Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jo on Veijarilla puurot ja vellit sekaisin. Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa tilannetta, missä suomalainen firma olisi palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän (eli siis haastattelut on tehty ja palkasta jne. on päästy sopimukseen). Esitin mielipiteeni sellaisten firmojen kannalta, joiden tarjoamat tuotteet tai palvelut ovat globaalisti kilpaillulla alueella. Näihin ei kuulu vanhustenhoito, koska se on pakko tarjota paikallisesti.Tajuathan sä kuitenkin jossain syvällä sisälläsi että sun vanhustenhoidon hoitaa lukutaidottomat muslimit, kun Suomen nuoriso lähtee omantasoisille pelikentille todella. Tällä hetkellä varmaan kuvittelet että näiden nyt kotoutuvien lapset, jotka sinun vanhuutesi "turvaavat", eivät sitä tule oikeasti tekemään. Eivätkä tule muuttamaan tulevaa heikkousaikaasi ainakaan tippaakaan mukavammaksi.
???Muuten käytät hienoa retoriikkaa, mutta ei oikein toimi kun tappiot tulee omaan maaliin ja veskari on perä pystyssä, tällain tää firma ei tuu pärjäämään.
Tosissaan kilpaillulla alalla pitää valita se kykyjensä puolesta paras tekijä. Jos tämä on mielestäsi suomalaisten halveeraamista, niin sitten mielestäsi suomalainen tekijä häviää aina ulkomaiselle. Minä en ole tuota mieltä, enkä niin kirjoittanutkaan. Mikäli joku firma on tullut siihen tulokseen, että se paras vaihtoehto on tällä hetkellä Suomen ja EU:n ulkopuolella, niin minusta on kansantaloudellisesti idioottimaista a) tämän firman käyttää resurssejaan tämän asian perustelemiseksi virkamiehelle ja b) veronmaksajien rahoja käyttää sellaisen virkamiehen palkkaan, joka koettaa tietää jostain ihmisestä enemmän, kuin firma, joka on valmis tyypin palkkaamaan.Et taida olla kovin ylpeä itsestäsi tai maastasi, tai sitten olet ulkomaalainen joka trollaa? Sillä ulkomaalainen ei osaisi noin halveerata suomalaista, sisällä olisi pieni kiitollisuuden kipinä tulevaisuudesta ja turvasta kuitenkin ;).
Kirjoittamasi perusteella oletan, että suomalaisten firmojen pitäisi mielestäsi palkata suomalaisia tekijöitä myös sellaisiin duuneihin, mihin löytyisi huomattavasti parempia tekijöitä Suomen ulkopuolelta? Väitän, että tällainen systeemi johtaisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion romahtamiseen Suomessa vielä nopeammin, kuin mihin nykyinen systeemi pystyy. Yleensä sellainen duunipaikka, johon ei löydy pätevää tekijää, jää täyttämättä kokonaan. Ko. palkka jää siten tienaamatta ja firman lisäarvo ansaitsematta. Vaille tätä rahaa jää sitten myös lähiön Alepa, keskustan baari, taksikuski Arska ja lukemattomat muut.Silti sen verran lojaali pitää olla isänmaalleen että ei toivo veljilleen tai veljiensä lapsille pahaa.(Ja hieman sairas jos haluaa omille sukulaisilleen huonompaa maailmaa, vain koska itsellä on joku ruuvi vinossa)
Toisaalta Suomeen mahtuisi helposti vaikkapa sama määrä kansalaisia kuin Japaniaan
Jep. Ja jos ne junnut laittaa pelaamaan, niin matseista kertyy merkintöjä lähinnä sinne häviöt -sarakkeeseen. Jotkut seurat ja firmat nyt vain koettavat pärjätä kilpailussa. Jos tämä tarkoittaa ulkomaisten vahvistusten suosimista junnujen kustannuksella, niin niiden junnujen kannattaa mennä sellaiseen joukkueeseen tai sille sarjatasolle, minne ne omat kyvyt riittävät.
Omalla alalla palkataan lähinnä osaamisen ja oppimiskyvyn perusteella. Kaikki ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Onnistumalla palkkaamisessa yritys menestyy, ja voi palkata lisää porukkaa. Nuorisotyö ei kuulu osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtäviin, vaan ainoa tehtävä on generoida tuottoa sijoittajien investoinnille. Meilläkin silti otetaan työharjoittelijoita töihin, mutta lähinnä jotta löydettäisiin niitä seuraavia palkattavia pienellä riskillä.
Ainakaan omalla alalla ei näin ole. Tuottavuuserot yksilöiden välillä ovat valtavia, ja niistä helmistä kannattaa maksaa ekstraa, kun sellaisia löytää.
Samaa naurettavuutta oli saksalaisella kaupalla joka näytti että hyllyt ovat tyhjiä ilman ulkomaita. Kuitenkin mm elintarvikkeilla on paljon tarkempi kontrolli eu:n sisälle kuin ihmisillä. Jos oikeasti haluttaisiin osoittaa mitä nykyinen humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa vaikkapa elintarvikkeiden osalta, pitäisi kaikki alkuperätarkastukset, kylmäketju kuljetus vaatimukset yms yms lopettaa ja jokainen joka haluaa voisi tuoda mitä tahansa elintarvikkeita ja valehdella niille minkä tahansa alkuperän. Se on nykyisen maahanmuuttopolitiikan konkretisointi elintarvike teollisuuteen, ei se että hyllyt olisivat tyhjät.
Etenkin vähän vaativamman softan teossa tuottavuuserot ovat suuria, eivätkä ne kokemukseni mukaan juurikaan korreloi työkokemuksen määrän kanssa mitenkään. Jos on hommasta innostunut, niin taitoja voi hioa työelämän ulkopuolellakin vaikka avoimen lähdekoodin projekteissa. Nykyisessä duunipaikassa on koodarien keski-ikä jossain 25 tienoilla. Jossain timpurin hommassa varmasti osaaminmen korreloi kokemuksen kanssa vahvasti, mutta on paljon duuneja, joissa näin ei vain yksinkertaisesti ole.Lyhyellä aikavälillä kokeneempi ulkomaalainen on varmasti parempi, mutta siitä nuoresta suomalaisesta tulisi paljon parempi kokemuksen myötä.
Jos omaa kiinnostusta löytyy, niin on ihan sama mistä on valmistunut. Tai onko valmistunut ollenkaan. Vain taitotasolla on väliä. Parhaiden yliopistojen kurssit löytyvät netistä. Suomalaisen koulutuksen ylivertaisuus alkaa olla tämän vuoksi katoavaa kansanperinnettä, ja se vahvuus on aiemminkin ollut siinä, miten lähelle kärkeä sitä peräpäätä on saatu nostettua. EI siinä huipun korkeudessa tai leveydessä.Länsimaalainen koulutus on kuitenkin ylivertainen Intiaan ja muihin verrattuna.
Tää vertailu vähän ontuu, koska ne kanadalaiset tuskin ovat halvempia, ja toisaalta junnujen kehittäminen hyviksi pelaajiksi on suomalaisille seuroille tuottavaa businesta.Jos jääkiekkojoukkueet palkkaisivat vain jotain halpoja kanadalaisia pelaamaan ja nuoret lupaukset jätettäisiin penkille, niin olisiko meillä nyt samalla tavalla näitä nuoria tähtiä? Ei olisi, koska nuoret tarvitsevat vastuuta ja mahdollisuuksia ja siihen pitäisi panostaa.
Jos joku firma haluaa ulkomaisen tuoda, ei ole mitään järkeä sitä valtion estää. Suomessa on pääkaupunkiseudulla monella alalla työvoimapula, ja samaan aikaan on saman alan jengiä kortistossa jossain perähikiällä. Ei nämä tule ikinä kohtaamaan, vaikkei sitä ulkomaalaista Suomeen päästettäisikään. Ne duunit vaan jäävät sitten tekemättä.Ainoat tilanteet joissa ulkomaalaisia voisi palkata on työvoimapula tai työ johon ei löydy suomalaista tekijää. Ei ole mitään järkeä tuoda ulkomailta työntekijöitä ammatteihin joihin olisi suomalaisia tekijöitä kortistossa.
Etenkin vähän vaativamman softan teossa tuottavuuserot ovat suuria, eivätkä ne kokemukseni mukaan juurikaan korreloi työkokemuksen määrän kanssa mitenkään. Jos on hommasta innostunut, niin taitoja voi hioa työelämän ulkopuolellakin vaikka avoimen lähdekoodin projekteissa. Nykyisessä duunipaikassa on koodarien keski-ikä jossain 25 tienoilla. Jossain timpurin hommassa varmasti osaaminmen korreloi kokemuksen kanssa vahvasti, mutta on paljon duuneja, joissa näin ei vain yksinkertaisesti ole.
Jos omaa kiinnostusta löytyy, niin on ihan sama mistä on valmistunut. Tai onko valmistunut ollenkaan. Vain taitotasolla on väliä. Parhaiden yliopistojen kurssit löytyvät netistä. Suomalaisen koulutuksen ylivertaisuus alkaa olla tämän vuoksi katoavaa kansanperinnettä, ja se vahvuus on aiemminkin ollut siinä, miten lähelle kärkeä sitä peräpäätä on saatu nostettua. EI siinä huipun korkeudessa tai leveydessä.
Tää vertailu vähän ontuu, koska ne kanadalaiset tuskin ovat halvempia, ja toisaalta junnujen kehittäminen hyviksi pelaajiksi on suomalaisille seuroille tuottavaa businesta.
Jos joku firma haluaa ulkomaisen tuoda, ei ole mitään järkeä sitä valtion estää. Suomessa on pääkaupunkiseudulla monella alalla työvoimapula, ja samaan aikaan on saman alan jengiä kortistossa jossain perähikiällä. Ei nämä tule ikinä kohtaamaan, vaikkei sitä ulkomaalaista Suomeen päästettäisikään. Ne duunit vaan jäävät sitten tekemättä.
Koodaus ei taida olla yleistettävissä muihin ammatteihin, jos koulutus ja työkokemus eivät merkitse mitään.
Etenkin vähän vaativamman softan teossa tuottavuuserot ovat suuria, eivätkä ne kokemukseni mukaan juurikaan korreloi työkokemuksen määrän kanssa mitenkään.
Kyllä se vaan taitaa aika moneen ammattiin päteä. Kaveri oli opiskeluaikana varastolla duunissa ja sanoi että vakituiset oli vähän karheana siitä kun joku nobody tulee nollakokemuksella ja tekee tuplavauhtia hommat. :D
Aika paljon on noita hommia missä hyvä motivaatio ja syke tai vain paremmat hoksottimet tekee ison osan työpanoksesta.
Mutta muuten noista Intialaisista, ovat järjestään paperilla kovia, mutta aina ei todellisuus sitten kohtaa.
Etenkin vähän vaativamman softan teossa tuottavuuserot ovat suuria, eivätkä ne kokemukseni mukaan juurikaan korreloi työkokemuksen määrän kanssa mitenkään. Jos on hommasta innostunut, niin taitoja voi hioa työelämän ulkopuolellakin vaikka avoimen lähdekoodin projekteissa. Nykyisessä duunipaikassa on koodarien keski-ikä jossain 25 tienoilla. Jossain timpurin hommassa varmasti osaaminmen korreloi kokemuksen kanssa vahvasti, mutta on paljon duuneja, joissa näin ei vain yksinkertaisesti ole.
Jos omaa kiinnostusta löytyy, niin on ihan sama mistä on valmistunut. Tai onko valmistunut ollenkaan. Vain taitotasolla on väliä. Parhaiden yliopistojen kurssit löytyvät netistä. Suomalaisen koulutuksen ylivertaisuus alkaa olla tämän vuoksi katoavaa kansanperinnettä, ja se vahvuus on aiemminkin ollut siinä, miten lähelle kärkeä sitä peräpäätä on saatu nostettua. EI siinä huipun korkeudessa tai leveydessä.
Tää vertailu vähän ontuu, koska ne kanadalaiset tuskin ovat halvempia, ja toisaalta junnujen kehittäminen hyviksi pelaajiksi on suomalaisille seuroille tuottavaa businesta.
Jos joku firma haluaa ulkomaisen tuoda, ei ole mitään järkeä sitä valtion estää. Suomessa on pääkaupunkiseudulla monella alalla työvoimapula, ja samaan aikaan on saman alan jengiä kortistossa jossain perähikiällä. Ei nämä tule ikinä kohtaamaan, vaikkei sitä ulkomaalaista Suomeen päästettäisikään. Ne duunit vaan jäävät sitten tekemättä.
Dopey ei maininnut palkkaavansa kouluttamattomia kolmekymppisä intialaisia, joten turha tunkea niitä nyt tähän yhteyteen. Eiköhän tuossa Dopeyn viestissä pointti ollut se, että vaativaan hommaan palkataan paras (paras = osaavin / taitavin) saatavilla oleva tyyppi riippumatta koulutuksesta tai kansallisuudesta. Niin siinä ainakin luki.Koodaus ei taida olla yleistettävissä muihin ammatteihin, jos koulutus ja työkokemus eivät merkitse mitään. Kaikkialla muualla kyllä nuo ovat tärkeitä. Mietityttää vähän, että miten tiedät varmasti, että palkkaamasi kolmekymppiset kouluttamattomat intialaiset ovat varmasti parempia kuin nuoret huippuyliopiston käyneet nuoret. Ja syynä ei ollut varmasti palkkakustannuksissa säästäminen?
Kanadalaisia hyviä pelaajia saa halvalla, koska kaikki eivät mahdu änäriin ja moni jää jumiin farmiliigoihin joissa palkat on heikkoja, mutta pelaajat on kuitenkin niin hyviä, että mahtuisivat liigajengeihin. Liiga saa nuorista pelaajista tosi pienet korvaukset änärin kanssa sovitun siirtokorvausjärjestelmän takia. Ei noilla mikään seura tienaa.
Voimavarat pitäisi kohdistaa tuohon, että työttömät saataisiin uudelleenkoulutettua avoimiin työpaikkoihin. Ei ole mitään järkeä tuoda ulkomailta työntekijöitä, kun kotimaassa on korkea työttömyysaste. Mieti nyt mikä on yhteiskunnan etu.
Etenkin vähän vaativamman softan teossa tuottavuuserot ovat suuria, eivätkä ne kokemukseni mukaan juurikaan korreloi työkokemuksen määrän kanssa mitenkään.
Omassa työssä tarvitsen koodausta erilaisten simulaattoreiden rakentamiseen. Osa rakennuspalikoista tulee simulointiympäristöjen omista ominaisuuksista ja funtioista, osa koodataan itse. Tässä tapauksessa työkokemus on erittäin tärkeässä roolissa, koska simulointiympäristöt ovat niin laajoja/monimutkaisia, että niiden haltuun ottaminen vie useita kuukausia, joissakin tapauksissa jopa vuosia. Usein myös jotakin uutta rakennetaan osittain vanhan olemassa olevan simulaattorin päälle, jolloin vanha simulaattori pitää tuntea läpikotaisin. Simulaattorit ovat minulle kuitenkin vain yksi työkalu, joten niiden lisäksi pitää vielä olla ymmärrys toimialasta, hahmottaa kokonaisuudet jne. Joten omissa hommissa työkokemusta on pakko olla. Puhtaan koodarin tapauksessa tilanne on oman käsityksen mukaan toinen, silloin ei välttämättä tarvitse ymmärtää muuta kuin itse koodia.Oman kokemuksen mukaan täysin päinvastoin, ilman työkokemusta tuottavuus on usein heikko kun puuttuu toimiala-osaamista ja kokonaisuuksien ymmärrystä mitä saa vain työkokemuksen kautta.
Mutta muuten noista Intialaisista, ovat järjestään paperilla kovia, mutta aina ei todellisuus sitten kohtaa.
Muutaman intialaisen kanssa jutelleena enemmän sääntö kuin poikkeus, että cv:ssä liioitellaan omaa osaamista. Jos on esim. kerran käyttänyt jotakin tietokoneohjelmaa, intialaisen mittarin mukaan omaa hyvät taidot siitä. Stereotyyppisesti intialainen on kova kehumaan itseään ja liioittelemaan omaa osaamistaan, kun taas vastaavasti suomalainen on vaatimaton omasta osaamisestaan eikä pidä itsestään meteliä. Oikea osaaminen/osaamattomuus selviää aika nopeasti.Miten paljon muuten intialaiset, kiinalaiset ja muut huijaavat cv:ssä? Luulisi, että siellä olisi tuollainen tosi yleistä.
Haastatteluprosessissa on kandidaatin taitotason testaaminen isossa osassa. Lisäksi duunin aloittamisen jälkeen katsellaan, miten palkattu pääsee vauhtiin mukaan. Suomessa vastaava systeemi on koeaika. Miksi sun piti keksiä tähän olkiukko intialaisten palkkaamisest ja palkkakustannusta säästämisestä? Olen minä paljon intialaisiakin koodareita palkannut - silloin kun tein töitä Intiassa. Ennemmin palkkaan yhden hyvän vaikka kalliin, kuin kolme halpaa keskinkertaista näihin hommiin, mitä nyt tehdään.Koodaus ei taida olla yleistettävissä muihin ammatteihin, jos koulutus ja työkokemus eivät merkitse mitään. Kaikkialla muualla kyllä nuo ovat tärkeitä. Mietityttää vähän, että miten tiedät varmasti, että palkkaamasi kolmekymppiset kouluttamattomat intialaiset ovat varmasti parempia kuin nuoret huippuyliopiston käyneet nuoret. Ja syynä ei ollut varmasti palkkakustannuksissa säästäminen?
Yhteiskunnan etu on, että yksityisen sektorin avoimet työpaikat saadaan täytettyä mahdollisimman hyvillä tekijöillä. Sitä kautta se kortistokin lopulta tyhjenee.Voimavarat pitäisi kohdistaa tuohon, että työttömät saataisiin uudelleenkoulutettua avoimiin työpaikkoihin. Ei ole mitään järkeä tuoda ulkomailta työntekijöitä, kun kotimaassa on korkea työttömyysaste. Mieti nyt mikä on yhteiskunnan etu.
Relevantti kokemus on todella tärkeää, mutta softahommissa sitä kokemusta voi hankkia muuallakin kuin töissä. Teemme neuroverkkojen kanssa hommia, ja niiden kanssa kokemusta on eniten vasta koulusta valmistuneilla. Neuroverkkoja pyöritetään graffakiihdyttimissä, ja noista taas kokemusta löytyy useimmiten harrastuspohjalta. Työkalukokemuksen puutetta voi paikata olemalla muuten vaan pirun hyvä.Oman kokemuksen mukaan täysin päinvastoin, ilman työkokemusta tuottavuus on usein heikko kun puuttuu toimiala-osaamista ja kokonaisuuksien ymmärrystä mitä saa vain työkokemuksen kautta.
Tämä ketjuhan lähti liikkeelle ideasta, että jokaisen pitäisi voida puolustaa itseään tuliasein terrori-iskuja vastaan. Tuotakoon nyt vielä kerran esille, että minä en kannata nykyisen kaltaista turvapaikkasysteemiä, missä sitä voi automaattisesti anoa, kun on varpaan saanut maan rajojen sisälle. Hommassa ei ole mitään järkeä niin. Työperustaisen maahanmuuton tarveharkintaa vastustan, mikä on sekin mielestäni ainoa järkevä kanta asiaan.Jostain syystä näissä maahanmuuttokeskusteluissa aina löytyy se yksittäinen juntti jonka mielestä kaikkien neekereiden saapuminen Suomeen pitää estää, ja sitten päästäänkin keskutelemaan tästä idiotismista seuraavat 10 sivua, ja idioottimaisen haittamaahanmuuton puolustajat voivat tuntea onnistumisen kokemuksia kun pääsevät kertomaan tälle juntille kuinka väärässä tämä on. Ja kukaan ei opi mitään.
Itseasiassa tein tämän ketjun ettei tuonne mamu ketjuun tarvitsisi laittaa kaikkea terrorismiin liittyvää, vaikkakin ne aika käsi-kädessä meneekin, ja toisekseen, koska terrori-isku Suomessa tulisi, ja myöhemmin tulikin tapahtumaan.Tämä ketjuhan lähti liikkeelle ideasta, että jokaisen pitäisi voida puolustaa itseään tuliasein terrori-iskuja vastaan.
Työperustaisen maahanmuuton tarveharkintaa vastustan, mikä on sekin mielestäni ainoa järkevä kanta asiaan.
Tämä keskustelu ei liity ketjun aiheeseen mitenkään. On päivänselvää kaikille paitsi pahimmille peräkammarin junteille, että työvoiman mahdollisimman vapaa liikkuvuus on pitkällä tähtäimellä ihan jokaisen etu, ja keinotekoiset tuottavuuden kehityksen esteet ovat kaikille haitaksi. Vastaavasti pitäisi olla päivänselvää ihan kaikille, että sivistymättömien barbaarien vapaa liikkuvuus on erittäin vahingollista sekä barbaarikansoille itselleen, että varsinkin sille väestölle jonka keskuuteen he vaeltavat.
Näistä kahdesta asiasta (työvoiman liikkuvuus, työperäinen maahan- ja maastamuutto), ja "humanitaarinen" eli sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto, ei ole mitään syytä keskustella samassa yhteydessä. Toinen on lähes poikkeuksetta hyödyllistä kaikille osapuolille, ja toinen suorastaan tautologisesti haitallista kaikille. Jostain syystä näissä maahanmuuttokeskusteluissa aina löytyy se yksittäinen juntti jonka mielestä kaikkien neekereiden saapuminen Suomeen pitää estää, ja sitten päästäänkin keskutelemaan tästä idiotismista seuraavat 10 sivua, ja idioottimaisen haittamaahanmuuton puolustajat voivat tuntea onnistumisen kokemuksia kun pääsevät kertomaan tälle juntille kuinka väärässä tämä on. Ja kukaan ei opi mitään.
Samaa naurettavuutta oli saksalaisella kaupalla joka näytti että hyllyt ovat tyhjiä ilman ulkomaita. Kuitenkin mm elintarvikkeilla on paljon tarkempi kontrolli eu:n sisälle kuin ihmisillä.