Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Tikkurilassa Vantaalla kannattaa käydä katsomassa mitä tapahtuu talolle/rivitalolle joita ei tehdä ontelolaatoilla vaan maanvaraisella laatalla ei-kantavalle maalle. Välittäjät usein myös valehtelevat että lattian korjaaminen on helppoa mainitulla uretaanimassa-tekniikalla. Puhuvat pelkkää paskaa. No välittäjähän ei tiedä rakentamisesta usein yhtään mitään. Itkunsekaista naurua joutuu pidättelemään useassa Tikkurilan esittelykohteessa kyllä.
 
Miten muuten on ton ontelolaatan kanssa? Onko se ns. jäykkä rakenne joka kantaa taloa esim. jos yksi nurkka tipahtaa? Käsittääkseni ontelolaatat kuitenkin kelluvat anturan (ilmeisesti valetun) päällä? Kuinka vahva anturan täytyy olla että kantaa talon ja ontelolaatan, koska ontelolaattahan ei kannattele mitään jos antura katoaa alta?
 
Miten muuten on ton ontelolaatan kanssa? Onko se ns. jäykkä rakenne joka kantaa taloa esim. jos yksi nurkka tipahtaa? Käsittääkseni ontelolaatat kuitenkin kelluvat anturan (ilmeisesti valetun) päällä? Kuinka vahva anturan täytyy olla että kantaa talon ja ontelolaatan, koska ontelolaattahan ei kannattele mitään jos antura katoaa alta?
No tikkurilassahan tuon anturan alle pitää laittaa noin 20 metriä paalua jotta kestää :D
On hupaisaa katsoa kun betonipaalu menee omalla painollaan junttailematta maahan noin 5m matkan ja pitää vain SLURPS! ääntä ja savi roiskuu. Pari junttausta ja taas mennään muutama metri omalla painolla, sitten pitääkin jo alkaa naputtelemaan paalutuskoneella. Tätä pääsee katsomaan Tikkurilan seudulla ainakin jos paalutushommia kiinnostaa katsella rakennustyömailla.
 
No tikkurilassahan tuon anturan alle pitää laittaa noin 20 metriä paalua jotta kestää :D
On hupaisaa katsoa kun betonipaalu menee omalla painollaan junttailematta maahan noin 5m matkan ja pitää vain SLURPS! ääntä ja savi roiskuu. Pari junttausta ja taas mennään muutama metri omalla painolla, sitten pitääkin jo alkaa naputtelemaan paalutuskoneella. Tätä pääsee katsomaan Tikkurilan seudulla ainakin jos paalutushommia kiinnostaa katsella rakennustyömailla.
Kukahan tuolla Tikkurilassa on sitten pohjatutkimukset tehnyt?:hyvä:
 
Kukahan tuolla Tikkurilassa on sitten pohjatutkimukset tehnyt?:hyvä:

Hyvinhän se on tehty kerta paaluttamaan on alettu? Vai meinaatko ettei helsingin seudulle saisi rakentaa moisen pikkuasian takia? :)

Miten muuten on ton ontelolaatan kanssa? Onko se ns. jäykkä rakenne joka kantaa taloa esim. jos yksi nurkka tipahtaa?
Ei. Kyllä rakentaminen lähtee aina siitä että pohja on kestävä. Tosin tehdäänhän nykyään vedessä kelluvia talojakin, semmonenhan se olis kätevä heittää vaikka johonkin suonsilmään. :hyvä:
Ponttoonilaiturilla sisäänkäynti.
 
...
Ei. Kyllä rakentaminen lähtee aina siitä että pohja on kestävä. Tosin tehdäänhän nykyään vedessä kelluvia talojakin, semmonenhan se olis kätevä heittää vaikka johonkin suonsilmään. :hyvä:
Ponttoonilaiturilla sisäänkäynti.

Tottakai siitä lähdetään, mutta kuitenkin jos jotain sattuu niin kantavalla rakenteella jotain voidaan tehdä jos ei rakenne halkea. Ei kantavan kanssa sitten on vähän vähemmän korjausliikkeitä tehtävissä.
 
Näin ne on mestarit ja inssit varoitelleet , sanomalehtiä myöten.

Liian tiivis, hengittämätön.

Otollinen kasvualusta itiöille.
Näin varmaan jos koneellista ilmanvaihtoa ei malteta käyttää tarpeeksi.

Otetaas tähän kantaa vähän, ettei kellekkään tule väärää mielikuvaa asiasta (vaikka mielipiteitähän nämä minunkin kirjoitukset ovat). Eli näistä uusista taloista puhutaan täälläkin "pullotaloina". No niinhän siihen tavallaan pyritää, mutta siinä ei ole mitään väärää, se on oikeastaan tavoiteltu asia ja ongelmat tässä liittyvät enemmänkin siihen, että vaipan sisäpinnasta ei saada riittävän tiivistä. "Pullotalo" on siis hyvä asia!

Ja joo koneellinen imanvaihto tietysti kuuluu uusiin taloihin, mutta ei niinkään tämän asian takia, vaan koska lämmöntalteenottoa ei painovoimaisessa ilmanvaihdossa saada tehtyä määräysten mukaiseksi. Uutta taloa et siis tee ilman IV-konetta (ja jos joku tekee, niin miten?). Ja hyviä koneitahan noi on, turha niitä on pelätä minkään perinnerakentamisen voimalla.

Ja sitten asiaan, eli mistä ne mestarit ja insinöörit sitten varoittaa. Nyt kun vuodenvaihteessa U-arvorajat tiukkenevat, niin niihin seiniin pitää lyödä sitä villaa noin 250mm, mikä on aika paksu kerros. Ja kun aletaan puhua passiivitaloista, niin sitä lämmöneristettä on sillai niinku reilusti. Tästä seuraa, että kastepiste alkaa muodostua syvemmälle villojen sisälle. Ja tämä on nyt se pihvi, mistä ollaan huolissaan.
Eli nykyään kun se höyrynsulku ei ole aivan 100% varma ja (vähän) höyryä pääsee lähes varmasti kovilla pakkasilla rakenteisiin, tai jos ei pääse, niin meneehän sinne leudommilla keleillä ainakin ulkoapäin sitä kosteampaa ilmaa. No se kostea ilma siirtyy lämmöneristeessä ulospäin ja kastepiste tulee siellä jossain sitten vastaan ja siihen saattaa jopa vähän tiivistyä kosteutta. Sitten kun ilma siitä lämpenee (ja kosteus% laskee), niin siellä vuorilautojen takana käyvä huju kuivaa villat ja tilanne ok. Mutta jos sitä villaa on siellä joku 0,4 metriä, niin se kastepiste muodostuu jonnekin villojen puoliväliin ja sieltä se ei sitten kyllä kuivukkaan. Kivivilla nyt ei kosteudelle sinällään ole arka, mutta rakennuksen puurunko saattaa olla ihmeissään. Tätä asiaa ei ole joidenkin asiantuntijoiden mukaan riittävästi tutkittu. Enkä kyllä itsekkään olisi mukana missään passiivitaloprojektissa ainakaan vielä. Mutta eiköhän se tietämys siitä kasva, kun jotkut pioneerit noita jo rakentelevat. Tulevaisuus sitten näyttää miten passiivitalosuosituksia joudutaan mahdollisesti muuttamaan.

Ja loppuun teille perinnerakentajille kysymys: Mitä te tarkoitatte tolla talon hengittävyydellä?

Joku tossa muutama sivu sitten avautui tästä talojen inhimillistämisestä ja talon sydämmensykkeesta ja muusta. Enpä olisi itse osannut paremmin asiaa kirjoittaa. Talo on kuitenkin ihan fyysinen rakennelma, jonka täytyy kestää täällä Suomessa ilmastolta aika paljon, ei siinä kivat mielikuvat paljoa auta. Itse käytän termiä hengittävä tarkoittamaan (lähinnä hirren) kykyä sitomaan _itseesä_ kosteutta lämpimällä kelillä ja vapauttamaan sitä talven pakkasilla (kun sisäilma on hyvin kuiva) huoneilmaan.
Joku tossa aikaisemmin selitti hirsiseinän hengityksen liittyvän jotenkin painovoimaiseen ilmastointiin (olisiko voutoilmanvaihto sopivampi termi :) ) ja ties mihin. Rakentamismääräyksissä sanotaan (D2), että huoneen ilman on vaihduttava kokonaan vähintään kahden tunnin välein ja suosituksen mukaan uutta ilmaa tarvitaan 7 litraa sekunnissa per henkilö asuinhuoneessa ja keittiössä 20l/s, niin aika paljoa saavat seinät "hengitellä", että nykyiset normit täyttyvät!
 
Ja Huppeko se kyseli mökille lisäeristystä finnfoamista. Mielestäni siinä on sama vaara kuin tuossa äskeisessäkin, eli foami eristää niin hyvin, että kastepiste muodostuu vanhaan lämmöneristeeseen (villa, puru?) Olen nähnyt ihan rintamamiestalon eristettävän näin, mutta en silti ainakaan suosittele ratkaisua (tosin ko. talo ei ainakaan vielä homeessa).

Oma vaatimaton mielipide _nykyään_ on, että finnfoamia en laita lattiapinnan yläpuolelle.
 
jamo kirjoitteli ihan asiaa.

Itselläni on 2004 rakennettu talo, ja tehty juurikin tuolla "pullo" tyylillä. Eli tiiviit höyrynsulut ja ilmanvaihto on koneellinen. Koneessa siis tulo sekä poisto ja tietenkin lämmön talteenotto.
Viiden vuoden käyttökokemus on osoittanut, ettei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Sisäilma pysyy raikkaana ilman että ikkunoita tarvitsee pitää auki, ja kun ilma tulee suodattimien läpi, sisälle ei tule mitään siitepölyä tms, puhumattakaan kaikista oravaa pienemmistä pörriäisistä.
Talossa on neliöitä 120, suora sähkölämmitys ja varaava takka, sähköä kuluu vuodessa 9000kWh. Tuota sähkönkulutusta rakennustarkastajakin hämmästeli suhteellisen pieneksi. Eristettä on seinissä 200mm ja yläpohjassa 500mm.
 
Eli näistä uusista taloista puhutaan täälläkin "pullotaloina". No niinhän siihen tavallaan pyritää, mutta siinä ei ole mitään väärää, se on oikeastaan tavoiteltu asia ja ongelmat tässä liittyvät enemmänkin siihen, että vaipan sisäpinnasta ei saada riittävän tiivistä. "Pullotalo" on siis hyvä asia!
Paperillahan tuo toimii tosi hyvin, siis pullotalo. Tilanne kentällä on kuitenkin se, että hiukan lähteestä riippuen n. 90% uudesta rakennuskannasta on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia. Ja mikä tässä ongelmassa on sitten ratkaisu? Ei mikään, mutta kiristetään niitä lämmönläpäisykertoimia entisestään ja lätkäistään lisää villaa seiniin. Ojasta allikkoon.

Ja joo koneellinen imanvaihto tietysti kuuluu uusiin taloihin, mutta ei niinkään tämän asian takia, vaan koska lämmöntalteenottoa ei painovoimaisessa ilmanvaihdossa saada tehtyä määräysten mukaiseksi. Uutta taloa et siis tee ilman IV-konetta (ja jos joku tekee, niin miten?). Ja hyviä koneitahan noi on, turha niitä on pelätä minkään perinnerakentamisen voimalla.
Myönnetään heti ensimmäisenä, että nyt kun ne määräykset vuoden vaihteessa taas kiristyvät, niin en ole ihan täysin kartalla vuoden 2010 tilanteesta. Sen sijaan olen kartalla näistä vielä muutaman viikon voimassa olevista määräyksistä ja raja-arvoista, joidenka perusteella omakin pirttini on suunniteltu toteutettavaksi. Omakotitalon voi rakentaa ilman lämmöntalteenottoa! LTO:lla aikaan saatu energiasäästö on saatava kompensoitua sitten vaan jossakin muussa. Paperilla ja rakennuslupatarkastajan pöydällä talo on kokonaisuuksien summa, jossa yhtä "huonoa" ominaisuutta/kohtaa voi kompensoida jossakin toisessa kohdassa. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaa sitä, että jos laittaa ylimääräistä villaa esimerkiksi seiniin ja yläpohjaan eli tekee vaadittua paremmat rakenteet näihin, niin sitten voi jättää LTO:n pois. Painovoimainen ilmanvaihto yhdistettynä järkiperäiseen koneelliseen poistoon on edelleen mahdollista toteuttaa.

Mulla on talo laskettu trendikkäässä energiatodistuksessani messsevästi D-luokkaan eli suhteellisen p*skaksi.:D Vielä pari vuotta sitten arvioitiin, että valtaosa nykyisistä taloista kuuluu D-luokkaan eli keskivertotaloja keskivertoihmisille. Jotenkin homma on vaan pyörähtänyt siihen suuntaan, että rakenteissa ja koneissa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta silti ne talotehtaiden paketit ovakin täysin yllättäen järjestään A-luokan taloja.:D Noh, suunnitelmat on suunnitelmia ja sitten kun pirttini on joskus valmis, niin lasken todellisen energialuokituksen energiankulutuksen perusteella. Sitä odotellessani olkoon perinnepirttini kierrätysmateriaaleineen ekolooginen hirviö!:D
 
Kysynpä nyt täältä yhtä käytännön asiaa.

Meilläkin kun ois ajatuksena ehkä raksa pyöräyttää käyntiin jossakin vaiheessa. Nyt siis asutaan omassa kämpässä ja tää pitäs hävittää alta sitten riittävän aikasin. Tontin ajattelin ostaa kyllä jo hyvissä ajoin...

Mutta miten fiksusti järjestää raksa-aikanen asuminen? Ei viittis mitään kovin kallista luukkuakaan vuokrata lyhyelle ajalle. Eli onko näitä jotain "parakkeja" tai muita tilapäismajoitushommia järkevästi vuokrattavissa ja niin että niissä voisi fiksusti asua jonkun kuukauden? Vai onko se vaan pakko roudata kaikki romut johonkin vuokrakämppään tuoksi ajaksi.

Miten te muut ootte tän toteuttanu. Enkä nyt ole kiinnostunut niistä jotka asuu vuokralla ennen rakentamista jo valmiiksi, tossa ei mitään muuta järjestelyä tarvi kun muistaa sanoa vuokrasoppari irti oikeeseen aikaan. ;)
 
No jos välttämättä haluaa vuokralle olla lähtemättä, niin asuntovaunussa nyt hätätilassa jonkin aikaa menee. En lapsiperheellisenä kyllä alkaisi pelleilemään.

Paperillahan tuo toimii tosi hyvin, siis pullotalo. Tilanne kentällä on kuitenkin se, että hiukan lähteestä riippuen n. 90% uudesta rakennuskannasta on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia.

Olisko lähdettä? En ihan äkkiseltään usko muuten. Koskeeko vain pientaloja vai onko kerrostalot mukana? Niiden työmaita kun katselee niin ei ihme jos kosteutta onkin, ensin sataa sisään vuoden päivät ja lopuksi äkkiä pinnat päälle ja myyntiin.

Ilmantiiveyteen ei kyllä tullut ihan tarpeeksi panostettua, nimittäin kaikenmoista reikää kyllä löytyy sieltä täältä. No jälkipolvet voivat sitten viisastella jos jotain tulee. :D
 
Olisko lähdettä? En ihan äkkiseltään usko muuten. Koskeeko vain pientaloja vai onko kerrostalot mukana? Niiden työmaita kun katselee niin ei ihme jos kosteutta onkin, ensin sataa sisään vuoden päivät ja lopuksi äkkiä pinnat päälle ja myyntiin.

En kuollaksenikaan muista, että missä lehdessä tuo juttu oli enkä googlettamalla löytänyt. Siinä sivussa löytyi kuitenkin useampi "lievempi" tutkimus tai lehtijuttu, joissa kosteusvaurioiden määrä vaihteli 20-85% välillä koko rakennuskannasta.:D Yhteenvetona noista kaikista voitaneen sanoa, että ongelmia on kerrostaloissa yhtä paljon kuin omakotitaloissa ja yksityisissä yhtä paljon kuin yleisissä rakennuksissa. Kosteusvaurio ei automaattisesti tarkoita hometaloa.

Olkoonkin, että kaikki kosteusvauriot eivät tietenkään johdu puutteellisesta ilmanvaihdosta, vaikka nyt puhetta olikin pullotaloista... Pullotalo tarvitsee ilmanvaihtoa, kuten tarvitsee se perinnetalokin. Jälkimmäinen vaan pärjää vähemmällä ja jopa ilman koneellista.
 
Paperillahan tuo toimii tosi hyvin, siis pullotalo. Tilanne kentällä on kuitenkin se, että hiukan lähteestä riippuen n. 90% uudesta rakennuskannasta on enemmän tai vähemmän kosteusvaurioisia. Ja mikä tässä ongelmassa on sitten ratkaisu? Ei mikään, mutta kiristetään niitä lämmönläpäisykertoimia entisestään ja lätkäistään lisää villaa seiniin. Ojasta allikkoon.
No tätä en lähde vastaan väittämään. Jos tämä oli vastakaneetti minulle, niin enkös kirjoittanutkin, että en itsekkään lähtisi kokeilemaan passiivitaloa vielä tällä tutkimusmäärällä. Suhtaudun siis itsekkin vielä melko skeptisesti näihin "liian" paksuihin eristeisiin. Mutta aika näyttää miten ne toimivat.
Ja väitän, että nämä nykyaikaiset talot todellakin toimivat hyvin myös käytännössä. Jos joku oikoo ja tekee paskaa jälkeä, niin se ei ole rakennusmääräysten vika. Ja 90% uusista taloista kosteusvaurioisia taitaa olla vitsi?

Myönnetään heti ensimmäisenä, että nyt kun ne määräykset vuoden vaihteessa taas kiristyvät, niin en ole ihan täysin kartalla vuoden 2010 tilanteesta. Sen sijaan olen kartalla näistä vielä muutaman viikon voimassa olevista määräyksistä ja raja-arvoista, joidenka perusteella omakin pirttini on suunniteltu toteutettavaksi. Omakotitalon voi rakentaa ilman lämmöntalteenottoa! LTO:lla aikaan saatu energiasäästö on saatava kompensoitua sitten vaan jossakin muussa. Paperilla ja rakennuslupatarkastajan pöydällä talo on kokonaisuuksien summa, jossa yhtä "huonoa" ominaisuutta/kohtaa voi kompensoida jossakin toisessa kohdassa. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaa sitä, että jos laittaa ylimääräistä villaa esimerkiksi seiniin ja yläpohjaan eli tekee vaadittua paremmat rakenteet näihin, niin sitten voi jättää LTO:n pois. Painovoimainen ilmanvaihto yhdistettynä järkiperäiseen koneelliseen poistoon on edelleen mahdollista toteuttaa.

Mulla on talo laskettu trendikkäässä energiatodistuksessani messsevästi D-luokkaan eli suhteellisen p*skaksi.:D Vielä pari vuotta sitten arvioitiin, että valtaosa nykyisistä taloista kuuluu D-luokkaan eli keskivertotaloja keskivertoihmisille. Jotenkin homma on vaan pyörähtänyt siihen suuntaan, että rakenteissa ja koneissa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta silti ne talotehtaiden paketit ovakin täysin yllättäen järjestään A-luokan taloja.:D Noh, suunnitelmat on suunnitelmia ja sitten kun pirttini on joskus valmis, niin lasken todellisen energialuokituksen energiankulutuksen perusteella. Sitä odotellessani olkoon perinnepirttini kierrätysmateriaaleineen ekolooginen hirviö!:D
Noniin, eli löytyihän se konsti. Nyt sitten vaan joudut tosiaan laittamaan enemmän sitä villaa sinne seiniin ja yläpohjaa (mitä sinä itsekin halusit välttää) + mahd. vielä hommaamaan paremmat klasit ja ovet. Miksi ei siis IV-konetta? Tuskin tulisi sen kalliimmaksi ja olisipa sisäilma ainakin laadukasta. Mikä siis IV-koneessa LTO:lla pelottaa?

Ja juu, kyllä ensi vuonnakin saa laittaa painovoimaisen ilmastoinnin, jos se kompensoidaan muuten (vaipan lämmöneristystä ja ilmapitävyyttä parantamalla sekä vähentämällä ilmanvaihdon tarvitsemaa lämpömäärää muulla tavalla). Mutta mikä on tällöin hyöty?


En kuollaksenikaan muista, että missä lehdessä tuo juttu oli enkä googlettamalla löytänyt. Siinä sivussa löytyi kuitenkin useampi "lievempi" tutkimus tai lehtijuttu, joissa kosteusvaurioiden määrä vaihteli 20-85% välillä koko rakennuskannasta.:D Yhteenvetona noista kaikista voitaneen sanoa, että ongelmia on kerrostaloissa yhtä paljon kuin omakotitaloissa ja yksityisissä yhtä paljon kuin yleisissä rakennuksissa. Kosteusvaurio ei automaattisesti tarkoita hometaloa.

Olkoonkin, että kaikki kosteusvauriot eivät tietenkään johdu puutteellisesta ilmanvaihdosta, vaikka nyt puhetta olikin pullotaloista... Pullotalo tarvitsee ilmanvaihtoa, kuten tarvitsee se perinnetalokin. Jälkimmäinen vaan pärjää vähemmällä ja jopa ilman koneellista.

Uskon kyllä tohon 20-85%:n, joss sen lähteen mulle näytät. Eikä kyllä sittenkään puhuta kosteusVAURIOISTA, vaan kohonneista kosteuksista. Kyse onkin mikä on haitallista kosteutta. Onko se esimerkiksi rossipohjaan keväällä tiivistyvä kosteutta (mikä tapahtuu suurimmassa osassa rossipohjista), mutta mikä yleensä on täysin vaaratonta. Tällainen kosteusriski on tosiaankin KAUKANA hometalosta. Mitäs muuten luulet, miten perinnetalot pärjäisivät tässä samassa tutkimuksessa?

Todetaan vielä loppuun, että eihän näihin asioihin ole ainoita oikeita ratkaisuja, tai ainakin vasta aika näyttää mikä oli oikein. Varmasti sinullekin tulee loistavasti toimiva koti, jossa ei tule ongelmia. Selkeästi huomaa, että olet asioita ajatellut ja jos ongelmia jostain syystä ilmenee, niin varmaan löydät syynkin. Lähinnä koitan näillä kommenteillani näyttää muille lukijoille erilaisia näkökulmia, jottei lähdetä sokeasti seuraamaan jonkun ajatuksia aivan toisenlaisiin kohteisiin / pelätä turhaan nykyaikaista rakentamista.
 
Noniin, eli löytyihän se konsti. Nyt sitten vaan joudut tosiaan laittamaan enemmän sitä villaa sinne seiniin ja yläpohjaa (mitä sinä itsekin halusit välttää) + mahd. vielä hommaamaan paremmat klasit ja ovet. Miksi ei siis IV-konetta? Tuskin tulisi sen kalliimmaksi ja olisipa sisäilma ainakin laadukasta. Mikä siis IV-koneessa LTO:lla pelottaa?
Perinnemies ei tykkää villasta seinissä.:rolleyes: Se on prosentuaalisesti suhteellisen pieni määrä, jonka seinät yleensäkkään hukkaa lämpöä, olisiko ollut vaan 15%..? Ei oo taloudellisesti mielekästä turvottaa niitä seiniä entisestään, etenkin kun koittaa samalla vaalia visuaalisia arvoja eli välttää syvennyksiin tulevia ikkunoita. Ikkunat mulle tulee tai siis jo on paremmat, tai siis päivitin vanhat ikkunat eli sisäpokiin tuli lämpölasielementit. Ulkopuitteet pysyivät vanhoina. Yläpohjaan on ihan fiksua itse kunkin villaa lisätä, sillä sieltä se lämpö harakoille karkaa.

Koneellinen ilmanvaihto mulle on tulossa ja kaiken lisäksi vielä LTO:lla, ainakin paperilla. Voihan se olla, että mun pakko tuo kone asentaa, mutta pakkohan sitä ei ole seinään jättää tai edes käyttää. Täytyy vähän haistella, että miten tilanne kehittyy. Ongelma niissä tasauslaskuissa ja lämmönläpäisykertoimissa on se, että niiden rajat on pirun vaikea täyttää. Raja-arvojen täyttäminen on yksinkertaisesti helpompaa, jos valitaan se LTO. En mä sanoisi pelkääväni LTO:ta, mä en vain koe millään muotoa tarvitsevani sitä.

Uskon kyllä tohon 20-85%:n, joss sen lähteen mulle näytät.
Syötä googleen vaikka "kosteusvauriot suomessa" ja valitse osumista kaiken miellyttävin.:D Milloin prosentti on lähteestä riippuen 20 ja milloin 85.

Kyse onkin mikä on haitallista kosteutta. Onko se esimerkiksi rossipohjaan keväällä tiivistyvä kosteutta (mikä tapahtuu suurimmassa osassa rossipohjista), mutta mikä yleensä on täysin vaaratonta.
Tuolla jo aiemmin mainitsin, että kosteusvaurio on eri asia kuin hometalo.

Mitäs muuten luulet, miten perinnetalot pärjäisivät tässä samassa tutkimuksessa?
Toiset paremmin ja toiset huonommin, ihan samaan tapaan kuin uudemmatkin.:D
 
En mä sanoisi pelkääväni LTO:ta, mä en vain koe millään muotoa tarvitsevani sitä.

Syötä googleen vaikka "kosteusvauriot suomessa" ja valitse osumista kaiken miellyttävin.:D Milloin prosentti on lähteestä riippuen 20 ja milloin 85.

Kyllähän LTO:lla varustettu ilmanvaihtokoje on loistava laite, ei sitä kannata aristella.

Jos ilmanvaihto on riittävää, katto pitää vettä, perustukset on asiallisesti tehty ja salaojitettu kaatoineen ja vielä ilmansulku, suihkun vedeneristeet ja putket pitää, niin pakkohan talon on toimia. Mutta kun on myös näitä 70-luvun vuotavia tasakattoja ja suonsilmässä olevia tönöjä.
 
Kyllähän LTO:lla varustettu ilmanvaihtokoje on loistava laite, ei sitä kannata aristella.
Käypä peli, ei siinä mitään.:) Mutta en mä sitä silti itselleni halua, mulla hoituu IV muuta kautta.
 
Lämmöneristämisestä on kaksi vallitsevaa kantaa VTT vs. TTY eivätkä nekään kannat juuri poikkea toisistaan, Rakennusfysikaalisesti (teoriassa) lisääntynyt lämmöneristys ja ilmatiiviys ei ole ongelma, ongelman aiheesta tekee vasta teoreettisesti toimivan rakenteen huono toteutus.

Ympäristöministeriön sivuilla molemmat raportit.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=307382&lan=fi

Rakennuslehden sivuilla juttu ja kriittistä keskustelua
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/15488.html

http://www.rakennuslehti.fi/forum/viewtopic/?did=177

Vapaavuoren lausunto
http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_339.html

Kärjistettynä voidaan sanoa "kosteusteknisiä ongelmia ilmenee jo nykyisin, ja että huomio on kiinnitettävä ennen kaikkea huolelliseen rakennustapaan ja toimivien rakennejärjestelmien kehittämiseen."

Yksi hienoimmista innovaatiosta mitä suomalainen rakennusteollisuus on tuottanut viime vuosina.
http://www.merainfo.fi/?id=1

Yksinkertaiset ratkaisut. Matalan u-arvon ikkunat, paksut eristeet, ilmatiivis rakenne, koneellinen ilmanvaihto (poisto-tulo) ja ilmanvaihtolämmitys.

Toinen vaihtoehto passiivipientalo
http://cms5.evianet.fi/suutarinen/index.php?__EVIA_WYSIWYG_FILE=814&name=file
 
Meilläkin kun ois ajatuksena ehkä raksa pyöräyttää käyntiin jossakin vaiheessa. Nyt siis asutaan omassa kämpässä ja tää pitäs hävittää alta sitten riittävän aikasin. Tontin ajattelin ostaa kyllä jo hyvissä ajoin...

Vai niin. Tässä naapurissa ois vissiin pari tonttia vielä vapaana ;)
 
Back
Ylös Bottom