Tuntuu jotenkin sopivalta ajankohdalta esitellä tämä projekti..
Eli tässä ensimmäinen iso tatuointini. Olen aina halunnut vasemman ulkoreiden tatuoitua, mutta aihe on mietittänyt. Haluaisin jotain merkityksellistä ja itselle tärkeää, mutta mitä? Nyt kuitenkin jo muutaman vuoden ulkomailla asuneena aihe alkoi hahmottua. Kyllä sen on oltava jotain Suomeen liittyvää. Koti-ikävän lisäksi omaa kotimaataan on alkanut nähdä eri tavalla ja samalla arvostaa paljon enemmän. Suomalainen henki ja kulttuuri on minulle tärkeitä. Periksiantamattomuus, rehellisyys, omista huolta pitäminen. Ja tätä kaikkea minulle symboloi kaikista parhaiten Suomen leijona.
Tekijä on puolalainen mustavalkoiseen tyyliin suuntautunut artisti, jonka löysin sattumalta paikallisilta tatuointimessuilta. Selailin kaverin portfoliota läpi ja tykästyin tyyliin välittömästi. Aloin seurata instagrammissa ja syynäsin jokaisen kuvan läpi moneen kertaan. Tällaista tyyliä minä haluan! Lähetin alkutalvesta hänelle viestiä, missä kerroin haluamani paikan ja näytin kuvan Suomen vaakunasta. Pyysin ottamaan huomioon kaikki tärkeät elementit; kruunu, miekka ja haarniskoitu käsi, mutta muuten hänellä olisi täysin vapaat kädet. Luotto oli aika kova, en nimittäin ollut nähnyt mitään luonnosta kuvasta ennen kuin menin paikan päälle ensimmäistä kertaa (studio ei ole edes samalla paikkakunnalla vaan 140km päässä).
Alkuperäinen suunniltema oli tehdä vain reisi, joka tulikin valmiiksi kahdella kerralla. Laitettaessa valmista kuvaa pakettiin alkoi tekijä kuitenkin maanitella, että eikö me nyt tehtäisi myös tuo säärikin.. mietin ensin, että ei perkele, mutta kyllähän te varmaan tiedätte, kuinka siinä yleensä käy kun alkuun pääsee. Varasin uuden ajan jo muutaman päivän päästä.
Sääri tuli valmiiksi yhdellä kerralla. Siihen saatiin mahdutettu loputkin vaakunan elementeistä kuten sapeli, leijonan jalat ja jopa yksi hopearuusu. Tähän halusin saada mukaan myös tekstinpätkän, joka muistuttaa vahvasta mentaliteetista erityisesti vaikeina hetkinä. (Ruotsalaisille kavereille kuitenkin kerron aina, että se on pätkä eräästä kappaleesta, jota soitettiin kansanjuhlassa, kun Suomi otti jääkiekon MM-kultaa kaikkien aikojen huonoimmalla joukkueella
Tuntuu erityisen mukavalta ottaa tämä asia esille, mahdollisimman usein).