Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Huppe sanoi:
Minähän olin tuossa suhteessa aivan hullu ja teippasin joka saamarin niitin reijänkin. Tai siis kun höyrysulkumuovi oli niitattu kiinni koolauksiin, pistin palan teippiä päälle. Seinään en tietenkään, kun siihenhän tulee gyproc tiiviisti koolausta vasten.
Click to expand...

Mitenköhän se siis ihan OIKEASTI toimii että kun gyproc tai mikä tahansa muu höyrysulun siäpuolelle tuleva rakenneosa ruuvataan höyrysulun läpi kiinni. Parhaimmassa tapauksessa tuhansia ruuveja. Onko ne kaikki varmasti tiiviitä vai fuskaako jokaisesta reiästä vähän ja näin tekee höyrysulusta reikäjuustoa... Sitä tulee vaan monessa suhteessa neuroottiseksi kun lukenut varoituksia, kuinka höyrysulussa olevasta aukosta kulkeutuu ilman mukana ämpäritolkulla kosteutta rakenteisiin jne...

Mä kanssa teippasin niittienkin kannat ;) ja laitoin vielä höyrysulun jatkoskohtiin kiristysrimat, jotka juurikin ruuvattiin höyrysulun läpi. Usein mennyt tuon tarkkuuden kanssa meilläkin överkisi ja jälkikäteen vähän naurattanut kun tullut nussittua pilkkua ihan todeteolla. Vittu noihin teippeihinkin meni varmaan 200€ rahaa...

Tässä kuva tosta meidän katon höyrysulusta..
 
Timba79 sanoi:
Oikea ammattimies tuntipalkalla tekee kyllä jämptiä jälkeä. Vaan kun asia menee niin, että sitä vaaditaan edistymistä, edistymistä ja edistymistä. Ei 99% maksa siitä että ammamies kyttää teippirullan kanssa joka niitinreikää. Sitä pitää vasaran paukkua ja torpan valmistua, palkka kun juoksee koko ajan ja budjetti painaa päälle.

Ei siis läheskään kaikki raksamiehet lusmuja ole, ne tekee sen mistä niille maksetaan ja mitä niiltä vaaditaan.

EDIT: Ei ollut tarkoitettu Hupelle vaan yleisenä huomiona. Sopikaa niiden työmiesten kanssa mikä niiden rooli on ja mitkä on omat vaatimukset laadusta. Kirjallisena.
Click to expand...
Totta. Mielelläni minä säädin ja nysväsin noita teippauksia itse ja annoin ammattimiesten tehdä esim. kattoa ja muurauksia, eli niitä ammattihommia. Pointti oli lähinnä piilevässä vaarassa jos/kun ostetaan "avaimet käteen" -talo, että mitä siellä saattaa olla ongelmakohtina. No eihän noista niitinreijistä kyllä ongelmia varmaankaan olisi tullut mutta kyllä esim. se Jargin mentävä aukko höyrysulussa on erittäin huolestuttava asia.
 
Joo, totta puhuttu. Mietin vain, että jos otat sen avaimet käteen niin paljonkohan siellä höyrynsulussa on ihan kunnon reikiä? Sillä aivan takuulla sinne esim. koolatessa joku lankun pää osuu ja en jaksa uskoa, että urakkamies käy reikää paikkaamassa. Ja paljonko niitä nauloja ja ruuveja menee senverran vinoon, että muovissa on reikä? En vaan jaksa uskoa, että valtaosassa taloista höyrynsulut ois ehjiä. Mutta tuo ei liene iso ongelma jos IV on kunnossa!
 
Timba79 sanoi:
Joo, totta puhuttu. Mietin vain, että jos otat sen avaimet käteen niin paljonkohan siellä höyrynsulussa on ihan kunnon reikiä? Sillä aivan takuulla sinne esim. koolatessa joku lankun pää osuu ja en jaksa uskoa, että urakkamies käy reikää paikkaamassa. Ja paljonko niitä nauloja ja ruuveja menee senverran vinoon, että muovissa on reikä? En vaan jaksa uskoa, että valtaosassa taloista höyrynsulut ois ehjiä. Mutta tuo ei liene iso ongelma jos IV on kunnossa!
Click to expand...

Päästäänkin sitten siihen että millä oikeasti on, tutkitusti, merkitystä? Haittaako joku laudan mentävä aukko yhtään mitään? Sen tiedän että tuo niittien kannan teippaus oli varmasti turhaa, tiesin jo etukäteen, mutta teinpä sen silti :D
 
Huppe sanoi:
Päästäänkin sitten siihen että millä oikeasti on, tutkitusti, merkitystä? Haittaako joku laudan mentävä aukko yhtään mitään? Sen tiedän että tuo niittien kannan teippaus oli varmasti turhaa, tiesin jo etukäteen, mutta teinpä sen silti :D
Click to expand...

Uskosin kyllä että haittaa se jonkin verran, mutta pilaako rakenteet, onkin jo toinen juttu. Ja ainakin silloin on riski jos IV konetta pidetään poissa päältä jopa tai hyvin pienillä kierroksilla jatkuvasti. Näin talvella nyt voi ajaakin hitaammin, koska ainakin meillä on melko kuivaa. Pingvin näyttää että poistoilman kosteus on 28%.

Mutta joo, itsekin pyrin teippaan kaikki reiät joita huomasin ja joita tuli rakentaessa. Silti vaan en usko, etteikö reikiä jäänyt paikkaamattakin.
 
Timba79 sanoi:
Joo, totta puhuttu. Mietin vain, että jos otat sen avaimet käteen niin paljonkohan siellä höyrynsulussa on ihan kunnon reikiä? Sillä aivan takuulla sinne esim. koolatessa joku lankun pää osuu ja en jaksa uskoa, että urakkamies käy reikää paikkaamassa. Ja paljonko niitä nauloja ja ruuveja menee senverran vinoon, että muovissa on reikä? En vaan jaksa uskoa, että valtaosassa taloista höyrynsulut ois ehjiä. Mutta tuo ei liene iso ongelma jos IV on kunnossa!
Click to expand...

Ilmanvaihtohan sen ongelman tuossa juuri aiheuttaa. Kun ilmanvaihto säädetään aina alipaineiseksi aiheuttaa se juurikin sen että korvausilma tulee siltä mistä se helpoiten pääsee ja nämä höyrysulussa olevat reiät aiheuttavat ongelman. Iso reikä aiheuttaa sen että sitä kautta kulkeutuu vuosien aikana valtava määrä ilmaa ja ilman sisältämä kosteus tiivistyy rakenteisiin ja saattaa aiheuttaa vaurioita.

Tuo ilman liikuttama kosteusmäärä on oikeasti vuositasolla hirvittävän suuri (kymmeniä ellei satoja litroja vettä) ja ongelma voi olla todella akuutti jos tämä kosteus ei pääse tuulettumaan rakenteista pois.
 
Mulla ois vähän empiiristä testiä tuosta höyrynsulusta. Meinasin jo alkutalvesta kirjotella, mutta mulla on nyt tallinkatossa tarkotuksella tehty reikä, viilto ja teippaamaton sauma höyrynsulkuun. Katossa ei ole paneleita, joten ne on näkösällä täysin. Mitään ei ole koko talven aikana tapahtunut vaikka kosteusrasitusta on auton muodossa riittävästi ja lämpötilavaihtelua 30 astetta. Paljon tärkeämpi juttu on saumaton eristys. Jos eristys jää auki niin kosteus tarttuu höyrynsulkuun kun takiainen fleecetakkiin eristämättömällä kohdalla. Testiä jatkunut n. 6 kuukautta. Ja jatkuu kevääseen kunnesen laitan nuo reijät kiinni ja paneloin katon.

Eli tämä vahvisti oman näkemykseni, joka on, että höyrynsululla ei oo paskan merkitystä talon ehjänäpysymisen kannalta.
 
Mä uskon kanssa että tuolla höyrynsululla ei ole noin isoa merkitystä, mitä annetaan ymmärtää. Enempi sen merkitys lienee siinä, että ei pääse kylmää sisään ja tätähän haetaan kissojen ja koirien kanssa esim. passiivitaloissa. Eli kaikki mahdolliset ilmavuodot tukitaan, jotta energiankäyttö saadaan minimiin.

Tulisijan poltto varmaan eniten alipaineistaa taloa, ei meillä ainakaan ole tuota konetta säädetty mitään älytöntä alipainetta tekemään. Ison alipaineen huomaa kyllä ulko-ovea avatessa. Kerrostalokämpässä sellainen oli kun oli huippuimuri. Ovi ei itsellään auennut jos oli raollaan ja juurikin alipaineesta johtuen.

EDIT: Toki siis talot pidetään alipainesena, mutta ei tämä vastaavaa ole kuin tuossa kerrostaloesimerkissä. Eli ei nyt aleta saivartelemaan tahallaan tästä.
 
Nyt kannattaa lopettaa yleistäminen, jos ei todellakaan ymmärrä rakenteiden rakennusfysikaalista käyttäytymistä.
Jos ei tiedä, on viisaampaa vaieta.
Perusteista on hyvä aloittaa, esim. selvittämällä ovatko käsitteet ilmansulku ja höyrynsulku varmasti sama asia.

Eri asioiden merkityksiä on kyllä tutkittu/ tutkitaan.
Esim. yläpohjarakenteita on tutkittu hieman analyyttisemmin ja laajemminkin, kuin yksittäisen tallinkaton pinta-alaa x.
Jotkut tutkijat ihan työkseenkin tekevät. Lukeneitakin joukossa. Osa viisaitakin.
 
No pistähän jotain selkokielisiä perusteita tänne niin ruvetaan lukemaan, siis linkkiä peliin. Jotain missä asia selitetään niinkuin se oikeasti on, eikä tartte kahlata mitään älyttömiä tekstimääriä läpi.
 
Masse Majava sanoi:
Mulla ois vähän empiiristä testiä tuosta höyrynsulusta. Meinasin jo alkutalvesta kirjotella, mutta mulla on nyt tallinkatossa tarkotuksella tehty reikä, viilto ja teippaamaton sauma höyrynsulkuun. Katossa ei ole paneleita, joten ne on näkösällä täysin. Mitään ei ole koko talven aikana tapahtunut vaikka kosteusrasitusta on auton muodossa riittävästi ja lämpötilavaihtelua 30 astetta. Paljon tärkeämpi juttu on saumaton eristys. Jos eristys jää auki niin kosteus tarttuu höyrynsulkuun kun takiainen fleecetakkiin eristämättömällä kohdalla. Testiä jatkunut n. 6 kuukautta. Ja jatkuu kevääseen kunnesen laitan nuo reijät kiinni ja paneloin katon.

Eli tämä vahvisti oman näkemykseni, joka on, että höyrynsululla ei oo paskan merkitystä talon ehjänäpysymisen kannalta.
Click to expand...

Ei reikä höyrysulussa vielä puolessa vuodessa välttämättä mitään näkyvää tee. Vuosikymmenssä tai usemmassa tilanne voi olla toinen! Ja kun puhut tallista niin onko se muutenkaan kovin tiiviisti tehty tai edes normaalin ilmanvaihdon piirissä? Jos se fuskaa muualtakin niin eihän se silloin aiheuta tuohon viillon kohtaan erityisiä ilmavirtauskia.

Ja muutenkaan tällaiset yksittäistapaukset ei todista mitään. Reikä höyrysulussa ei siis todellakaan tarkoita automaattista kosteusvauriota, mutta se aiheuttaa riskin ja mahdollistaa sopivissa olosuhteissa sellaisen syntymisen.

Täytyy muistaa että vanha talo ja uusi tiiviiksi tehty talo toimii ihan eri tavalla eikä näitä pidä sotkea keskenään.
 
Huppe sanoi:
Totta. Mielelläni minä säädin ja nysväsin noita teippauksia itse ja annoin ammattimiesten tehdä esim. kattoa ja muurauksia, eli niitä ammattihommia. Pointti oli lähinnä piilevässä vaarassa jos/kun ostetaan "avaimet käteen" -talo, että mitä siellä saattaa olla ongelmakohtina. No eihän noista niitinreijistä kyllä ongelmia varmaankaan olisi tullut mutta kyllä esim. se Jargin mentävä aukko höyrysulussa on erittäin huolestuttava asia.
Click to expand...

Kyllä niitä reikiä löyty iltaisin ku rupes timpurin päivän hommia katsomaan. Teippi käteen ja paikkaileen. Kaikki pitäs tehdä itse jos hyvän haluais, muttaku ei osaa :)
Tarkka itekki olen yrittänyt olla mm. ku kesällä salaojia ja sadevesiputkia asenneltiin isän kans. Minä siinä vatupassilla kaatoja kattelin ja kirosin kun ei saa hyvää kaatoa. Isä siihen murjasi että " heitä jos se passi heleve****n". Olin vähän että:wtf:, Isä harvoin kiroilee. Rupesi vissiin mun pikkutarkkuus jo ottaan lehmänhermoistaki päähän.:)
 
cryscythe sanoi:
Ei reikä höyrysulussa vielä puolessa vuodessa välttämättä mitään näkyvää tee. Vuosikymmenssä tai usemmassa tilanne voi olla toinen! Ja kun puhut tallista niin onko se muutenkaan kovin tiiviisti tehty tai edes normaalin ilmanvaihdon piirissä? Jos se fuskaa muualtakin niin eihän se silloin aiheuta tuohon viillon kohtaan erityisiä ilmavirtauskia.

Ja muutenkaan tällaiset yksittäistapaukset ei todista mitään. Reikä höyrysulussa ei siis todellakaan tarkoita automaattista kosteusvauriota, mutta se aiheuttaa riskin ja mahdollistaa sopivissa olosuhteissa sellaisen syntymisen.

Täytyy muistaa että vanha talo ja uusi tiiviiksi tehty talo toimii ihan eri tavalla eikä näitä pidä sotkea keskenään.
Click to expand...

Niin siis mulla on ekana uusi talo. Jos sitä meinasit.

Tutkija saa sellasen tuloksen kun haluaa. Itse uskon näkemääni. Empiirinen testi myös osoitti, että jos villakaistaleen ottaa katolta pois niin se kohta suorastaan sataa vettä. Eli vesi kondensoitui höyrynsulkuun kohdassa, jossa villaa ei ollut. Eli itse pidän tärkeämpänä tasaista huolellista villoitusta, kun 100% tiivistä höyrynsulkua. Tuo jälki on lähinnä katastrofaalinen jo päivässä, jos villassa on reikä. Ei mulla tarkotuksella talli kyllä väljä ole. tallin oven tiivisteen alle jää joskus lunta ja aurinko paistaa sieltä välistä.

Sitähää sä kysyit? Ny sit ku kerroin mitä siellä höyrynsulussa on tapahtunut niin se ei ny kelpaakaan. Taisin kuitenkin tehdä ekan empiirisen testin asiasta ja ihan sen vuoksi, koska tästä on ollut paljon puhetta ja halusin nähdä mitä siellä tapahtuu, joten matto veitsi käteen ja silvoin höyryn sulun. Tappio on euroja, jos ny olisin joutunut vaihtamaan pai villapalasta tuon takia, joten en mä taloo tärvele kuitenkaan tällä.

Siis yksittäistapaus ei todista mitään? mitä helv???? Siis mikä todistaa? Jos fysiikan lait pitää kutinsa niin onko yksittäistapaus jotenkin fysiikan lakien vastainen? Harjakaisella varmaan tiukka analyysi taas ilman oikein mitään mikä koskettaisi mihinkään suuntaan. Sorry vaa, mut edellisessä elämässä työpaikalla olevat rakennusdiplomi-insinööritkin puhu kansankielisemmin. Mut tohtorismiehet ne on erikseen. Eli kertokaa ny sit tyhmälle mitä tein väärin? Miksi höyrynsulkuun ei kerry kosteutta, mutta villoittamattomaan kohtaan kyllä. Harjakainen tohtorismiehenä voi antaa syvällisen analyysin nyt höyrynsulusta ja mitä siellä rakenteessa tapahtuu. Varmaan kun näitä tutkitaan ihan työkseenkin niin löydät ihan empiirisen testin asiasta? Otoksella, jossa voidaan poissulkea tällainen yksittäistapaus.
 
Masse Majava sanoi:
Niin siis mulla on ekana uusi talo. Jos sitä meinasit.

Tutkija saa sellasen tuloksen kun haluaa. Itse uskon näkemääni. Empiirinen testi myös osoitti, että jos villakaistaleen ottaa katolta pois niin se kohta suorastaan sataa vettä. Eli vesi kondensoitui höyrynsulkuun kohdassa, jossa villaa ei ollut. Eli itse pidän tärkeämpänä tasaista huolellista villoitusta, kun 100% tiivistä höyrynsulkua. Tuo jälki on lähinnä katastrofaalinen jo päivässä, jos villassa on reikä. Ei mulla tarkotuksella talli kyllä väljä ole. tallin oven tiivisteen alle jää joskus lunta ja aurinko paistaa sieltä välistä.

Sitähää sä kysyit? Ny sit ku kerroin mitä siellä höyrynsulussa on tapahtunut niin se ei ny kelpaakaan. Taisin kuitenkin tehdä ekan empiirisen testin asiasta ja ihan sen vuoksi, koska tästä on ollut paljon puhetta ja halusin nähdä mitä siellä tapahtuu, joten matto veitsi käteen ja silvoin höyryn sulun. Tappio on euroja, jos ny olisin joutunut vaihtamaan pai villapalasta tuon takia, joten en mä taloo tärvele kuitenkaan tällä.

Siis yksittäistapaus ei todista mitään? mitä helv???? Siis mikä todistaa? Jos fysiikan lait pitää kutinsa niin onko yksittäistapaus jotenkin fysiikan lakien vastainen? Harjakaisella varmaan tiukka analyysi taas ilman oikein mitään mikä koskettaisi mihinkään suuntaan. Sorry vaa, mut edellisessä elämässä työpaikalla olevat rakennusdiplomi-insinööritkin puhu kansankielisemmin. Mut tohtorismiehet ne on erikseen. Eli kertokaa ny sit tyhmälle mitä tein väärin? Miksi höyrynsulkuun ei kerry kosteutta, mutta villoittamattomaan kohtaan kyllä. Harjakainen tohtorismiehenä voi antaa syvällisen analyysin nyt höyrynsulusta ja mitä siellä rakenteessa tapahtuu. Varmaan kun näitä tutkitaan ihan työkseenkin niin löydät ihan empiirisen testin asiasta? Otoksella, jossa voidaan poissulkea tällainen yksittäistapaus.
Click to expand...

Tottakai villoittamaton kohta kondensoi vettä jos toisella puolella on lämmin ja toisella kylmä ilma. En mä tätä sun villoituksen poisjättämis koetta kommentoinut mitenkään.

En tiedä menikö pointti ohi vai mitä, mutta yritän tarkentaa mitä ajoin takaa :)
"- Ei reikä höyrysulussa vielä puolessa vuodessa välttämättä mitään näkyvää tee.."
-->Voi tehdä jos ilmavirta (kosteusvirta) on tarpeeksi suuri. Mitä pidempi aikaväli niin sitä suurempi rasitus, puoli vuotta on vielä aika lyhyt aika talon elinkaaressa. Vaurion muodostuminen riippuu myös siitä pääseekö rakenteeseen kertyvä kosteus positumaan (tuulettumaan) jostain muualta. Villoissakin on suuria eroja esim. puukuituvilla pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta paljon tehokkaammin kuin lasi/kivivilla, jotka kostuessaan kuivuvat hyvin hitaasti.

- "Jos se fuskaa muualtakin niin eihän se silloin aiheuta tuohon viillon kohtaan erityisiä ilmavirtauskia.."
--> Tällä tarkoitin juuri sitä että jos korvausilmaa pääsee muualtakin ja vieläpä helpommin, esim juuri oven alta missä ei edes ole sitä villan muodostamaa ilmanvastusta, tai sitten höyrysulku vuotaa myös muualta. Näissä tapauksissa se ei aiheuta tuohon viillon kohtaan erityisen kovaa ilmavirtaa=kosteurasitusta. Vastakohtana vois olla se että jos sulla olisi täysin tiivis alipaineellinen pullohuone, missä vain yksi pieni reikä niin tuo reiänkohta on silloin se paikka mistä ilmaa(kosteutta) liikkuu paljon ja silloin siitä tulee riski paikka. Juurikin tämän nykyinen trendi tehdä taloista mahdollisimman tiiviitä ja vieläpä alipaineistaa ne aiheuttaa sen että hallitsematon ilmavuoto muodostavat riskin.

"Siis yksittäistapaus ei todista mitään? mitä helv???? Siis mikä todistaa? Jos fysiikan lait pitää kutinsa niin onko yksittäistapaus jotenkin fysiikan lakien vastainen?"
- Yksittäistapauksen avulla ei voida todistaa muuta kuin se että tässä sun tilassa toi höyrysulun tiiveys ei ole aiheuttanut mitään silminnähtäviä ongelmia ainakaan vielä. Ei toi sun koe kuitenkaan todista sitä että höyrysulku ja sen tiivis asentaminen olisi tarpeeton toimenpide yleisesti. Takoitin tällä sitä että tapaukset on aina yksilöllisiä ja rakenteet erilaisia ja ne toimii erilailla. Jotkut rakenteet kestää kosteutta paremmin kuin toiset.

Peace and love! Tarkoitus ei ollut päteä eikä kiistää kenenkään väitteitä tai tutkimusten oikeellisuutta. Rakennusfysiikka on kokonaisuutena niin monisäikeinen ja monesta asiasta riippuva yhtälö ettei siihen voida aina antaa antaa yksiselitteisiä vastauksia. Sellaiset statementit että "höyrysulun tiiveys ei ole tärkeää" on aika vaarallsia, koska jotkut saattavat ottaa ne absoluuttisina totuuksina ja jotua sen takia myöhemmin onkelmiin.
 
cryscythe sanoi:
Ilmanvaihtohan sen ongelman tuossa juuri aiheuttaa. Kun ilmanvaihto säädetään aina alipaineiseksi aiheuttaa se juurikin sen että korvausilma tulee siltä mistä se helpoiten pääsee ja nämä höyrysulussa olevat reiät aiheuttavat ongelman. Iso reikä aiheuttaa sen että sitä kautta kulkeutuu vuosien aikana valtava määrä ilmaa ja ilman sisältämä kosteus tiivistyy rakenteisiin ja saattaa aiheuttaa vaurioita.

Tuo ilman liikuttama kosteusmäärä on oikeasti vuositasolla hirvittävän suuri (kymmeniä ellei satoja litroja vettä) ja ongelma voi olla todella akuutti jos tämä kosteus ei pääse tuulettumaan rakenteista pois.
Click to expand...

Eikös tuo ilmanvaihto ole sen takia alipaineinen, ettei sisäilman kosteus tiivistyisi rakenteisiin? Alipaineisessa talossa ei reikä höyrynsulussa aiheuta vielä muuta kuin vedon tunteen, mutta ylipaineisessa kosteus tiivistyy kastepisteessä villan sisään, toki tuohon vaikuttaa sisäilman kosteuden ja ulkolämpötilan suhde. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin minä asian ymmärtäisin.
 
Late78 sanoi:
Eikös tuo ilmanvaihto ole sen takia alipaineinen, ettei sisäilman kosteus tiivistyisi rakenteisiin? Alipaineisessa talossa ei reikä höyrynsulussa aiheuta vielä muuta kuin vedon tunteen, mutta ylipaineisessa kosteus tiivistyy kastepisteessä villan sisään, toki tuohon vaikuttaa sisäilman kosteuden ja ulkolämpötilan suhde. Voin toki olla väärässäkin, mutta näin minä asian ymmärtäisin.
Click to expand...

Toi on ihan totta mitä sanot alipaineisesta ilmanvaihdosta ja noinhan sen kuuluu toimia. Mutta se että jos/kun ilmaa virtaa rakenteen läpi niin sen mukana virtaa aina myös kosteutta.
 
Huppe sanoi:
Päästäänkin sitten siihen että millä oikeasti on, tutkitusti, merkitystä? Haittaako joku laudan mentävä aukko yhtään mitään? Sen tiedän että tuo niittien kannan teippaus oli varmasti turhaa, tiesin jo etukäteen, mutta teinpä sen silti :D
Click to expand...

Itsehän teippasin myöskin KAIKKI niitinreiät, myös seinissä. Välillä kun ahdisti tehdä oikeita hommia, niin piti keskittyä nysväykseen, että sai taas fiilistä ryskähommiin. Lisäksi varmistusteippailin kaikki läpivientitiivisteet, joissa oli valmiina liimapinta..:nolo: Siitä olen erityisen ylpeä, että sain tehtyä ulkoseinien höyrynsulun yhdellä saumalla. Talon piiri on vajaa 50 metriä, rullasta jäi sellainen kapea suikale..
 
Kyllä tuli teipattua joka s...n reikä mikä löytyi ja muutama huti yritetty paikata jälkeenpäin massalla tai urtsilla.... :)

Massen kokeilu paljastaa kyllä perusasian (mielestäni). Itsellä on vastaavat kokemukset projektin ajalta. Talon puolella marraskuussa oli höyrynsulkumuovi märkä (sisältä) siellä missä ei ollut vielä levyvillaa katossa. Tuossa kohtaa lattiavalusta oli n. kuukausi ja sisäkosteus kohtuullinen. Kosteuden kertyminen hävisi sitä mukaan kun villoitus eteni. Samoin ekana talvena etenkin tallirakennuksen höyrynsulun päältä löytyi useampi märkä kohta (kosteutta muovin ja villan välissä) ja kaikista tuo kondensointi loppui kun korjattiin villoitus. Muovissa ei siis ollut reikää, vaan 100mm villalevyn ja kattotuolin väliin oli jäänyt rakoa ja vastaavasti paikkasin monta reikää katossa myöhemmin ilman että niissä olisi ollut kosteutta kun villa oli tiivisti höyrynsulun päällä.

Summasummarum: noista ei voi tehdä yleistyksiä tms. mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen eli pari pientä reikää muovissa tiiviin eristyksen alla on pienempi murhe kuin tiivis muovi ja isompia reikiä eristyksessä. Varsinkin jos IV on oikein ja talo alipaineinen.
 
Late78 sanoi:
Mutta se ei tiivisty silloin kun virtaussuunta on ulkoa sisäänpäin. Vain vedon tunnetta esiintyy ja energiaa kuluu.
Click to expand...

Näin. Sen takia ilmanvaihdosta pitääkin tehdä alipaineinen, että kosteusvaurioilta säästyttäisiin. Jos puskettaisiin lämmintä ja kosteaa sisäilmaa ulospäin niin ongelmia varmasti tulisi. Varmistuksen varmistus kuten monessa muussakin toiminnassa.
e:no prkl, johan se tuossa yllä on sanottu

Perusperiaatehan on että seinärakenteen pitää harventua ulospäin mennessä. Oliko tuo nyt ilman vai kosteuden pitävyyden suhteen, no anyways, joku varmasti korjaa tähän oikean termin. Onpa spekuloitu sitäkin, että sisäseinän maalipinta muodostaa tarpeeksi pitävän sulun, ongelmaksi jää enää rakenteiden liitoskohdat ja esim rasian reiät.
 
Back
Ylös Bottom