Kai sä tajuat että kouluttaminen ja jalostaminen on kaksi eri asiaa. Ei tarvitse olla asiantuntija käyttääkseen oikeita termejä niille tarkoitetuilla paikoilla.
Jos on varaa sanoa aggressiiviseksi jalostamisväite niin ois se ihan jees nähdä edes jonkin rodun nimi, jotta voi sitten vaikka itse etsiä lisätietoa.
Tajuan kyllä. Kirjoittamani kohta, jota lainasit, oli nimenomaan tarkoitettu havainnollistamaan sitä, että huonosti koulutettu koira on rotuun katsomatta vaarallinen.
Väännän rautalangasta:
1. Kaikki koirat voivat olla vaarallisia, jos niitä ei ole kunnolla koulutettu ja kasvatettu.
2. Jotkut koirat ovat isompia ja voimakkaampia kuin toiset.
3. Tästä seuraa, että huonosti koulutettu iso koira on vaarallisempi kuin huonosti koulutettu pieni koira.
Ideaalimaailmassa näitä huonosti koulutettuja koiria ei olisi olemassakaan. Koska emme kuitenkaan elä ideaalimaailmassa, niin huonosti koulutettuja koiria tule luultavasti aina olemaan. Onkin siis aiheellista kysyä, tulisiko joidenkin suurien koirarotujen omistamista jotenkin rajoittaa (esim. tekemällä luvanvaraiseksi), jotta vältyttäisiin onnettomuuksilta.
Myönnän, että minulla saattaa olla harhakäsityksiä siitä, miten joidenkin rotujen jalostuksessa painotetaan luonnetta ja temperamenttia. Olen edellä kirjoittanut, että joitain rotuja on jalostettu aggressiivisiksi, mutta tämä ei liene kovin hyvä kuvaus asiasta. Todenmukaisempaa olisi todeta, että tietyillä roduilla on jalostuksessa pyritty korostamaan saalistusviettiä (esim. metsästyskoirat) tai puolustusviettiä (esim. taistelukoirat, vahtikoirat). Molemmat ovat koirien perusviettejä (ts. kaikilla koirilla on samat vietit, toisilla vain korostuneempina). Molemmat vietit voivat väärissä oloissa johtaa myös onnettomuuksiin.
Kuitenkin perusviestini on muuttumaton: tietyt koirarodut ovat vaarallisempia kuin toiset. Vaarallisuus ei ole välttämättä koirarodun luonteeseen liittyvä ominaisuus vaan nimenomaan fyysinen ominaisuus. Chihuahuasta on jalostettu pieni seurakoira. Samoin Dogo argentinosta on jalostettu suuri metsästyskoira. Onko tämä jalostuksella saavutettu ero jotenkin hurjan vaikea havaita? Onko joku oikeasti niin naivi, että ei usko Dogo argentinon olevan väärässä tilanteessa ja väärin koulutettuna uhka hengelle, kun taas Chihuahua on samoissa olosuhteissa enintään uhka kengille?
Yleisön toiveesta tutkin hieman asiaa (ts. googletin). Alla linkki erääseen artikkeliin, kirjoittaja näyttäisi olevan eläinlääketieteen professori:
http://www.petplace.com/dogs/aggressive-dogs-and-society/page1.aspx
Alla lainauksia:
"Some dogs are specialist breeds that need dedicated and knowledgeable owners, not novice dog owners. You should think twice about dogs bred for jobs that include fighting, intense predatory skills, guarding, and protection. While okay with the right person, dogs with such a heritage may be time bombs in inexperienced hands."
"The size of the dog is important. If you don't know how to train a dog and don't have the inclination to learn, don't pick a huge dog of a potentially aggressive breed. While Yorkshire terriers can give a nasty nip, an Alaskan malamute can maim or kill."
(Huom. artikkelin lopussa kirjoittaja toteaa, että rotujen kieltäminen ei ole paras ratkaisu, vaan omistajien koulutus ja jonkinlainen valvonta- ja lupajärjestelmä. Tämän todettuaan kirjoittaja kuitenkin tekee mahdollisen poikkeuksen yhden rodun kohdalla, kts. alla)
"There is one possible exception to the owner education and accountability scheme: the Presa Canario itself. These dogs, and one or two other rare large aggressive breeds, are one level of dangerousness above what we are dealing with now, partly because of their size and partly because of their breeding."
