Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

[Weak]

Tyhmä kysymys asuntolainoista, johon haluan varmistuksen:

Esimerkiksi otetaan 100 000e asuntolaina, jonka viitekorko on 2.5% ja marginaali 0.5%. Maksetaanko vuodessa korkoja 0.03*100 000e vai miten se lasketaan? Lasketaanko korko joka kuukaudelle erikseen?

Lisäksi: Jollain pankeilla, ellei kaikilla, on optiona maksaa aluksi pelkkiä korkoja. Maksetaanko tässä etukäteen korkoja, joiden suuruutta ei vielä voi tietää(kurssit muuttuu) vai saako siinä jonkun vakioprosentin, joka sopimusta tehdessä sovitaan, mukaan maksaa koko asuntolainan korot pois, jonka jälkeen pääsee lyhentämään lainaa ilman korkoja?

 

[garda]

Pankki laskee sen koron joka päivälle erikseen, muistaakseni nykyään 365 päivän mukaan. Eli jos 3% on vuosikorko, niin siitä vaan jaat 365:llä niin saat päiväkohtaisen koron, joka peritään kuukausittain (jos on sovittu kuukausittaisesta maksupäivästä).

Jos alussa maksat pelkkiä korkoja, niin silloin se velan määrä vaan pysyy koko ajan samana. Eli et ole vielä aloittanut lyhennyksiä. Eli joka kuukausi korko lasketaan vaikka sille sadalle tonnille. Sitten kun alat lyhentää, niin se korko lasketaan siitä lyhennyksillä pienentyneestä summasta. Mutta korko siis maksetaan sitä mukaa kun aika kuluu, sitä ei makseta etukäteen varastoon. Siinä vaiheessa kun alat lyhentää, niin maksat korkoja ja niitä lyhennyksiä (jolla se lainasumma pienenee).

 

[Weak]

Pankki laskee sen koron joka päivälle erikseen, muistaakseni nykyään 365 päivän mukaan. Eli jos 3% on vuosikorko, niin siitä vaan jaat 365:llä niin saat päiväkohtaisen koron, joka peritään kuukausittain (jos on sovittu kuukausittaisesta maksupäivästä).

Esim. (0.03 * 100 000e)/365 ? Ok.

Jos alussa maksat pelkkiä korkoja, niin silloin se velan määrä vaan pysyy koko ajan samana. Eli et ole vielä aloittanut lyhennyksiä. Eli joka kuukausi korko lasketaan vaikka sille sadalle tonnille. Sitten kun alat lyhentää, niin se korko lasketaan siitä lyhennyksillä pienentyneestä summasta. Mutta korko siis maksetaan sitä mukaa kun aika kuluu, sitä ei makseta etukäteen varastoon. Siinä vaiheessa kun alat lyhentää, niin maksat korkoja ja niitä lyhennyksiä (jolla se lainasumma pienenee).[/QUOTE]
Ok.

 

[antibodari]

Kuinka kauan pitää keskimäärin taloustietoa opiskella, että kykenee ns. ymmärtämään talouden muutenkin kuin debit ja credit tasolla? Siis tarkoitan, vaikka sen tasoista keskustelua mitä Pakkiksella on talousketjuissa? Millä pohjalla jengi tietää niin vidusti?

 

[Mikkii]

Kuinka kauan pitää keskimäärin taloustietoa opiskella, että kykenee ns. ymmärtämään talouden muutenkin kuin debit ja credit tasolla? Siis tarkoitan, vaikka sen tasoista keskustelua mitä Pakkiksella on talousketjuissa? Millä pohjalla jengi tietää niin vidusti?

Kai sitä jonkin verran saa opiskella että ymmärtää miten talousjärjestelmät toimii ja mistä mikin asia johtuu.. taloustieteissä on kyllä niin paljon asiaa, että käytännössä mitä enemmän tiedät, niin sitä vähemmän huomaat tietäväsi. Luultavasti tuolla talousketjuissa puhuu vaikka minkä alan kavereita, jotkin tietää eri asioista paljon, jotkin toisista. Niimpä keskustelua seuraamalla näyttää siltä, että kaikki tietää kaikesta käytännössä kaiken :D Suurin motivaatio talousasioiden opiskeluun(-> tiedon kartuttamiseen) on varmasti raha; tietämällä on sitä mahdollisuus tienata, ja tietämättömyydellä mahdollisuus(todella suuri) menettää.

 

[Carbon]

Otan työnantajaltani "asuntoedun" vaikka etu jää aika pieneksi, mutta ainakin he maksavat vakuuden. Eli työnantaja maksaa vuokran brutopalkastani ja minä maksan asuntoveroa vuokra-asunnosta. Miten otan verotuksen huomioon? Laatiessani verokorttia?

 

[juhop]

Mitenköhän ammattiliitto maksaa ansiosidonnaista kun on aikaisemmin vaihtanut vakituisen työn määräaikaiseen ja se määräaikanen jos loppuisi? Liitot olisi PAM tai Pardia.

 

[Zelda]

Esim. (0.03 * 100 000e)/365 ? Ok.

Pankkien sivuilla on lainalaskuri. Siellä on helpoin laskea noi jutut. Voit valita tasaerälainan tai annuiteetin. Annuiteetissä kokonaislyhennyserä on aina sama. Tasaerässä kokonaislyhennyksen määrä pienenee kun lainasumma pienenee. Eli tässä lyhennyserä on sama mutta koron euromäärä pienenee.

 

[Pattitappi]

Kuinka kauan pitää keskimäärin taloustietoa opiskella, että kykenee ns. ymmärtämään talouden muutenkin kuin debit ja credit tasolla? Siis tarkoitan, vaikka sen tasoista keskustelua mitä Pakkiksella on talousketjuissa? Millä pohjalla jengi tietää niin vidusti?

Itelläni on korkeakoulututkinto ja 5 vuotta työkokemusta alalta, en tosin ole jaksanut tänne paljon kirjotella, koska tulevaisuuden ennustaminen on niin vaikeaa. Mutta hyvää kuvaa asiantuntijoiden tiedoista antaa esim. se miten huonosti tämä nykyinen taantuma ennustettiin. Vielä kesällä 2008 kaikki oli hyvin.

 

[Mikkii]

Itelläni on korkeakoulututkinto ja 5 vuotta työkokemusta alalta, en tosin ole jaksanut tänne paljon kirjotella, koska tulevaisuuden ennustaminen on niin vaikeaa. Mutta hyvää kuvaa asiantuntijoiden tiedoista antaa esim. se miten huonosti tämä nykyinen taantuma ennustettiin. Vielä kesällä 2008 kaikki oli hyvin.

Näinpä, tämän takia kaikki ovat käytännössä samalla viivalla.

 

[Carbon]

Saan seuraavassa työpaikassa lounasedun, mutta tämän "edun" etu ei ihan avaudu meiläläiselle. Lounasetu on 169,40€/kk, jonka voi ottaa joko rahana tai lounasseteleinä. Millä tavalla lounasetu eroaa rahapalkasta, entä se ottaako tämän rahana tai lounasseteleinä? Laitanko tuon 169,40€/kk suoraan ansiotuloksi? Jos näin, en todellakaan ymmärrä miten tämä eroaa tavallisesta palkasta.

 

[Carbon]

Ja vielä, työnantaja maksaa 30€/kk laajakaistan kotiin jotta voi tehdä töitä myös kotona. Jää hieman epäselväksi että kannattaako tuon edun edes ottaa vastaan koska summa kuitenkin lisätään ansiotuloon, kun sen voin kuitenkin (ainakin puolet) poistaa ansiotulon verotuksessa.

 

[garda]

Laajakaista tuskin on verotettava etu, joten saat sen ilmaiseksi. Jos työnantaja on niin pikkutarkka, että se lisätään verotettavana etuna palkkaasi, niin sen kustannus on sinulle veroprosenttisi verran. Eli jos vaikka veroprosenttisi 30%, niin sun käteenjäävä palkka pienenee 9 euroa (veron verran). Kun taas jos maksat sen itse, niin sun on ansaittava 39 euroa, maksaaksesi käteenjäävästä palkasta sen 30 euroa.

Lounasetu: jos ymmärrän oikein, niin saat joko 170 euroa lisää palkkaa (aivan kuin palkkaa) tai otat lounareita. Oma työnantajani laittaa lounarista verotettavaa etua 7,13 euroa kappale, mutta ne on arvoltaan 9,50 euroa. Taas kerran, jos veroprosentti on vaikka sen 30%, niin tuo 9,50 euron lounasseteli vähentää tässä tapauksessa käteen jäävää palkkaa 2,14 senttiä. Eli jos vähänkään syö ulkona, niin 30% verolla tuo lounari on aika edullinen (tietysti riippuen sun veroprosentista). En tiedä minkä kokoisia lounareita sun tapauksessa tulisi, jos tuon 169.40 jakaa 22:lla päivällä, niin verotettavaksi summaksi tulisi 7,7 euroa/pv, mikä viittaisi siihen että sun lounarin nimellisarvo olisi isompi.

 

[Carbon]

Kiitos selvennyksestä garda. Mutta ei kai se ole yrityksen päätettävissä lisätäänkö laajakaistaetu palkkaan vai ei; jos verovirasto on päättänyt että se lisätään ansiotuloon niin eihän yritys voi olla sitä tekemättä, syylistymättä itse rikkeeseen. Ainakin puhelinetu lisätään ansiotuloon. Toisaalta, kuten sanoit niin onhan se silti huomattavasti parempi kuin että maksaisin täistä verojen jälkeen.

 

[Vorna]

Kiitos selvennyksestä garda. Mutta ei kai se ole yrityksen päätettävissä lisätäänkö laajakaistaetu palkkaan vai ei; jos verovirasto on päättänyt että se lisätään ansiotuloon niin eihän yritys voi olla sitä tekemättä, syylistymättä itse rikkeeseen. Ainakin puhelinetu lisätään ansiotuloon. Toisaalta, kuten sanoit niin onhan se silti huomattavasti parempi kuin että maksaisin täistä verojen jälkeen.

Käsittääkseni Internet-yhteys voidaan lukea tulonhankintavälineeksi tietyillä aloilla. Työnantajan järjestämää Internet-yhteyttä on pidetty 2004 vuoden alusta alkaen työhön kuuluvana välineenä ainakin teknologia-aloilla. Myös yhteyden yksityiskäyttö on näissä tapauksissa säädetty verovapaaksi. Luulisin tuon olevan veroton etu, tarkastettua saat verovirastosta.

 

[modified]

Tietenkin jos työnantaja on hoitanut asian niin tyhmästi, että maksaa sinulle 30€/kk netistä niin joudut maksamaan siitä verot. Yleensä työnantaja järjestää netin itse niin et edes laskuja näe.

 

[Timba79]

Käsittääkseni Internet-yhteys voidaan lukea tulonhankintavälineeksi tietyillä aloilla. Työnantajan järjestämää Internet-yhteyttä on pidetty 2004 vuoden alusta alkaen työhön kuuluvana välineenä ainakin teknologia-aloilla. Myös yhteyden yksityiskäyttö on näissä tapauksissa säädetty verovapaaksi. Luulisin tuon olevan veroton etu, tarkastettua saat verovirastosta.

Nettietu on tosiaan niitä harvoja verottomia etuja. Mutta tuskin tässäkään mitään fullrate menee läpi jos sille ei oikeati ole tarvetta. Että kannattaa tosiaan tsekata miten tilanne on omalla kodalla.

Jotkut työantajat korvaa esim. puolet laajakaistan kuluista.

 

[Vorna]

Nettietu on tosiaan niitä harvoja verottomia etuja. Mutta tuskin tässäkään mitään fullrate menee läpi jos sille ei oikeati ole tarvetta. Että kannattaa tosiaan tsekata miten tilanne on omalla kodalla.

Jotkut työantajat korvaa esim. puolet laajakaistan kuluista.

Työnantajan kustantaessa työntekijän kotiin tai matkapuhelimeen työkäyttöä varten tietoliikenneyhteyden, on yhteyden yksityiskäyttö verovapaa henkilökuntaetu (TVL 69 §).

Näin kertoo Verohallinto nettisivuillaan, en hirveästi näe tuossa tulkinnanvaraa. (lähde: http://www.vero.fi/?article=8016&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&language=FIN#kolmeviisi). Miksi ei menisi läpi vaikka 10/10, kyllä sen voisi jo tulkita "tavanomaiseksi", eikä nettiyhteydestä ole tarkemmin ohjeita annettu. Enkä usko, että verovirastolla olisi minkäänlaista mielenkiintoa yksilölliseen arviointiin.

 

[powerful]

Olen yrittänyt googlata, mutta en löytänyt: Olisko jollain heittää linkkiä nettijulkaisuun(julkaisuihin), joka käsittelee meneillään olevan laman syntyä/kestoa/vaikutuksia jne.?

Tiedän kyllä, että amerikooissa lainaa myönnettiin henkilöille, joilla ei todellisuudessa ollut lopulta maksukykyä jne., mutta jos syvempää tarkastelua löytyisi niin olisi mukavata.

 

[shape]

Finanssikriisiä ja lamaa on ehkä parhaiten käsitellyt The Economist http://www.economist.com/ Lehdessä oli mm. jo kesällä 2005 artikkeli otsikolla "The global housing boom" ja sen jälkeen kymmeniä ellei satoja erittäin mielenkiintoisia artikkeleja aiheesta.