Tappaja-asteroidi osumassa maahan helmikuussa 2013

^Ei sinne välttämättä montaa latausta tarvittaisi. 1 Megatonnini lataus höyrystää kiveä jo aika kivasti (wikin mukaan miljoona tonnia). Sitä en osaa sanoa voisiko tuollainen kosminen nopeus (luokkaa 40 km/s) iteasiassa toimia sytyttimenä, jolloin ei tarvitsisi tavanomaista räjähdettä kriittisen massan saavttamiseksi. Ajaituksen kannalta ja suuntauksen kannalta olis kyllä varmasti "kiva", jos lataus olisi murikan pinnalla. Jos zäkää olisi, niin kiertoradat (latauksen ja astereoidin) voisi sovittaa niin, että kohtausnopeus olisi kohtuullinen.

Astereoidin hajottaminen ei mielestäni ole kiva juttu. Silloin tulee niskaan aikamoinen raekuuro. Rataa pitäisi sen verran muutettua, että se lentäisi ohi maan, eikä takaisin tulisi. Se ongelma tuossa myös on, että jos murikka on riittävän suuri tai sitä ei havaita riittävän ajoissa, niin peli on pelattu ja on aika katsoa kortit. Ihan pieniä murikoita ei kannattaisi pommittaa.

Vähän vielä "tutkimusta":
Nevadassa on räjäytetty pieni 104 kilotonnin lataus lähellä maanpintaa (kuitenkin maan alla). Kraaterista on lentänyt 10 miljoonaa tonnia maa-ainesta pois. Ihan spekulaatiota, mutta isompi lataus ja jos tuon maa-aineksen pakonopeus olisi 2x äänen nopeus maassa keskimäärin, niin liike-energia antaisi astereoidille potkua noin 0,5 m/s, jos astereoidin tiheys on 3kg/cm3 (ei sinällään merkitystä) ja halkaisija 1 km. Tämä olisi vuodessa saman verran kuin maapallon halkaisija. Kolmessa vuodessa siirtyisi 1,5 km astereoidi maapallon halkaisijan verran ja kymmenen vuoden aikana 2 kilometrin.

huomiona vielä, että 100km astereoidiin ei olisi käytännössä mitään vaikutusta moisella paukulla. Kokoluokassa sadoista metreistä 1-2 kilometriin se voi olla vaihtoehto. Oletuksena tietenkin että lataus saadaan oikeaan paikkaan riittävän ajoissa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Voi olla tuo höyrystymisefekti avaruudessa paljon pienempi kun kohde on varmaan aika matalissa lämpötiloissa ja kehuvat thermal effectejä avaruusräjähdyksissä "olemattomiksi" mikä tässä yhteydessä tarkoittanee että vaikutusalue on erittäin pieni maan pinnalla suoritettuihin räjähdyksiin verrattuna jossa suurin osa vahingoista tapahtuu nimenomaan paine- ja lämpöaaltojen toimesta. Muistuuhan sitä fyysikasta että suurin osa lämmöstä meni noihin olotilan muutoksiin mutta siinähän on kaasutkin kiinteinä että eiköhän ne erot ole huomattavia.

Mitä pommien kokoon tulee niin taitavat loppua noi warhead tyyppiset aseet tuohon 500KT ja en tiedä sopivatko lentokone? pommit torjuntatehtäviin. Ainakin Venäjän suurin pommi näytti painaneen 30 tonnia ja muodosta ei ole tietoa eli semmoista ei kyllä ainakaan avaruuteen nykyisillä raketeilla laukaistaisi.

USA wikin mukaan tuhonnut jo isoimmat pommi tyyppiseet aseet ja kehitysohjelmatkin lopetettu. Isoin varastosta löytyvä B83 1,2 Megatonninen pommi (ilmeisesti lentokoneesta pudotettava). Kaippa ne pystyisivät suhteellisen ripeästi isompia kärkiä olemassa olevista kasaamaan.

Eikös räjäytys ainakin "normaali" pommeissa vaadi imploosion eli mikä tahansa räjähdys ei kelpaa joten kohtaamisnopeudesta siinä mielessä mitään iloa ja "osuma" räjähdys voisi vain tuhota laitteen räjäyttämisen sijasta.
 
Juu kyllähän se "plast" tai mikä lie, paineaalto jää muuodostumatta avaruudessa. Ei se sitä kuitenkaan tarkoita, etteikö räjähdyksessä sama energia vapautuisi. Jos räjähdys on keskellä ei mitään, niin silloin kaikki energia hajaantuu säteilynä (sähkömagneettiseen ja gammasäteilyyn) sekä räjähteen jälkeensäjättämän plasman liike-energiaksi.

Noi minun "laskelmat" perusto tosiaan nevadassa tehtyyn 104 kt räjähdykseen, eli se oli itseasiassa melko pieni. Tsar oli 50 Mt. Ihan mututuntumalta kuitenkin sanoisin, että megatonniluokan ydinkärjen valmistaminen ei ottaisi kovin pitkää aikaa, onhna teknologia ja osaaminen jo olemassa.

Avaruuteen saadaan matalalle kiertoradalla 22t kg kuormia. Luotaimethan on pieniä ja siksi helppo laukaista toisille planeetoille. Pacekeepper ohjuksen hyötykuorma voi olla vajaa 4 t kg jossa 10 300kt taistelukärkeä. Eli 4 000kg latausta 3 000 kt.

Mene ja tiedä, nappi osuma siitä pitäisi tulla. Ihan pinnalla, mielummin pinnan alla (eli Brusee tarvitaan kaivamaan..).
 
Toivottavasti pamahtaisi jonnekin afrikkaan isoväkilukuiseen kaupunkiin.

Hyviä kommentteja kétju täynnä mutta ei saatana tämä. :D
 
2/2012 Tähdet ja avaruus lehdessä s53 sanotaan että kineettiset törmääjät ja satelliitin vetovoimaa hyväksikäyttävät menetelmät ovat tällä hetkellä parhaiksi arvioituja pienten asteroidien torjunnassa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom