Näin ne on mestarit ja inssit varoitelleet , sanomalehtiä myöten.
Liian tiivis, hengittämätön.
Otollinen kasvualusta itiöille.
Näin varmaan jos koneellista ilmanvaihtoa ei malteta käyttää tarpeeksi.
Otetaas tähän kantaa vähän, ettei kellekkään tule väärää mielikuvaa asiasta (vaikka mielipiteitähän nämä minunkin kirjoitukset ovat). Eli näistä uusista taloista puhutaan täälläkin "pullotaloina". No niinhän siihen tavallaan pyritää, mutta siinä ei ole mitään väärää, se on oikeastaan tavoiteltu asia ja ongelmat tässä liittyvät enemmänkin siihen, että vaipan sisäpinnasta ei saada riittävän tiivistä. "Pullotalo" on siis hyvä asia!
Ja joo koneellinen imanvaihto tietysti kuuluu uusiin taloihin, mutta ei niinkään tämän asian takia, vaan koska lämmöntalteenottoa ei painovoimaisessa ilmanvaihdossa saada tehtyä määräysten mukaiseksi. Uutta taloa et siis tee ilman IV-konetta (ja jos joku tekee, niin miten?). Ja hyviä koneitahan noi on, turha niitä on pelätä minkään perinnerakentamisen voimalla.
Ja sitten asiaan, eli mistä ne mestarit ja insinöörit sitten varoittaa. Nyt kun vuodenvaihteessa U-arvorajat tiukkenevat, niin niihin seiniin pitää lyödä sitä villaa noin 250mm, mikä on aika paksu kerros. Ja kun aletaan puhua passiivitaloista, niin sitä lämmöneristettä on sillai niinku reilusti. Tästä seuraa, että kastepiste alkaa muodostua syvemmälle villojen sisälle. Ja tämä on nyt se pihvi, mistä ollaan huolissaan.
Eli nykyään kun se höyrynsulku ei ole aivan 100% varma ja (vähän) höyryä pääsee lähes varmasti kovilla pakkasilla rakenteisiin, tai jos ei pääse, niin meneehän sinne leudommilla keleillä ainakin ulkoapäin sitä kosteampaa ilmaa. No se kostea ilma siirtyy lämmöneristeessä ulospäin ja kastepiste tulee siellä jossain sitten vastaan ja siihen saattaa jopa vähän tiivistyä kosteutta. Sitten kun ilma siitä lämpenee (ja kosteus% laskee), niin siellä vuorilautojen takana käyvä huju kuivaa villat ja tilanne ok. Mutta jos sitä villaa on siellä joku 0,4 metriä, niin se kastepiste muodostuu jonnekin villojen puoliväliin ja sieltä se ei sitten kyllä kuivukkaan. Kivivilla nyt ei kosteudelle sinällään ole arka, mutta rakennuksen puurunko saattaa olla ihmeissään. Tätä asiaa ei ole joidenkin asiantuntijoiden mukaan riittävästi tutkittu. Enkä kyllä itsekkään olisi mukana missään passiivitaloprojektissa ainakaan vielä. Mutta eiköhän se tietämys siitä kasva, kun jotkut pioneerit noita jo rakentelevat. Tulevaisuus sitten näyttää miten passiivitalosuosituksia joudutaan mahdollisesti muuttamaan.
Ja loppuun teille perinnerakentajille kysymys: Mitä te tarkoitatte tolla talon hengittävyydellä?
Joku tossa muutama sivu sitten avautui tästä talojen inhimillistämisestä ja talon sydämmensykkeesta ja muusta. Enpä olisi itse osannut paremmin asiaa kirjoittaa. Talo on kuitenkin ihan fyysinen rakennelma, jonka täytyy kestää täällä Suomessa ilmastolta aika paljon, ei siinä kivat mielikuvat paljoa auta. Itse käytän termiä hengittävä tarkoittamaan (lähinnä hirren) kykyä sitomaan _itseesä_ kosteutta lämpimällä kelillä ja vapauttamaan sitä talven pakkasilla (kun sisäilma on hyvin kuiva) huoneilmaan.
Joku tossa aikaisemmin selitti hirsiseinän hengityksen liittyvän jotenkin painovoimaiseen ilmastointiin (olisiko voutoilmanvaihto sopivampi termi
) ja ties mihin. Rakentamismääräyksissä sanotaan (D2), että huoneen ilman on vaihduttava kokonaan vähintään kahden tunnin välein ja suosituksen mukaan uutta ilmaa tarvitaan 7 litraa sekunnissa per henkilö asuinhuoneessa ja keittiössä 20l/s, niin aika paljoa saavat seinät "hengitellä", että nykyiset normit täyttyvät!
Se on prosentuaalisesti suhteellisen pieni määrä, jonka seinät yleensäkkään hukkaa lämpöä, olisiko ollut vaan 15%..? Ei oo taloudellisesti mielekästä turvottaa niitä seiniä entisestään, etenkin kun koittaa samalla vaalia visuaalisia arvoja eli välttää syvennyksiin tulevia ikkunoita. Ikkunat mulle tulee tai siis jo on paremmat, tai siis päivitin vanhat ikkunat eli sisäpokiin tuli lämpölasielementit. Ulkopuitteet pysyivät vanhoina. Yläpohjaan on ihan fiksua itse kunkin villaa lisätä, sillä sieltä se lämpö harakoille karkaa.