Talousmaailman tyhmien kysymysten ketju

[Relg]

Hieman asiaan liittyen. Jos on liiton ansiopäivärahalla ja tarjotaan työkkäristä työpaikkaa jossa on parempi palkka kun mitä liitolta saat niin paikkahan on pakko ottaa tai tulee sanktiota.

Entä jos itse haen työpaikkaa, pääsen haastatteluun ja siellä selviää että palkka olisi vaikka 1€/h parempi kuin mitä liitosta saan rahaa niin onko tämä työpaikka "pakko" ottaa, vai selviääkö ilman mitään sanktioita jos vaan kieltäytyy työstä?

 

[henkka1]

Ei sillä palkan suuruudella ole merkitystä, vaikka olisi pienempi kuin nykyinen työttömyyskorvaus. Palkan pitää olla ko. alan TES:n mukainen. Ei se työnantaja välttämättä ilmoita työkkäriin vaikka kieltäytyykin, mutta jos ilmoittaa niin karenssia pätkähtää.

 

[Turisas]

Jos saan vaikkapa 100 e hintaan vakuutuksen, josta saan tapahtuman x toteutuessa korvausta vaikkapa 500 e, niin voinko yksioikoisesti päätellä, että sopimus on minulle periaatteessa edullinen jos tapahtuman x toteutumisen todennäköisyys on yli 20% (ja vastaavasti alle 20% todennäköisyydellä epäedullinen)?

 

[charter]

Jos saan vaikkapa 100 e hintaan vakuutuksen, josta saan tapahtuman x toteutuessa korvausta vaikkapa 500 e, niin voinko yksioikoisesti päätellä, että sopimus on minulle periaatteessa edullinen jos tapahtuman x toteutumisen todennäköisyys on yli 20% (ja vastaavasti alle 20% todennäköisyydellä epäedullinen)?

Voit.

 

[Timba79]

Jos saan vaikkapa 100 e hintaan vakuutuksen, josta saan tapahtuman x toteutuessa korvausta vaikkapa 500 e, niin voinko yksioikoisesti päätellä, että sopimus on minulle periaatteessa edullinen jos tapahtuman x toteutumisen todennäköisyys on yli 20% (ja vastaavasti alle 20% todennäköisyydellä epäedullinen)?

Voit ja voit olla varma siitäkin, että jos että olet laskenut väärin jos tuollainen vakuutus olemassa on.

 

[Turisas]

Voit ja voit olla varma siitäkin, että jos että olet laskenut väärin jos tuollainen vakuutus olemassa on.

Selvennätkö vähän?

 

[aaronp]

Selvennätkö vähän?

Timba79 taitaa tarkoittaa sitä että yleensä aktuaarit ovat laskeneet myytäviin vakuutuksiin esimerkkiäsi paremmat todennäköisyydet vakuutusyhtiön kannalta.

 

[charter]

Timba79 taitaa tarkoittaa sitä että yleensä aktuaarit ovat laskeneet myytäviin vakuutuksiin esimerkkiäsi paremmat todennäköisyydet vakuutusyhtiön kannalta.

Joka onkin vain keskiarvo. Yksittäisten vakuutuksenottajien riskitodennäköisyydet ovat erilaiset, vakuutusyhtiö voi em. tapauksessa laskea riskin todennäköisyydeksi kysyjän tiedoilla - jotka siis perustuvat samankaltaisten vakuutuksenottajien keskiarvoon - esim. 10%.

 

[aaronp]

Joka onkin vain keskiarvo. Yksittäisten vakuutuksenottajien riskitodennäköisyydet ovat erilaiset, vakuutusyhtiö voi em. tapauksessa laskea riskintodennäköisyydeksi kysyjän tiedoilla - jotka siis perustuvat samankaltaisten vakuutuksenottajien keskiarvoon - esim. 10%.

Se on just näin.

 

[Petu80]

Kertokaa viisaammat..
Esimerkki. Asunnon velaton hinta 160000€, josta myyntihinta 110ke ja rahoitusvastike 50ke.
Minkälaista korkoa rahoitusvastike osuudesta yleensä menee jota maksetaan taloyhtiölle kuukausittain? Eli olisiko "halvempaa" pitää tuo osuus rahoitusvastikkeena vai koko paska pankin velkarahalle (korko2,5%)

 

[Wendy]

Esimerkki. Asunnon velaton hinta 160000€, josta myyntihinta 110ke ja rahoitusvastike 50ke. Minkälaista korkoa rahoitusvastike osuudesta yleensä menee jota maksetaan taloyhtiölle kuukausittain? Eli olisiko "halvempaa" pitää tuo osuus rahoitusvastikkeena vai koko paska pankin velkarahalle (korko2,5%)

Riippuu siitä millaisen lainan isännöitsijä tai joku on neuvotellut, eli kannattaa kysyä taloyhtiön hallinnosta. Tuskin noissa nykyään kovin isoja eroja on. Kannattaa myös ottaa huomioon, että ”oman” lainan korkoja saa vähennettyä verotuksessa, rahoitusvastiketta ei.

 

[assis]

Kertokaa viisaammat..
Esimerkki. Asunnon velaton hinta 160000€, josta myyntihinta 110ke ja rahoitusvastike 50ke.
Minkälaista korkoa rahoitusvastike osuudesta yleensä menee jota maksetaan taloyhtiölle kuukausittain? Eli olisiko "halvempaa" pitää tuo osuus rahoitusvastikkeena vai koko paska pankin velkarahalle (korko2,5%)

Rahoitusvastikkeessa et myöskään päätä itse esim. laina-ajasta (eli käytännössä siitä, paljonko maksat vastiketta kuukaudessa) ja tiukimmillaan ylimääräisten lyhennysten tekeminen voi olla hankalaa, vaikeaa tai mahdotonta. Yleensä on kannattavampaa ottaa yksi oma laina, jolla makselee koko könttää pois.

 

[modified]

Rahoitusvastikkeessa et myöskään päätä itse esim. laina-ajasta (eli käytännössä siitä, paljonko maksat vastiketta kuukaudessa) ja tiukimmillaan ylimääräisten lyhennysten tekeminen voi olla hankalaa, vaikeaa tai mahdotonta. Yleensä on kannattavampaa ottaa yksi oma laina, jolla makselee koko könttää pois.

Useimmiten ainoa vaihtoehto on maksaa koko yhtiölaina pois jos siitä haluaa eroon ja ei kovin monella ole 50 000€ ylimääräistä jos sitä ei maksa heti alkuunsa pois. Pankki kuitenkin huomioi tuon lainamäärän antamisessa.

Kummallista miksi edelleen tehdään noin. Yksityiset saa paremman marginaalin kuin taloyhtiöt. Aikaisemmin tilanne tais olla toisinpäin ja siksi ehkä tehtiin niin. Lisäksi noissa on tietääkseni kiinteät korot ja ainakin tällä hetkellä lainaraha on reilusti halvempaa kuin joku 10v kiinteä korko.

 

[Wendy]

Kummallista miksi edelleen tehdään noin. Yksityiset saa paremman marginaalin kuin taloyhtiöt. Aikaisemmin tilanne tais olla toisinpäin ja siksi ehkä tehtiin niin. Lisäksi noissa on tietääkseni kiinteät korot ja ainakin tällä hetkellä lainaraha on reilusti halvempaa kuin joku 10v kiinteä korko.

Meidän yhtiölainassa oli ainakin keväällä viimeisimmän yhtiökokouksen aikaan viitekorkona 12 kuukauden euribor kun siitä kyselin. Mä en ole kuullut että noissa olisi kiinteät korot normaalia yleisempiä, tosin eipä ole paljoa tullut aiheeseen perehdyttyä.

Olen ymmärtänyt, että joidenkin mielestä tuo yhtiölaina on ollut hyvä kun asukas ei ole uskaltanut ottaa tai ei ole saanut koko velattoman myyntihinnan suuruista lainaa pankista. Varainsiirtoverovelvollisethan tuossa säästää vähän, mutta harvoin on kyse isoista summista.

Yleisesti ottaen olen kyllä sitä mieltä että yhtiölainan osuus kannattaa maksaa mahdollisimman pian pois, jolloin pääsee itse paremmin vaikuttamaan koko lainamäärään, kuten assis jo totesikin. Niin ja ne korkohyvitykset tosiaan.

 

[Timba79]

Timba79 taitaa tarkoittaa sitä että yleensä aktuaarit ovat laskeneet myytäviin vakuutuksiin esimerkkiäsi paremmat todennäköisyydet vakuutusyhtiön kannalta.

Kyllä, juuri näin. Ja jos näin ei olisi, ei olisi kauaa koko vakuutusyhtiötä.

Esim. asunto kannattaa yleensä vakuuttaa tulipalon takia. Tulipalon sattuessa koituu merkittävät, jopa ylitsepääsemättömät vahingot ja taas tulipalot on senverran harvinaisia, että vakuutukset on suht edullisia. Kukaan tuskin vakuuttaa kämppäänsä sentakia että toivoo sen palavan.

Mutta taasen alle 10.000 euron hintaisen auton kaskovakuutus on jo vähän kyseenalainen, ellei sitten tiedä itse olevansa keskivertoa huonompi tai vahinkoalttiimpi kuljettaja. Tossa kohtaa ei auton romuksi meneminen tapa taloutta, mutta vuosien varrella maksat tuosta auton hinnasta ison osan vakuutusyhtiölle, eli jo muutama kolariton vuosi tarkoittaa sitä, että pikkumällin korjauttaa omasta pussista. Vakuutuksesta säästyneet rahat voi pitää vaikka puskurissa ja olla oma itsensä vakuutusyhtiö. ;)

 

[assis]

Kummallista miksi edelleen tehdään noin. Yksityiset saa paremman marginaalin kuin taloyhtiöt. Aikaisemmin tilanne tais olla toisinpäin ja siksi ehkä tehtiin niin. Lisäksi noissa on tietääkseni kiinteät korot ja ainakin tällä hetkellä lainaraha on reilusti halvempaa kuin joku 10v kiinteä korko.

Koska yhtiölaina on helppo: päätetään kokouksessa ottaa laina ja joku muu hoitaa kaiken, itse ei tarvitse huolehtia vakuuksista tai mistään, lasku tulee kerran kuussa kotiin.

Verrattuna: jokainen osakas neuvottelee erikseen itselleen lainan, vakuusasiat yms. Eikä meilläkään ole kiinteä korko yhtiölainassa, ihan normaalisti äänestettiin kokouksessa, mikä euribor valitaan. Varsinkin vähävaraisen/ heikkotuloisen/ pätkätyöläisen on helpompi saada rahoitus talonyhtiön kautta, koska mitään henkilökohtaisia tietoja ei tutkita.

 

[kiewi]

Pimeät työt rehottaa väitetysti varsinkin rakennusalalla. Kysymys kuuluu, että miten se firma maksaa sen palkan sille äijälle pimeästi niin, että firman toiminta edes näyttää lailliselta tilintarkastuksessa? Eihän firman kassasta vain voi ottaa rahaa. Rahan saa ulos joko palkkana tai osinkoina ja silloin siitä joutuu maksamaan verot. Jos yrittäjä maksaa pimeästi omalta tililtään niin silloin yrittäjä on itse maksanut verot rahasta.

Yksi tapa on kai käyttää bulvaania, eli yritystä joka laskuttaa rakennusfirmaa jostain olemattomista palveluista ja sitten tämä bulvaanifirma antaa pimeille työntekijöille rahat. Tällöinkin tuon bulvaanin johtaja joutuu aikanaan (seuraavassa tilintarkatuksessa?) kuseen ja luultavasti tämä rakennusfirmakin jos ei pysty osoittamaan, että on oikeasti ostanut jotain tuolta bulvaanilta. Eli tuossakin pitäisi kait ainakin löytää joku idiootti joka haluaa nimensä lokaan ja bulvaanin hallitukseen.

Voisko joku (tuleva) ekonomi, tai vastaavat tiedot omaava (heh) avata tätä.

 

[antimus]

Mitenkäs on tällaisen asian laita, kun olisi Ilkan osakeanti menossa, ja täsmäyspäivä oli tänään. Eli jos huomenna myyn osakkeet, niin jääkö minulle merkintäoikeudet joilla voin ostaa sitten uusia osakkeita tai vaihtoehtoisesti myyn merkintäoikeudet sitten kun kaupankäynti niillä alkaa?

 

[garda]

Juuri kuten arvelit: se joka tänään, täsmäytyspäivänä, omistaa osakkeet, saa merkintäoikeudet. Todennäköisesti osakkeen hinta putoaa huomenna kun merkintäoikeudet ovat siitä irronneet.

 

[Rille]

Pimeät työt rehottaa väitetysti varsinkin rakennusalalla. Kysymys kuuluu, että miten se firma maksaa sen palkan sille äijälle pimeästi niin, että firman toiminta edes näyttää lailliselta tilintarkastuksessa? Eihän firman kassasta vain voi ottaa rahaa. Rahan saa ulos joko palkkana tai osinkoina ja silloin siitä joutuu maksamaan verot. Jos yrittäjä maksaa pimeästi omalta tililtään niin silloin yrittäjä on itse maksanut verot rahasta.

Yksi tapa on kai käyttää bulvaania, eli yritystä joka laskuttaa rakennusfirmaa jostain olemattomista palveluista ja sitten tämä bulvaanifirma antaa pimeille työntekijöille rahat. Tällöinkin tuon bulvaanin johtaja joutuu aikanaan (seuraavassa tilintarkatuksessa?) kuseen ja luultavasti tämä rakennusfirmakin jos ei pysty osoittamaan, että on oikeasti ostanut jotain tuolta bulvaanilta. Eli tuossakin pitäisi kait ainakin löytää joku idiootti joka haluaa nimensä lokaan ja bulvaanin hallitukseen.

Voisko joku (tuleva) ekonomi, tai vastaavat tiedot omaava (heh) avata tätä.

En kaikkea osaa varmaksi sanoa, mutta kuittukauppa eli mainitsemasi olemattomien palvelujen osto lienee yksi yleisimmistä tavoista hoitaa hommat lakia kiertäen. Jos yrittäjä maksaa duunarille palkan omasta pussistaan, on siitä maksettu osa veroista. Verottaja jää kuitenkin ilman sotumaksua ja ennakonpidätystä. Työnantaja säästää myös työnantajamaksuissa. Siksi palkanmaksu verottajan ohi lienee kannattavaa. Tuo ei myöskään näy tilintarkastuksessa. Tilintarkastus ei ulotu yrittäjän omaan taskuun.