Tappaja-asteroidi osumassa maahan helmikuussa 2013

Mä ehdotan että laitetaan Krice sinne asteroidille Brucen paikalle räjäyttämään se nuke manuaalisesti. Maailma säästyy kahdelta pahalta.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
^ Vähän, niiku tällein vai?

strangelove.jpg
 
karstakeuhko sanoi:
Miksei kukaan puhu siitä et asteroidin vois halkaista ampumalla sitä ydinohjuksilla vastapalloon juuri ennenkuin se saapuu ilmakehään? Käytännössähän ongelmana on et roidi ei halkea jos nuke räjähtää pinnalla, osa siitä voi höyrystyä mutta amerikkalaiset on ainakin kehitelleet jotain uusia bunker buster nukeja joilla pitäis päästä poraamaan syvemmälle.. jos sen sais jotenkin halkaistua niin palaset sitten eivät enää tekis niin pahaa tuhoa ja hyvällä säkällä koko paska murenis useammaksi pieneksi palaksi jotka palais ilmakehässä. Tietty jos se halkeaa vaan kahteen palaan niin ne kyllä vielä vois saada jotain tuhoa aikaan. En tiedä siitäkään miksei sitä vois pommittaa vaikka 100 ohjuksella ja toivoa et se höyrystyis kokonaan. Toi 45 metriä on aika pieni.. kyllä sen nyt nukettais helposti olemattomiin.. laittais vaikka jonkun 200 megatonnin vetypommin jos ei muuta.
Click to expand...

Aikoinaan kun Tieteen Kuvalehdessä puitiin tätä ongelmaa oli tuo nukettaminen yksi varteen otettava vaihtoehto.
Tulevaisuudessa voisi mahdollisesti lasersäteellä kuumentaa asteroidiin pintaa ja näin muuttaa sen liikerataa kerrottiin samassa artikkelissa.
Veikkaan että jos oikeesti meinaa tulla mälli niin pommilla se hoituu.
 
Tuossahan voisi yhdistää kaksi asiaa eli eihän sen pommin ole pakko osua suoraan asteroidiin, vaan luotain ensin lentämään asteroidin viereen ja ydinpommilla pieni paineaalto niin eiköhän tule muutosta kiertorataan, ja hyvällä tuurilla asteroidi hajoaa osiksi, joka tekee siitä vähemmän vaarallisen.
 
Dragon sanoi:
Tämä 2014AD asteroidi liikkuu n. 6km/s. Onhan avaruudessa toki paljonkin nopeammin liikkuvia kappaleita.
Tähän olisi kyllä kiva saada fyysikoilta vastauksia, että mitä nuke vaikka 1km kokoisen asteroidin viereen merkitsee? Pystyykö se höyrystämään asteroidin ja mitä sille höyrypilvelle sen jälkeen tapahtuu, koska onhan silläkin vielä sama liikemomentti ja -suunta jäljellä.
Click to expand...

Joo puhun enemmän asteroideista yleensä näissä posteissa, johan tuo on todettu että tuo 45m murikka ei osu maahan ja jos sattuisi voittamaan kertoimet niin ei ole katastrofiskaalassa kovinkaan kaksinen.

Muuten samaa olen mietinyt. Olisikohan että magneetti ja ilmakehä hoitaa? Tosin muistan dino asteroidi dokkarista että siinä impaktissa höyrystynyt materiaali putosi takaisin ilmakehään ja maahan "tektite" on ainakin englannin kielinen termi. Eli sataisiko tämä höyry sitten kiinteänä radioaktiivisena paskana niskaan :). Tämän sateen osumatuhot eivät ole niin vaarallisia mutta riittävä määrä kuumentaa ilmakehää varsin tehokkaasti = kaikki maanpinnalla käristyy.

http://en.wikipedia.org/wiki/Tektite

PS. Voin suositella
National.Geographic.Ancient.Asteroid.Apocalypse Loistava
Discovery.Ch.Last.Day.of.the.Dinosaur Vähemmän tiedettä enemmän dinoja :).
History.Channel.The.Universe.Season.3.08of12.Stopping.Armageddon Asteroidien torjunta.
The.Universe.S05E06.Asteroid.Attack
 
Krice sanoi:
Tuossahan voisi yhdistää kaksi asiaa eli eihän sen pommin ole pakko osua suoraan asteroidiin, vaan luotain ensin lentämään asteroidin viereen ja ydinpommilla pieni paineaalto niin eiköhän tule muutosta kiertorataan, ja hyvällä tuurilla asteroidi hajoaa osiksi, joka tekee siitä vähemmän vaarallisen.
Click to expand...
Avaruus on tyhjöä ja siellä ei muodostu paineaaltoja.:puntti:
 
Oikeesti Kricen pitäisi hakea tuonne hommiin. Selvästi hallitsee kuitenkin nämä hommat ja ilmeisesti myös fysiikan kaiken takana. Hän voisi yksin korvata vaikka 300-henkisen tiimin. "Laitetaan vaan kato pommi siihe vieree, nii sit se tota kääntyy ohi. Tai sit ammutaan sinne raketti, joka ohjaa sen ohi. Kato."
 
Tyhjiöön pommeja.. just, montakohan lonkeroa mä oon juonu jo, luen harhoja.
 
Kyllähän ydinpommi tyhjiössä räjähtää. Tulipalloa ja sienipilveä ei muodostu, kuten ei myöskään paineaaltoa. Veikkaisin kirkasta pistemäistä valopalloa, josta vapautuu perkeleesti säteilyä :D
 
Paitti jos laitetaan siihen ydinpommiin tonneittain matskua ympärille, jotka sitten sinkoutuvat päin komeettaa.

Toinen vaihtoehto, mikäli komeetta on tsiljardin kilometrin päässä kun sen lähelle päästään, o tehdä vain hienovarainen kurssimuutos pulttaamalla kiinni avaruuspurjeita tai vaikkapa rypäs ionimoottoreita. Jopa pelkkä ionisuihkun suuntaaminen päin asteroidia tai sopivan massan omaava avaruusalus lähellä asteroidia vetäisi jo painovoimansa avulla asteroidia sivuun kurssiltaan, eikä siis tarvi olla mikään iso massa.
 
Jos ydinpommi on lähellä astereoidia tai kiinni siinä, niin räjähtäessä noin 50% latauksen energiasta osuu astereoidiin. Tämä höyrystää astereoidin pintaa ja sinkoaa aineksen avaruuteen. Tästä johtuen astereoidin ratavektori muuttuu ja on sinkoavan aineen ratavektorin summattuna astereoidin vanhaan ratavektoriin ihan liikeyhtälöiden mukaan.

Eli, kyllä tapahtuu paljonkin. Itse asiassa kivimöykky voi saada aika tönäisynkin. Vapautuuhan esim 10 megatonnin latauksesta jokunen joule energiaa. Höyrystyvä kivi saa aikaiseksi astereoidissa myös shokki aallon, joka voi halkaista astereoidin.
 
Dragon sanoi:
Kyllähän ydinpommi tyhjiössä räjähtää. Tulipalloa ja sienipilveä ei muodostu, kuten ei myöskään paineaaltoa. Veikkaisin kirkasta pistemäistä valopalloa, josta vapautuu perkeleesti säteilyä :D
Click to expand...

Joo no piti tsekata eilen niin räjähdyksen spektri on erilainen tyhjiössä, ilmeisesti enemmän gammasäteilyä ja vähemmän lämpöä.. nää gammasäteet ei välttis höyrystä sit asteroidia vaan menee siitä läpi.
 
^Lämpösäteilyä on sen takia maanpäälisissä räjäytyksissä vähemmän, koska se on jo apsorboitunut ympäröivään aineeseen (ilmaan, maahan tai veteen).

Itse räjähdys tapahtuu hyvin nopeasti, noin 50:ssä nanosekunnissa. Siinä ajassa räjähde-plasma on kerinnyt laajeta noin 5cm. Eli tuon jälkeen kaikkii on vain seurausta jo vapautuneesta energiasta (lämpö eli fotoni ja gamma). Normaalisti gammasäteilyn määrä kokonaisenergiasta on noin 5%.
 
http://history.nasa.gov/conghand/nuclear.htm

First, in the absence of an atmosphere, blast disappears completely.

Second, thermal radiation, as usually defined, also disappears. There is no longer any air for the blast wave to heat and much higher frequency radiation is emitted from the weapon itself.

jaksanu lukee pidemmälle.. mitäs tosta nyt sit sanois? ydinohjus ei tehoa asteroidiin.. paska säkä.
 
^Kyse on tyhjiössä tapahtuvasta räjähdyksestä, ei lähellä astereoidia. Mikäli räjähde on astereoidin pinnalla, on tilanne toinen. Silloin puolet energiasta suuntautuu säteilynä ja plasman liike-energiana pois päin avaruuteen, mutta toinen puoli kohdistuu suoraan astereoidin pintaan. Se, että olisiko välissä metri pari ilmaa, ei merkitse juuri mitään.

Tietenkin teho on isompi, jos räjähteen saisi astereoidin sisään sopivalle syvyydelle. Silloin syntyvä graateri pukkais höyrystyneen kiviaineksen pois päin kuin rakettimoottorista ikään.
 
Jos ydinase saatais räjähtämään parin metrin päässä asteroidin pinnasta niin sit paine-aalto murentais asteroidin? Kai se vois säkällä toimia.. ainakin jos asteroidi on tarpeeksi pieni ja pommi iso..
 
Kuinkahan tarkasti laukaisutekniikka mahdollistaa osumisen ja etäisyyden pinnasta jos kohtaamisnopeus on vaikka 40km/s?
 
AG+ sanoi:
Kuinkahan tarkasti laukaisutekniikka mahdollistaa osumisen ja etäisyyden pinnasta jos kohtaamisnopeus on vaikka 40km/s?
Click to expand...

Tuo kävi kyllä myös mielessä.. luultavasti vähän huonosti. Sen takia pitääkin ampua varmaan aika monta ohjusta koska suurin osa menee varmaan hutia.
 
Voisi tulla pula kantoraketeista / menovedestä vastaan aika nopeasti kun eihän sinne millään normaali ohjuksilla ammuttaisi. Tuskin noita sopivia kantoraketteja interplanetaariseen matkailuun on valmiina kovinkaan montaa millään hetkellä ja valmistustekniikka tuskin mahdollistaa kovin monen valmistamista nopeasti (ainakaan samoilla toleransseilla).

Kaippa siihen nyt sentään osuttaisiin jos olisi iso murikka mutta 2m etäisyydellä pinnasta voi olla hieman toiveajattelua. Osuman tietty pitäisi olla paljon tarkempi kuin "osuttiin" että radan muutokset olisivat toivotun mukaisia.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom