin käyttöön on tuollaista on/off tyylistä, niin parempi se onkin että silloin siitä erossa pysyttelee. kokonaan.

En tosiasiallisesti tiedä, onnistuisiko alkoholin kohtuukäyttö minulta, koska viimeksi olen sitä juonut ehtoollisella lähemmäs kymmenen vuotta sitten, enkä ole koskaan ollut edes pienessä humalassa.

ihmettelen tosin syvästi vaan tuollaista suhtautumista, koska yleensä täysillä koetetaan tehdä asioita, joissa halutaan jollakin tavalla menestyä (työ, harrastus, suhteet) - eikä asioissa, jotka ovat jollakin tavalla... no, sanotaan nyt vaikka nautintoon liittyviä.

Työn, harrastuksen ja suhteet -siis yhden yön suhteet :D- teen jo täysillä ja saan niistä nautintoa. Tällöin ei ole täysin epärealistista olettaa, että nautintoaine alkoholin kanssa voisi käydä samoin.

Hanki parempi työ, harrastukset ja suhteet, jos et saa niistä nautintoa.

samalla periaatteellahan sitä voisi kysäistä, että harjoitatko samaa lähestymistapaa esimerkiksi ruokailuun - sekin kun kuuluu kuitenkin asioihin, jota varmastikin teet?

Jossain määrin kyllä, minulle esimerkiksi käsite puoliksi syöty suklaalevy on täysin tuntematon. Levy on joko kokonaisena kaupassa tai kokonaan vatsassani. Pyrin aina kohtuuttomuuteen kohtuullisuuden asemesta.

p.s. ...niin, ja kieltämättä se alkoholi + ympäristö, jossa alkoholia on nautittu, on tuonut myös tilaisuuksia tutustua ihmisiin... myös siihen kauniimpaan sukupuoleen. jo nuorempanakin.

Väännä nyt vielä peistä haavassa. :D Oliko kisakireitä?

 

[taicaviitta]

Väännä nyt vielä peistä haavassa. :D Oliko kisakireitä?

;)

 

[Urski]

p.s. ...niin, ja kieltämättä se alkoholi + ympäristö, jossa alkoholia on nautittu, on tuonut myös tilaisuuksia tutustua ihmisiin... myös siihen kauniimpaan sukupuoleen. jo nuorempanakin. ;)

Niin, mutta jotta sitä kännissä aloiteltua tuttavuutta pystyy jatkamaan pidemmälle, tarvitaan rahaa. Ja ryyppäämisestä ei ainakaan minulle makseta palkkaa.

 

[taicaviitta]

Niin, mutta jotta sitä kännissä aloiteltua tuttavuutta pystyy jatkamaan pidemmälle, tarvitaan rahaa. Ja ryyppäämisestä ei ainakaan minulle makseta palkkaa.

millä ihmeen tavalla tuo liittyy siihen lauseeseen, jonka minulta quottasit? rahalla jatketaan suhdetta?? kyllä mä oon sitä mieltä, että se raha nyt tuskin suhteen mahdolliseen jatkumoon vaikuttaa - ja jos se kumppanillani vaikuttaisi, niin äkkiä se kumppani myös vaihtuisi/katoaisi elämästäni.

oletetaan nyt sitten huvikseen, että sen suhteen jatkumoon tarvitaan sitä rahaa. miten se edelleenkään liittyy tuohon minulta quottaamaasi lauseeseen? siitäkin huolimatta, että noita seikkailuja elämässä on ollutkin joihin alkoholi on kuulunut (ja kivaa niissä seikkailuissa on ollutkin :lol2: ), niin aika reippaasti on tullut töitä tehtyä koko ikä - joskus takavuosina liikaakin. ei se hauskanpito ole ainakaan minun urakehitystäni estänyt.

edit. jos työtä pitää tehdä 29 päivää kuussa että pärjäisi rahallisesti, niin kannattaa ehkä miettiä urakehityksen suuntaamista toisille aloille. jos se taas antaa tuosta työpanoksesta rahallisesti hitonmoisen määrän dollareita, niin hieno juttu - mutta se ei siltikään poista sitä tosiasiaa minkä huomasin omalla kohdallani herätessäni liiallisesta työputkesta: elämä tuntui valuneen siltä ajalta suht hukkaan. äkkiä huomaa ettei osaa nauttiakaan siitä vapaa-ajasta, vaan pitää keksiä itselleen tekemistä (lue: töitä), ettei ´tarvitsisi´ lähteä ryyppäämään, kuten asian ilmaisit aiemmin.

 

[Urski]

millä ihmeen tavalla tuo liittyy siihen lauseeseen, jonka minulta quottasit? rahalla jatketaan suhdetta?? kyllä mä oon sitä mieltä, että se raha nyt tuskin suhteen mahdolliseen jatkumoon vaikuttaa - ja jos se kumppanillani vaikuttaisi, niin äkkiä se kumppani myös vaihtuisi/katoaisi elämästäni.

Itse olen ymmärtänyt, että ihan luonnollisista mahdollisen jälkikasvun elintasoon liittyvistä syistä persaukisen miehen kanssa ei halua seurustella kukaan muu huin hirveännäköinen harakka.

 

[Urski]

äkkiä huomaa ettei osaa nauttiakaan siitä vapaa-ajasta, vaan pitää keksiä itselleen tekemistä (lue: töitä), ettei ´tarvitsisi´ lähteä ryyppäämään, kuten asian ilmaisit aiemmin.

Niin, omalla kohdallani ongelma on lähinnä se, että olen geeneissäni saanut lahjoja vain matemaattiseen ja kielelliseen ajtteluun sekä ryyppäämiseen. Tämän vuoksi noita harrastuksia ei hirveästi ole kertynyt, joten työnteko on minulle varsin hyvä sellainen.

 

[taicaviitta]

Itse olen ymmärtänyt, että ihan luonnollisista mahdollisen jälkikasvun elintasoon liittyvistä syistä persaukisen miehen kanssa ei halua seurustella kukaan muu huin hirveännäköinen harakka.

:lol2:

pitänee paikkansa tuolta osin. siltikin sitä persaukisuutta ei oikein voine suoraan tuollaiseen hauskanpitoon elämässä yhdistää, koska harva normikansalainen kuitenkaan unohtaa sitä ´vastuullisempaakaan´ puolta elämästään, ja hoitaa itselleen siinä hauskanpidon sivussa myös urankin. poislukien ne tapaukset, jotka pariutuvat sitten sen hirveännäköisen harakan kanssa. onneksi tuo kohtalo ei ole omalle kohdalle vielä ainakaan osunut.

mutta edelleen, jos niitä lahjoja on siihen ryyppäämiseen saanut, ja uskoisi kehittävänsä niitä niin pitkälle, että löytää itsensä sen hirveännäköisen harakan seurasta (eikä omaa muitakaan harrastuksia), niin kaipa se työ sitten menee harrastuksena siinä missä muutkin. toivottavasti olet ajatellut asioita niinkin pitkälle asti kuin eläkkeeseen - elämään voi nimittäin jäädä melkoinen tyhjiö siinä vaiheessa, kun se koko elämän peruspilari viedään eläkkeen muodossa elämältä pois. niitäkin tapauksia nähnyt, kun se työ muodostaa kokonaan sen identiteetin. ne tapaukset myös osaltaan herätti meikäläisen siihen tosiasiaan, että työ ei ole elämän suola, eikä itseisarvo. se on vaan väline, millä saadaan varallisuutta tehdäkseen asioita, mistä oikeasti pitää. aina parempi tietty jos samalla myös pitää työstään (kuten pidän omastani). siltikin lähtisin jo nyt täysaikaiselle eläkkeelle, jos se olisi mahdollista, ja tekisin niitä muita asioita, mitä oikeasti rakastan tehdä - kokopäivätoimisesti.

edit. vaatiiko muuten lahjoja, että jotain voisi harrastaa? mä oon mieltänyt harrastuksen tehtäväksi siksi, koska siitä myös nauttii?

 

[Urski]

edit. vaatiiko muuten lahjoja, että jotain voisi harrastaa? mä oon mieltänyt harrastuksen tehtäväksi siksi, koska siitä myös nauttii?

Niin, minä uskon että harrastus on aika paljon nautinnollisempaa jos on hyvä siinä mitä tekee. Tällaiselle rimppakintulle salillakäynti ei ole nautinto, mutta sähly sen sijaan on koska siinä pärjää pelkästään järkeä käyttämällä.

 

[Urski]

niin kaipa se työ sitten menee harrastuksena siinä missä muutkin.

Oma kakkosjobini on vieläpä liikunnan saralta ja ihan kivalla liksalla, eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

 

[taicaviitta]

Oma kakkosjobini on vieläpä liikunnan saralta ja ihan kivalla liksalla, eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

tuo on kyllä se ihanteellisin vaihtoehto viraabelin kannalta, ja tuon jälkeen ymmärrän kyllä jo paljon enemmän tuota sun työintoa. voisin kuvitella esimerkiksi sellaisen olevan todella hauskaa ja paljon antavaa, jos valmentaisi vaikkapa jotain junnusarjaa jossakin lajissa.

mikäs sen mukavampaa, kuin tehdä jotain sellaista juttua mitä tekisi vapaa-ajallaan mielellään muutenkin - ja saa siitä vielä korvauksen. kyllä se sen ryyppäämisen aina voittaa.

 

[ERGJ]

Ehkä hiukan

Mielestäni on helvetin surullista, että meillä Suomessa(en tiedä miten muualla) hyvä ellei paras tapa luoda sosiaalisia kontakteja on alkoholin käyttö. Tässäkin threadissa tämä on tullut ilmi. Jos et mene ryyppyjuhliin, et mene minnekkään.

Olen huomannut tämän omallekin kohdalle. En juurikaan käytä alkoholia, ja minusta on jo tulossa melkoinen "outsider". Asian laita olisi toinen jos olisin joka viikko etsimässä ryyppypaikkaa. Ja pelottavinta on, että olen vielä niin nuorikin.
Jos en nopeasti ala alkoholisoitumaan, minusta tulee sosiaalinen hylkiö. Mutta en ole vielä ajatellut antaa pirulle pikkusormea.

 

[Urski]

Olen huomannut tämän omallekin kohdalle. En juurikaan käytä alkoholia, ja minusta on jo tulossa melkoinen "outsider". Asian laita olisi toinen jos olisin joka viikko etsimässä ryyppypaikkaa. Ja pelottavinta on, että olen vielä niin nuorikin.
Jos en nopeasti ala alkoholisoitumaan, minusta tulee sosiaalinen hylkiö. Mutta en ole vielä ajatellut antaa pirulle pikkusormea.

Olet väärässä. Kyse on siitä, että eri ihmisillä on lahjoja eri aloille. Esim. minä olen lahjakas viinanjuoja (haluaisin kyllä harrastaa paljon muutakin). Mutta vaikkapa jotkut hiihtäjät ja yleisurheilijat varmasti osaavat pariutua keskenään ilman viinaakin. Tommi Evilä oli luokkakaverini. Hän juo nykyään varmaan kerran vuodessa, mutta vaikea häntä on sosiaaliseksi hylkiöksi sanoa.

 

[Urski]

http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/246-alkoholismin-periytyvyys

 

[Pehvanssi]

Mielestäni on helvetin surullista, että meillä Suomessa(en tiedä miten muualla) hyvä ellei paras tapa luoda sosiaalisia kontakteja on alkoholin käyttö. Tässäkin threadissa tämä on tullut ilmi. Jos et mene ryyppyjuhliin, et mene minnekkään.

Tää on höpöhöpöä...Ei sua kukaan sieltä kotoa tuu hakemaan mukaan. Peukku pois suusta ja messiin vaan. Se on taas sitte sun oma asia osaatko jättää sen viinan laittamatta siihen paukkuun ja juotki vaan pelkkää limpparia. Problem solved. Turha siitä on viinaa syyttää jos on epäsosiaalinen.
Ei sillä on tuossakin totta toinen puoli, mutta silti on aivan turha viinaa syyttää siitä että itse erakoituu.

 

[Nor]

Tää on höpöhöpöä...Ei sua kukaan sieltä kotoa tuu hakemaan mukaan. Peukku pois suusta ja messiin vaan. Se on taas sitte sun oma asia osaatko jättää sen viinan laittamatta siihen paukkuun ja juotki vaan pelkkää limpparia. Problem solved. Turha siitä on viinaa syyttää jos on epäsosiaalinen.
Ei sillä on tuossakin totta toinen puoli, mutta silti on aivan turha viinaa syyttää siitä että itse erakoituu.

On se kyllä ainaki mulla yleensä niin, että jos menee johonkin baarin mukaan ja haluaa olla selvinpäin, muut saattavat ruveta tyrkyttämään juomaa melkein agressiivisesti. Mä en tajua, miten joku haluaa väkisin kaataa toisen kurkusta alas (ihan konkreettisesti) itse maksamiaan drinkkejä? Tiedän, ettei näin ole jokapuolella Suomea, mutta täällä ainakin tuntuu olevan.

Missä oikeesti voi tutustua ihmisiin muualla, ku baarissa...? Ja miten?

 

[Pehvanssi]

On se kyllä ainaki mulla yleensä niin, että jos menee johonkin baarin mukaan ja haluaa olla selvinpäin, muut saattavat ruveta tyrkyttämään juomaa melkein agressiivisesti.

Onkohan sulla vähän kummallisia kavereita? Kyllähän meidänkin porukassa jos joku on selvinpäin niin siltä kysytään josko sekin haluais juoda, mutta jos se sanoo että EI niin sillon se tarkottaa sitä ja kaikki on ok.

Missä oikeesti voi tutustua ihmisiin muualla, ku baarissa...? Ja miten?

No koulussa, harrastuksissa, kaupassa, miesten/ naisten vessassa, maalla, ilmassa, merellä. Missä vaan. Se on susta ittestäs kii tutustutko vai et. En itekkää ole kovinkaan sosiaalinen tyyppi, mutta ei niitä kavereita baarista ole hankittu kuitenkaan.

 

[Urski]

On se kyllä ainaki mulla yleensä niin, että jos menee johonkin baarin mukaan ja haluaa olla selvinpäin, muut saattavat ruveta tyrkyttämään juomaa melkein agressiivisesti. Mä en tajua, miten joku haluaa väkisin kaataa toisen kurkusta alas (ihan konkreettisesti) itse maksamiaan drinkkejä? Tiedän, ettei näin ole jokapuolella Suomea, mutta täällä ainakin tuntuu olevan.

Tämä johtuu siitä, että ihmisillä ei ole elämässään niin paljon sisältöä että siitä riittäisi baarissa puhuttavaa selvinpäin, ja siksi pitää ryypätä että juttu alkaa luistaa. Mutta kun hommaat itellesi vitusti tekemistä ja harrastuksia, sinulla on niin paljon asiaa selvinpäinkin ettet tarvitse viinaa.

 

[ERGJ]

Se on taas sitte sun oma asia osaatko jättää sen viinan laittamatta siihen paukkuun ja juotki vaan pelkkää limpparia. Problem solved.

En tiedä muista, mutta minua ainakin alkaa illan kuluessa vituttamaan kun on kännisessä porukassa selvin päin. Ennemmin erakoidun kuin katselen "kavereita" örveltämässä.