Taloudellinen riippumattomuus /minimalistinen elämäntapa

[vilho_kanuuna]

Jossain oli kerran juttua jostain kaverista joka asusteli jossain sodankylän takana omassa pikku torpassa järven rannalla. Sähköt tuli aurinkopaneeleista, omiksi tarpeiksi viljeli, marjasti, metsästi ja kalasta. Rahaa hankki opettajan sijaisuuksista joita teki silloin tällöin maalikylillä (oli lähtöisin eteläsuomesta ja ihan kouluja lukenut kaveri). Vanha auton rämä silläkin oli jota kuulemma naapuri antoi pitää töpselin perässä paukkupakkasilla.

Se kuulosti mun korvaan sellaiselta oikeen tyyliseltä minimalistiselta vapauttavalta elämäntyyliltä. Tosin valitteli kun ei ole emäntää. Jotku elämäntapa vihreet tytöt on kalliosta käyneet pari viikkoa kokeilemassa mutta lopuksi on moderni yhteiskunta internetteineen ja cafe latteineen vetänyt takaisin :(

Harmi kun ei ole linkkiä kaivaa tähän hätään.

Muistan kanssa tämän dokkarin jostain. Tuo olis omakin haave, mutta ikävä kyllä ole perheelliselle mahdollinen.

 

[TSA]

Voi vitsi taidanpa ruveta marjastaja-sienestäjä-keräilykulttuurin edustajaksi, muuttaa korpeen vapaaherraksi ja marjasesongilla minut näkee vain suurten ostareiden edustalla myymässä itsepoimimaani marjaa ja sientä!
Ei se näin helppoa ole, uskokaa pois. Yrittäkääpä tehdä vaikkapa se perus arkiviikko 8h työpäivää metsässä marjoja poimien, selkä vääränä, ei auta vaikka olisi marjukat ja muut. Nimim. kesätienestiä marjabisneksellä :D

 

[jamppax]

Itsellä on yrittäjänä tavoitteena saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ennen eläkeikää, maksan myös vain minimi eläkettä joten syytä olisi onnistua :D Itse määrittelen tuon siten, että minulla olisi niin suuri pääomasijoitettuna, että se tuottaa nykyrahassa noin 2500€ kuussa + inflaatio. Itse en koe olevani taloudellisesti riippumaton jos syön pääomaani. Olisi melko tylyä havaita sata vuotiaana että lääketiede on sillä tasolla, että aikaa on vielä ainakin 30 vuotta ja rahat ovat lopussa.

 

[Jami2003]

Voi vitsi taidanpa ruveta marjastaja-sienestäjä-keräilykulttuurin edustajaksi, muuttaa korpeen vapaaherraksi ja marjasesongilla minut näkee vain suurten ostareiden edustalla myymässä itsepoimimaani marjaa ja sientä!
Ei se näin helppoa ole, uskokaa pois. Yrittäkääpä tehdä vaikkapa se perus arkiviikko 8h työpäivää metsässä marjoja poimien, selkä vääränä, ei auta vaikka olisi marjukat ja muut. Nimim. kesätienestiä marjabisneksellä :D

Joo ite oon kans sen verran poiminut marjoja etten haaveile pätkääkään niiden vapauttavasta voimasta :D

Mutta taloudellinen riippuvuus (ilman pääomia jotka btw ovat nimenomaan sitä taloudellista riippuvuutta) vaatii muutaman jutun imo. Tärkein ettei ole perhettä elätettävänä. Perheen elätys nyt vaan yksinkertaisesti maksaa. Piste. Toiseksi pitää olla valmis muuttamaan sinne jonnekkin korpeen, hankkia viljely, metsuri, marjastus, metsästys ja kalastus valmiudet sekä nauttia niistä. Minimalistinen elämäntapa kaupungissa on köyhyyttä. Kaupungissa tarvitsee rahaa. Maalla pärjää hyvin pienellä rahalla jos on mahdollisuus ja halukkuus hankkia kaikki mahdollinen luonnosta. Jopa lämmityspuita saa vaikkei metsiä omistaisikaan hakkuuaukkojen siivoamisesta jne.

Mutta eihän se mitään kevyttä työtä tekemätöntä hommaa ole. Mutta eipä ne työtkään ole päivästä toiseen 8-16 samassa toimisto kompleksissa. Jos ei huvita mennä marjametsään niin ei syö sitten marjoja niin paljon talvella

 

[pooli6287]

Jopa lämmityspuita saa vaikkei metsiä omistaisikaan hakkuuaukkojen siivoamisesta jne.

Hmm, onko näin? En nyt kinaamaan ala mutta vähäsen epäilen saako noita ihan noin vaan mennä keräilemään ilman lupaa... ja jos tuon yönaikaan salaa joutuu tekee niin aika homma koko vuoden lämmityspuut keräillä. Suomessa sentään kylmää vuodenaikaa
hiton kauan. Kyllä se niin ettei nykyään oikein voi missään päin elellä pelkällä metsästyksellä ja kalastuksella. Ainakin hiton minimallista on touhu ja joku tuolla mainitsikin ei ainakaan kukaan nykyajan muija taia tuollaiseen ruveta. Eihän niitä oikein kiinnosta edes
nykyajan maajussit vaikka navetoissa modernit koneet ja laitteet

 

[Jami2003]

Hmm, onko näin? En nyt kinaamaan ala mutta vähäsen epäilen saako noita ihan noin vaan mennä keräilemään ilman lupaa...

Kuka on sanonut että ilman lupaa

Mutta ainakin vielä muutama vuosi sitten hakkuuaukeiden siistimiseen sai helposti luvan ja puut sai pitää itse. On voinut kyllä muuttua nykyisen energiapuun keräämisen jälkeen tämäkin.

Joo varmaan aika monella tulisi ikävä niitä normaali duuneja kun pari viikkoa yrittää hommata itselleen ruokaa ja lämmikettä metsästä. Mutta ajatuksena kyllä ihan kiva

 

[NHB]

Ihan normikäytäntöhän se on, että niitä hylättyjä jämäpätkiä annetaan tai myydään pientä korvausta vastaan polttopuiksi. Ruokaa tai polttoputa ei ole mun mielestäni mitenkään kovin hankala "kerätä" nykypäivänä. Aina kun tulee susirajalla käytyä, niin ihmisillä on siellä jääkaapit ja pakastimet täynnä sellaisia herkkuja, joihin hyväpalkkaisilla kaupunkilaisilla ole varaa.

 

[vilho_kanuuna]

... Aina kun tulee susirajalla käytyä, niin ihmisillä on siellä jääkaapit ja pakastimet täynnä sellaisia herkkuja, joihin hyväpalkkaisilla kaupunkilaisilla ole varaa.

Tämä on niin totta. Eivät edes koiralleen syötä semmoista lihaa mitä täällä kaupungissa ostetaan "parempana" jauhelihana

Enemmän mä maalla ja pohjoisessa nään rikkaita ihmisiä. Tosin käsite "rikas" voidaan ymmärtää monella eri tavalla.

 

[jambo]

Itse olen pari vuotta sitten pidetyn vuorotteluvapaan jälkeen pyrkinyt kohti "urbaania minimalismia". Käytännössä kun omat kyvyt ja mielenkiinto ei riitä tuohon "mökki maalla ja eväät järvestä" skenaarioon niin tavoittelen urbaanimpaa versiota pienessä kotikaupungissani. Käytännössä aika maaseudulla siis.

Nyt kun on tullut luettua ja seurattua kohtuullisen isoa määrää aihetta käsitteleviä blogeja niin ei tuo tavoite lopulta ole niin mahdoton kuin aluksi luuli. Se vaatii kuitenkin muutoksia omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin, ja tämä on se mihin useimmat eivät taivu. Syynä joko henkinen vastustus tai se että oma talous on rakennettu jo lähtökohtaisesti sellaiselle pohjalle joka ei kestä muutoksia(isot asuntolainat, kulutusluotot, autolainat tms.). Mitä joidenkin kanssa olen jutellut niin henkinen vastustus on monilla yllättävän kova. Aivot on ohjelmoitu siihen "olen kuluttaja" tilaan ja tavarat nähdään pakkona ja yhtäläisyytenä onnellisuuteen. Ei myöskään eroteta haluja ja todellisia tarpeita. Se että haluaa jotain ei tarkota että sitä oikeasti tarvitsee.

Oma minimalismini ei tarkoita kituuttamista kynttilän valossa ja kuuntelemassa kellon tikitystä kuinka elämä valuu ohi. Se on enemmänkin vapautumista turhasta kuluttamisesta, talouden järkeistämistä, tavoitteena vapaa elämä ilman työelämän paineita. Mitä vähemmän kulutat, sitä vähemmän täytyy tienata ja sitä pienempi pakko en tehdä duunia. Ja ei , en ole ituhippi :D tai mikään elämäntapa intiaani.

Jos nyt listaan mitä itse olen käytännössä tehnyt niin näkee että mitään todella radikaalia en ole edes tehnyt. Asunto on monilla se suurin kulu. Meillä mukava kämppä on onneksi halvassa kaupungissa, ei muuttopaineita. Asuntolaina on kohtuullinen ja ilman molempien vuorotteluvapaita jo lähes maksettu. Laina kun kohta on lopullaan niin uutta en meinaa ottaa tai upgreidata asuntoa isompaan. Säästöön jäävä raha menee sijoitukseen. Auto on perus tojo joka on maksettu jo vuosia sitten. Se ajetaan katkeraan loppuun saakka eli siihen asti kunnes hermot menee jatkuviin remontteihin. Toistaiseksi remonttikulut määräaikaishuoltoja lukuunottamatta 0 euroa. Itse olen siinä mielessä geneettisesti "siunattu" että en saa mitään kiksejä moottoroiduista ajoneuvoista. Eli ei poltetta ostaa/päivittää autoa/venettä/pärrää. Päivittäinen kulutus haltuun, kotoa vien hyvät eväät duuniin päivittän ja säästän sillä kuukausittain +200 euroa. Kaupungilla lounastettua tulia aina otettua se kahvi mukaan, iltapäivälehti ja usein joku pieni heräteostos.

Ehkä turhin mielestäni on viihde-elektroniikkaan sisältyvä ostovimma johon itse en ole langennut. Jos joku hajoaa se korvataa laadukkaalla tuotteella mutta muuten en elktroniikkaa päivittele. Ei edes kiinnosta. Silti perheestä löytyy kaikki tarvittava. Kaikissa hankinnoissa aina kilpailutus, käteisellä, ei kulutusluottoja jne. Ihan perus järkevyyttä.

Täällä kun on ihan totuudenmukaisesti esitetty että perhe tuo kuluja niin tuohonkin voi vaikuttaa. Itse olen pyrkinyt kasvattamaan lapsia fiksuiksi rahan käyttäjiksi ja ihan kohtuu hyvällä tuloksella. Tarvitessaan jotain he osaavat perustella hankinnat ja ymmärtävät rahan arvon/hankkimisen vaivan. Esim. yksi lapsista toetesi juuri ettei halua vaihtaa kolme vuotta vanhaa puhelintaan uteen koska vanhakin on ihan riittävä. Tällainen lämmittää aina sydäntä :D.

Mihin sitä rahaa sitten menee niin harrastuksiin, vaatteisiin ja ruokaan. Meillä koko porukka harrastaa urheilua ja fillareihin/suksiin/ym ym. on upotettu euro poikineen. Hankinnat on kuitenkin tehty perustellen ja tuotteet fiksusti hankkien. Vaatteet on taas lapsuudesta periytyvä asia koska kotona korostettiin aina että pitää pukeutua siististi ja tilanteen/sään mukaan. Tätä linjaa noudatetaan perheen osalta. Oman lisänsä aiheuttaa tietysti ympärivuotisten harrastusten vaikutus pukeutumiseen. Pitää olla kuorta ym.

Ainakin itse koen että tietynlainen "minimalismi" on helposti saavutettavissa jos sen pystyy tekemään mielekkäästi ja soveltamaan omaan elämäntyyliinsä.

 

[manux]

Itsellä on yrittäjänä tavoitteena saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ennen eläkeikää, maksan myös vain minimi eläkettä joten syytä olisi onnistua :D Itse määrittelen tuon siten, että minulla olisi niin suuri pääomasijoitettuna, että se tuottaa nykyrahassa noin 2500€ kuussa + inflaatio. Itse en koe olevani taloudellisesti riippumaton jos syön pääomaani. Olisi melko tylyä havaita sata vuotiaana että lääketiede on sillä tasolla, että aikaa on vielä ainakin 30 vuotta ja rahat ovat lopussa.

Mulla on samankaltaista ajatusta. Tosin mulle raha tulee talla hetkella palkkatyosta. Omat laskeskelmat ovat suurinpiirtein:

Asunto jostain pain floridaa 200k+100k remppailuun+sisustamiseen, lelut 150k(auto, vene,...). Tuohon paalle tarvi nettona 25k/vuosi, etta voi elaa "laadulla" ja myos matkustella. Yllattavan paljon amerikassa menee rahaa pelkkaan terveysvakuutukseen(pakollinen).

Ylla olevaa on ihan realistista, mutta toisaalta se jarkevampi tapa olisi ehka down shiftata. Yksi mahdollisuus olisi tehda ylla oleva, mutta lopettaa paivatyot ja tehda keikkahommia oman firman puitteissa. Kun tehdaan toita niin tehdaan toita, mutta olisi helppo pitaa taukoa ja nautiskella elamasta keikkojen valissa.

Marjojen poimiminen on niin kovaa hommaa, etta mieluummin naputtelee tietokoneella toimistolla rahan eteen kuin rampii metsassa. Marja ja sienihommat saa jaada harrasteeksi, joita tehdaan huvin vuoksi eika kieli vyon alla hikoilemalla.

Tarkoitus olisi kuolla koyhana. Rahat pitaisi osata kuluttaa jollain tapaa optimaalisesti. Olisi kylla keljua havaita rahattomana 90v pinnassa, etta on edelleen todellakin hyvassa kunnossa, paljon elamaa jaljella, mutta ei mitaan toivoa loytaa toita tai rahoittaa harrastuksia.

 

[Baabloo]

Onhan tämä ruvennut kiehtomaan, mitä nyt on tullut luettua uutisissa ollutta pohatta.comia ja muita aiheeseen liittyviä sivustoja. Ensimmäisenä tavoitteena ei toki ole mikään 35-vuotiaana eläkkeelle/taloudellisesti riippumattomaksi skenaario, mutta alkuun voisi ottaa tavoitteeksi säästää 50 % nettopalkasta. Eli seuraavan kahden vuoden aikana 12 k€/v säästöön tämän hetkisestä n. 24 k€/v nettopalkasta. ASP-tili tuli avattua elokuun alusta, johon pitäisi laittaa 50 % tuosta summasta ja toiset 50 % Seligsonin indeksirahastoihin. Seligsonin indeksirahastoihin on tullut tuupattua rahaa viimeiset pari vuotta. Aloitin tuon säästämisen opintolainalla, kun nostin täydet lainat ja jossain vaiheessa opiskeluja totesin, että parempi varmaan aloittaa rahastosäästäminen rahojen maatessa tilillä. Pidemmän ajan tavoitteena voisi olla sitten se eläköityminen työelämästä ennen 70-vuotispäivää ja stressin vähentäminen, kun on taloudellisesti turvatussa asemassa.

Nykyiset kulut pitäisi jäädä kohtuu pienellä vaivalla 1000 €/kk tasolle vaikka asun tällä hetkellä yksiössä. Autoa en omista autoa, mikä laskee kuluja melkoisesti. Kiinteät kulut ovat kuukausitasolla n. 800 €/kk, josta on budjetoitu 200 €/kk ruokaan. Keväällä tuli turvauduttua vähän liikaa pikaruokaan ja pakastepizzoihin, kun ei aina työpäivän jälkeen kiinnostanut ruoanlaitto ja osittain aika kului opparin kirjoittamiseen. Tämän vuoksi olen nyt kesäloman jälkeen tehnyt 1-2 päivänä viikossa 6 päivän ruoat kerrallaan. Ihan hyvin tämä taktiikka tuntuu toimivan, mutta vielä pitää kehitellä enemmän reseptejä kiertoon.

 

[Zimpanssi]

Niin kuin joku taisi kirjoittaa, niin perheen perustaminen muuttaa kaiken. Jos olet keskituloinen ja saatte puolison kanssa vaikkapa kaksi lasta niin nämä "puolet netosta säästöön" jutut menevät huumorin puolelle. Ja itseasiassa se on sama jos olet hyvätuloinenkin. Kiitos progression veroissa ja piiloveroissa kuten päivähoitomaksujen tulorajat. Yksin elellessä voi hyvin säästää ja taloudellinen riippumattomuus varmasti onnistuukin.

 

[Pesupallo]

Onhan sen pakko olla niin, että jos ei itse pysty niin ei siihen varmasti voi kukaan muukaan silloin pystyä. Turha edes yrittää, niih.
Joka vuosihan ei tarvitse saada sitä puolta netosta kasaan, kun nollan ja 50 välillä on muitakin lukuja. Samalla ennen niitä lapsia hankittu omaisuus kasvaa korkoa korolle samaa vauhtia niiden lasten kanssa.

 

[naruman]

Niin ja jos oikein tarkkaan ajattelee, niin lapsien tekeminen on luojan kiitos vapaaehtoista.

 

[jambo]

No meillä on kolme lasta ja tällä hetkellä säästöaste (lähes aina) kuukaudesta riippuen 30-40%. Ensi vuonna kun tietty osa asuntolainasta on maksettu niin päästään 50-60% tienoille, noin suurinpiirtein. Aina tietysti tulee niitä jokeri kuukausia kun kaikille pitää kerralla ostaa talvivaatteet tms. ja tili huutaa punaisella :D.

Näin yleistäen ja sivusta seuranneena väitän että monilla perheellisillä se kulujen lisäys on ajattelutavasta kiinni. Pitää olla jotain koska se kuuluu asiaan. Esimerkiksi asuminen. Kuinka monella lapset nykyään jakavat huoneen? Ainakin omassa tuttavapiirissäni lasten "tarve" omalle huoneella on sääntö jota ei kyseenalaisteta. Tämä vaikuttaa asumisneliöihin ja kustannuksiin. Vielä kun vedetään tämä pidemmälle niin tarviihan sitä vierashuone olla, ja tietysti kotiteatteria varten tila, ym. ym. Kaverille tuli lapsi ja täytyi välittömästi muuttaa kahden makuuhuoneen rivarista omakotitaloon, koska lapsi . Ei mitään järkeä.

Auton kanssa monilla sama asia. Heti kiimassa autoa vaihtamaan vähitään tila-autoon kun lapsia tulee. Yleisin syy on se "onhan se nyt kätevää" ja sitten maksetaan ja itketään.
Monia isoja kuluja saa painettua alas kun ei vaan alistu markkinavoimien aivopesuun. Meitsi on näköjään hippi .

Ihan mielenkiinnosta kysyn että mites narumanilla muuten minimalismi sujuu ja onko oravanpyörästä irtautuminen aikataulussaan?

 

[naruman]

No meillä on kolme lasta ja tällä hetkellä säästöaste (lähes aina) kuukaudesta riippuen 30-40%. Ensi vuonna kun tietty osa asuntolainasta on maksettu niin päästään 50-60% tienoille, noin suurinpiirtein. Aina tietysti tulee niitä jokeri kuukausia kun kaikille pitää kerralla ostaa talvivaatteet tms. ja tili huutaa punaisella :D.

Näin yleistäen ja sivusta seuranneena väitän että monilla perheellisillä se kulujen lisäys on ajattelutavasta kiinni. Pitää olla jotain koska se kuuluu asiaan. Esimerkiksi asuminen. Kuinka monella lapset nykyään jakavat huoneen? Ainakin omassa tuttavapiirissäni lasten "tarve" omalle huoneella on sääntö jota ei kyseenalaisteta. Tämä vaikuttaa asumisneliöihin ja kustannuksiin. Vielä kun vedetään tämä pidemmälle niin tarviihan sitä vierashuone olla, ja tietysti kotiteatteria varten tila, ym. ym. Kaverille tuli lapsi ja täytyi välittömästi muuttaa kahden makuuhuoneen rivarista omakotitaloon, koska lapsi . Ei mitään järkeä.

Auton kanssa monilla sama asia. Heti kiimassa autoa vaihtamaan vähitään tila-autoon kun lapsia tulee. Yleisin syy on se "onhan se nyt kätevää" ja sitten maksetaan ja itketään.
Monia isoja kuluja saa painettua alas kun ei vaan alistu markkinavoimien aivopesuun. Meitsi on näköjään hippi .

Ihan mielenkiinnosta kysyn että mites narumanilla muuten minimalismi sujuu ja onko oravanpyörästä irtautuminen aikataulussaan?

Lapset tosiaan saa kasvatettua varmasti halvemmallakin, jos vaan siirtää sitä säästäväistä ajattelutapaa myös heihin. Sekä miettii miten heidän kulunsa saa hoidetua edullisimmin. Itse mietein joskus, että kannattaisi ottaa heti lapsen synnyttyä, sen suuruinen sijoituslaina minkä tulee lapsilisinä tulevaisuudessa tienaamaan. eli noin 20.000€ potti. Tuo ehtii heti sijoittamalla 16 vuoden aikana mahdollisesti kolminkertaistua. Sillä voi sitten vaikka kustantaa teinien kuluja.

Mitä itseeni tulee, niin työt on lopetettu. Salkun pitäisi kestää ja jos ei kestä, niin kyllä sillä oletettavaan eläkeikään pitäisi vähintään päästä. Suomessa on kuitenkin turvaverkot, joten ei täällä tarvitse mitään 100% varmasti kestävää miljoonasalkkua kehittää.

Päivät ovat kuluneet arkisin, sijoitusasioita opiskellessa, lukiessa, treenatessa, pelatessa, sarjoja ja elokuvia katsellen, sekä muissa kodin askareissa. Viikonloppuisin sitten kavereiden kanssa on jotain muuta tekemisiä kehitelty. Täytyy kyllä sanoa että onhan tämä elämä ihan muuta, jos vertaa siihen kun oli töissä. En edes ymmärrä miten sitä rulianssia on jaksanut, ja miten mitään on ehtinyt arkisin tekemään. Eli saakelin komiaa tämä on.

 

[jambo]

Muistaakseni täällä joskus kerroitkin mutta minkä luokan salkusta omalla kohdallasi puhutaan? Tuohon taitaa tulla päälle mahdolliset työppärin päivärahat?

Itse joskus laskin että saan (vaimon ollessa töissä ja vastatessa isommasta osasta kuluista) lähivuosina puristettua oman osani talouden kuluista puristettua 750 euroon, kenties jopa alemmas. Päiväraha kun lienee siinä 560 kk (?) niin eihä tuohon isoa gäppiä jää. Siis ajatusleikkinä.

Kavereille kun heitin tuo ajatusleikin niin hirveää moralisointi heti tyyliin "ai yhteiskunnan elätiksi meinasit". Itse en ymmärrä että miten se on yhteiskunnalta pois jos yksi jäisi työttömäksi ja tilalle palkattaisiin toinen työtön? Plus miinus peliä.

 

[naruman]

Muistaakseni täällä joskus kerroitkin mutta minkä luokan salkusta omalla kohdallasi puhutaan? Tuohon taitaa tulla päälle mahdolliset työppärin päivärahat?

Itse joskus laskin että saan (vaimon ollessa töissä ja vastatessa isommasta osasta kuluista) lähivuosina puristettua oman osani talouden kuluista puristettua 750 euroon, kenties jopa alemmas. Päiväraha kun lienee siinä 560 kk (?) niin eihä tuohon isoa gäppiä jää. Siis ajatusleikkinä.

Kavereille kun heitin tuo ajatusleikin niin hirveää moralisointi heti tyyliin "ai yhteiskunnan elätiksi meinasit". Itse en ymmärrä että miten se on yhteiskunnalta pois jos yksi jäisi työttömäksi ja tilalle palkattaisiin toinen työtön? Plus miinus peliä.

200k€ eteenpäin voisi nuuka mies puhua riippumattomuudesta, ehkä. Itsellä on jonkin verran päälle, mutta itsellä on kaikenlaista velkavipu puuhaa kylkiäisinä.

Ansiosidonnaista tuli hetken aikaa, mutta otin ''työnhausta'' vähän kesälomaa. Kai sitä voisi jatkaa. Työmarkkinatuessa ja asumistuessa taas on se perkele, että pääomatulot syövät sitä sujuvasti pois. Eli ei juuri hyötyä saada pääomatuloja, jos on pidempään työttömänä. Moraalisesti olen kanssasi samaa mieltä. Kansalaispalkka systeemi voisi olla myös reilumpi järjestelmä. Itse en ole päättänyt kuitenkaan, nostanko ansiosidonnaisen jälkeen mitään, tai edes saanko.

Se tässä touhussa on suomessa järjetöntä, että kaikilta luukuilta voi hakea massia. Pitää vain olla täysin perseaukinen. Varallisuuden kerääminen itse on toisaalta vähän turhaa, jos pienemmällä pärjää. Siitä suorastaan rangaistaan isolla kädellä. Tuet menettää sitä mukaa, mitä enemmän saat itse pääomatuloja.

Edit: Uudelleen sijoittavat rahastot ovat toki suomessa hyviä, koska ei tule pääomatuloja. Täten voit nostaa työmarkkinatuet ja asumistuet täysimääräisinä. Toisaalta mitä sillä isolla salkulla sitten tekee, jos et sieltä ikinä voi mitään nostaa... o_O

 

[jambo]

Perhana en muistanutkaan tuota osinkojen vaikutusta työmarkkinatukeen. Itselläni kun tosiaan menee ideksirahastoissa tylsästi kasvuosuuksiin. MUTTA, puolison tuloillahan ei ole vaikutusta työmarkinatukeen. Jos siis on puoliso joka saisi osinkoja ja voisi käyttää niitä yhteiseen elämiseen. Toinen (?) keino voisi olla lyhyen työsuhteen solmiminen ja osan sijoituksista kotiuttaminen työsuhteen aikana. Tyyliin kausityö matkailu ym. alalla. Tilillä olevalla varallisuudella taas sitten ei ole vaikutusta työmarkkinatukeen ja nostelee sieltä elämiseen tarvittavan osan.

Joo, ajatusleikkiä. Ainakin "muutaman" vuoden joutuu väkisinkin olemaan oravanpyörässä että saa suurimmat kahleet panki suuntaan karistettua.

 

[Pesupallo]

Ei kai noiden työmarkkinatukien varaan voi muutenkaan laskea mitään, kun kai sieltä ajoittain aina karenssia ym pukkaa? Jokin pieni kansaneläke sitten eläkeiässä varmaan tulee ainakin. Aika huono diili kyllä sekin maksaa ensin jotain 100-200k eläkekassaan ja 30v myöhemmin saa pienen kuukausisumman takaisin. Siinä mielessä kyllä on ihan "oikeutettu" ottamaan ne tuet jo aiemmin mitä saa.