Taistelusukeltaja

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja henkkas
  • Aloitettu Aloitettu
Vähän riippuu kuinka syvällä ollaan ja siitä kuinka paljon sitä ilmaa (syvällä seoskaasuja) on käytettävissä. Jostain muutamasta kymmenestä metristä luulisi pääsevän paineentasauksista huolimatta pintaan vuorottelemalla suukappaleen kanssa.
Tieteen kuvalehdessä oli mielenkiintoinen juttu (taisi olla viime numerossa), jossa kaksi erittäin kokenutta sukeltajaa sukelsivat noin 160m syvyyteen. Pohjaan oli laskettu jo etukäteen varapulloja yms. jos jotain menee pieleen. Toinen sukeltajista tietty menetti tajuntansa/menehtyi ja hänet piti pohjaan jättää, jotta sukelluspari itse pääsi nousemaan pintaan hengissä. Nousu pintaan kesti muistaakseni yli 12h lukuisista paineentasauksista johtuen ja silti hänet joudutettiin kiidättämään useaksi vuorokaudeksi painekammioon.

Olen kuullut että Suomessakin olisi sukeltaja tullut 50m ylös laitteen mennessä epäkuntoon. Yleensä näissä tilanteissa epäkuntoinen laite jää pohjaan ja sukeltaja tulee pintaan hallitusti jos se vaan on mahdollista.

Parin kanssa nousu onnistuu suht kivuttomasti yhdelläkin regulaattorilla. Syvyyttä enemmän vaikuttaa se kauanko pohjalla ollaan hengailtu (typpikertymä). Tämän pohjalta tehdään sitten mahdolliset etapit nousun yhteydessä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kutsuntoihin olisi kohta meno, ja eihän siihen kauvaa mene kun tuo armeijakin tulee. Mielessä juuri tää taistelusukeltaja ja laskuvarjojääkäri. Mitkä ois ne plussat ja miinukset? Kova kunto kaikinpuolin ja 10 vuoden uintiharrastus löytyy takaata.
 
Kutsuntoihin olisi kohta meno, ja eihän siihen kauvaa mene kun tuo armeijakin tulee. Mielessä juuri tää taistelusukeltaja ja laskuvarjojääkäri. Mitkä ois ne plussat ja miinukset? Kova kunto kaikinpuolin ja 10 vuoden uintiharrastus löytyy takaata.

Ainakin palvelus taitaa alkaa sukeltajakoululla vasta tammikuun saapumiserässä, eli puolen vuoden ylimääräinen odottelu tulee siinä.
 
Kutsuntoihin olisi kohta meno, ja eihän siihen kauvaa mene kun tuo armeijakin tulee. Mielessä juuri tää taistelusukeltaja ja laskuvarjojääkäri. Mitkä ois ne plussat ja miinukset? Kova kunto kaikinpuolin ja 10 vuoden uintiharrastus löytyy takaata.

Plussat ja miinukset:

Laskuvarjojääkärit:
+ Parempi asekoulutus, enemmän kaikenlaisia ammuntoja monipuolisemmalla asevalikoimalla, enemmän hyvin suunniteltuja ampumaleirejä ( taistelusukeltajilla on yksi "tavallinen" ampumaleiri eli ammutaan rynkyllä poterosta jastereita sekä normaaleja kissanpolku-ammuntoja jne, sekä vuoden lopulla yksi ampumaleiri, joka sisältää ammuntoja vedestä sekä veneestä pintauintivarustuksessa jne . Molemmat ovat 4-5 päivän mittaisia ja ei kovinkaan intensiivisiä . LJK:ssa taas ampumapäiviä kertyy moninkertainen määrä ja intensiivisyys sekä monipuolisuus on täysin toista luokkaa. Utissa myös henkilökohtainen pistooli kulkee reidellä ammunnoissa ja sen käyttö opitaan kunnolla. Sukeltajilla on palveluksen aikana ehkä kolmet pistooliammunnat.
+ Enemmän tiedustelua ja "oikeaa" sodanajan toiminnan harjoittelua. Suketajilla on yksi varsinainen sotaharjoitus eli itsenäinen reilun viikon mittainen tehtävä, laskuvarjojääkäreillä näitä kertynee nykyään noin kymmenkunta, ja sen lisäksi on lyhyempiä parin päivän keissejä. Tst-sukeltajien varsinainen tiedustelu-, sissi- ja erikoistoimintakoulutus alkaa vasta elokuulla ja päätyy marraskuun alussa loppuharjoitukseen ( palvelus alkaa siis tammikuussa). Utissa tiedustelu- ja sissikoulutus ( kohteen tähystys, suunnastatiedustelu, häirintäiskut, tuliylläköt, iskuosastohyökkäykset jne) opitaan peruspiirteittäin jo p-kaudella, ja sen päälle sitten jatketaan koko vuosi aina kesäkuulle asti (LJK alkaa siis heinäkuussa)
+ Enemmän suoraa toimintaa, asutuskeskustaistelua ja hathatswatkuperkeikkailua rynnäköintivarustuksessa. Tst-sukeltajilla tätä ei tule ollenkaan.
+ palveluksen parempi ajankohta. Kuten jo sanottua, LJK alkaa heinäkuussa sopivasti, kestää seuraavaan juhannukseen, ja siitä voi sitten suoraan mennä korkeakouluihin opiskelujaan ja elämäänsä jatkamaan. SUKK alkaa tammikuussa, joten elämästä menee luultavemmin "hukkaan" kaksi vuotta yhden sijasta.
+ Monipuolisempi erikoisalakoulutus. Utissa koulutetaan joka vuosi viestintään, tarkka-ammuntaan, pioneeritoimintaan ja lääkintään erikoistuneita partion jäseniä, ja koulutus on runsasta ja kattavaa. Jokainen jantteri saa myös perustaidot jokaiseen alueeseen. Sukeltajien "erikoisalakoulutuksessa" linjoja on vain kaksi per koulutusvuosi ( ja tst-kurssejakin on vain parillisina vuosina), ja koulutuksen laajuus on melko onnetonta sisältäen vaan perustaidot omasta "erikoisalasta". Muihin alohin ei saada minkäänlaista koulutusta ( viestimieheksi koulutettu tst-sukeltajakurssin käynyt tuttavani ei erottanut putkimiinaa viuhkapanoksesta, saatikka että olisi osannut sellaista virittää/purkaa). Käytännössä erikoistujille koulutetaan erikoisalaltaan taidot, jotka jokaisen jalkaväkisotilaan tulisi osata kaikilta alueilta.
+ Parempi talvikoulutus ja selviytymiskoulutus. "Lapin leiri" on kuuluisa koettelemus, ja sitä ihaillaan sekä pelätään. Sukeltajille ei talvikoulutusta saatikka selviytymiskoulutusta tule käytännössä ollenkaan. Muutenkin, pitkiä tasokokeita ja vaativia siirtymisiä, joissa otetaan miehestä sekä ryhmästä mittaa, on Utissa huomattavan paljon, sukeltajilla ei juuri muuta kuin taistelusukeltajan koe. Lyhytaikaista kärsimystä sitten riittääkin SUKK:ssa aivan tarpeeksi varsinkin allaskaudella.
+ Mahdollisuus suorittaa RUK jos kyvyt riittävät ja saada reserviupseerikoulutus. LJK:ssa on siis oma RUK, ja koulutus tapahtuu Utissa joten mistään ei jää paitsi. Sukeltajakoulullahan ei voi RUK:ta käydä, vaan kaikkien koulutus jaa aliupseeritasolle. Varsinaisesti kenestäkään ei tule edes partion tai ryhmän johtajaa.
+ Jokainen mies ja usea nainen tietää, mitä ovat punainen baretti ja hyppysiivet, ja että ketkä niitä kantavat. Arvostus on absoluuttista ja ikuista. Sukeltajien akuankka-puku ja leipurin lätsä herättävät rannikkokaupunkien ulkopuolella lähinnä hilpeyttä, ja ns. sukeltajan siipiäkään eivät juuri tunne/arvosta muut kuin öbiksessä palvelleet/palvelevat.

- Järkyttävä määrä juoksemista, usein 5-50 kilon painoisen repun kanssa. Uimarilla varsinkin on tästä johtuen suuri rasitusvammojen riski.
- Suuri keskeytysprosentti. LJK:ssa kato käy kuin summan lohkolla keväällä 44. Jos olet kaksi viikkoa vempassa flunssasta tai jalkakivuista johtuen, niin lennät luultavasti ulos. Samoin käy, jos et läpäise tasokokeita, joita on siis useita
-Vaikea sisäänpääsy. Kurssille hakee useita satoja, ja fyysiset testit läpäisee moninkertainen määrä pyrkijöitä verrattuna määrään jota sisään otetaan. Vain sekä fyysisissä ja psyykkisissä testeissä hyvin menestyneet valitaan.

Taistelusukeltajat:
+ Vähemmän porukkaa, ehtii kaveerata kaikkien kanssa ja oppia tuntemaan kaikki.
+ Helpompi päästä kurssille. Noin 2/3 fyysiset testit läpäisseistä valitaan. Testit ovat toki erityisesti vesilajien osalta haastavat, mutta uimarille ne eivät tuota mitään ongelmaa, kuten eivät muutkaan osa-alueet, jos juoksukuntoa ja lihasvoimaa löytyy kohtuullisesti.
+ Helpompi pysyä kurssilla mukana. Tammikuussa 2012 aloittaneella kurssilla oli kuulemma joku uintitaustainen tyyppi, joka juoksi intin aikana cooperissa 2600 m. Kaveri oli jalkavaivojen takia lähes puolet vuodesta vempassa/juoksuvapautuksessa, ja ei läpäissyt tst-sukeltajan koetta. Silti hän sai palvella loppuun sukeltajakoululla. Ihan heti ei siis näytetä ovea, vaikka ongelmia tulisikin, ja rasitusvammoja ymmärretään SUKK:ssa kyllä, ja niiden takia saa paljon anteeksi. Utissa taasen on heti ensimmäisinä viikkoina lähtötasotestit, ja jos saat liian huonon tuloksen, niin eikun varusvaraston kautta ulos, ja kuten sanottua, jos saat rasitusmurtuman tai vastaavan, niin se on adios..
+ Hyvät kulkuyhteydet. Stadiin menee busseja tunnin välein, josta taas pääsee kätevästi minne vaan. Uttiin taasen on pitkä matka kaikkialta.
+ Vähän gineksiä. Vuonna 2010 olleet olivat kolme viikonloppua koko palveluksen aikana kiinni.
+ Kattava vesistökoulutus. Kajakit, pintauinti ja partioveneet tulevat tutuiksi. Utissa näitä koulutetaan kaiketi vain vesistöviikolla.

- Allaskausi. Huhtikuusta alkaen ensin kaksi viikkoa rytmillä aamulenkki/jumppa, oppitunteja, päivällä 45 min raskas hikijumppa eli kuntopiiri ja heti perään 2-3 h altaassa sukelluksia, uinteja ja tasokoelajien harjoittelua. Sen jälkeen vielä kolme viikkoa muuten sama, mutta allasosiossa harjoitellaan laitteilla. Uimarille allaskausi ei tosin ole niin paha, paikoittain jopa helppoa. Jos uintilajit menevät vain vaivoin läpi testeissä eikä kehitystä tapahdu ennen allaskautta, niin todennäköisesti ei kestä tuota edes ensimmäistä päivää.
- Resurssien ja rahan puute. Merivoimien budjetti on naurettavan pieni, ja myös SUKK:n rahoitusta on leikattu. Lisäksi Sukeltajakoulun on huolehdittava myös puolustusvoimien kantahenkilökunnan sukelluskelpoisuuksista, raivauksesta, työsukelluksista yms. joten varusmieskoulutukseen saadaan vain "jämiä". Tämä näkyy vähäisissä harjoituspäivissä ja illalla/yöllä tapahtuvan koulutuksen puuttumisena. Sukeltajakoulun osaaminen on painottunut raivaajasukeltajien kouluttamiseen, TST-linja on se vähemmän tärkeä/panostettu.

No niin. Yhteenvetona toteaisin, että jos kaipaat laadukasta ja haastavaa sotilas- ja erikoisjoukkokoulutusta, eivätkä mahdolliset ginekset ja metsäaamut hajota, niin hae Uttiin laskuvarjojääkäriksi. Jos haluat lyhyet matkat lomilla pääkaupunkiseudulle, varmemman sisäänpääsyn, suureman mahdollisuuden kestää leikissä mukana, merellisen toimintaympäristön, eikä ylioppilasjuhlien jälkeen tuleva yli puolen vuoden tyhjä aukko haittaa, niin hae Upinniemeen. Sanottakoon vielä, että itse en ole käynyt kumpaakaan (olen kotiutunut kesällä 2010 Vekaralta), mutta hyviä ystäviä sekä tuttuja on ollut molemmissa paikoissa, joten juttua on tullut kuultua aika lailla riittävästi.
 
moro, eli kiinnostusta olisi taistelusukeltajaksi hakea parin vuoden päästä, niin siitä vähän kyselisin.
millainen uimataito pitää olla jotta siellä pärjäisi? riittääkö jos vuoden pyrkii käymään n.2 kertaa viikossa uimassa? uimataito ei mikään kummoinen ole.
sukeltamista en ole koittanut muutakun joitakin 25m matkoja joskus kokeillut paskalla tekniikalla suht helposti onnistunut :D
Äsken kokeilin hengityksen pidättämistä niin ajaksi sain 3:36...
 
Kirjettä valintakokeisiin odotellessa... Vinkkejä kellään viimehetken harjoitteluun?

Itse olin testeissä 2013 syksyllä.
Käsinkohonnassa kannattaa ottaa vastaote ja hoitaa eka kohonnat pois alta ja keskittyä lopuksi riippumiseen. Siinä tangossa kannattaa liikutella käsiään eri kohtiin riippumisen aikana, koska siinä alkaa loppua kohden helposti lipeämään ote käsien hikoillessa. Liikkumalla pysyy pito paremmin. Jos riippumisen mokaa, niin uusinnasta saa vain 1 pisteen. Itse jätin 16 kohontaan.

15km maastomarssilla jänikset juoksivat yli tavoitevauhtien heti ensimmäisellä 5km osuudella. Juoksin aluksi 3p. vauhtia kunnes totesin vauhdin liian kovaksi ja pudotin 1p. jäniksen vauhtiin. 5km:n jälkeen "1 pisteen jäniksen" vauhti oli ollut yli 3p. vauhti. Kaikki jänikset juoksivat siis liian kovaa.
Kannattaa myös pakata se harjoitustelamiina hyvin sinne reppuun, ettei se ala heilumaan ja hölskymään repussa. Repun olkaimet kannattaa laittaa kireälle, muttei liian kireälle. Repun pakkaaminen näytetään ja se kannattaa pakata samalla tavalla. Itsellä kävin niin hyvä tuuri, että reppuni pakattiin esimerkkinä.

Onnea testeihin!
 
moro, eli kiinnostusta olisi taistelusukeltajaksi hakea parin vuoden päästä, niin siitä vähän kyselisin.
millainen uimataito pitää olla jotta siellä pärjäisi? riittääkö jos vuoden pyrkii käymään n.2 kertaa viikossa uimassa? uimataito ei mikään kummoinen ole.
sukeltamista en ole koittanut muutakun joitakin 25m matkoja joskus kokeillut paskalla tekniikalla suht helposti onnistunut :D
Äsken kokeilin hengityksen pidättämistä niin ajaksi sain 3:36...

Kyllä se 200m vapaauinti vaatii muutakin kuin kelluskelua 2 krt / vko. Tekniikka pitää olla kunnossa jotta saa edes sen yhden pisteen, raja muistaakseni 3:50. Huomioitavaa on, että uinti(kaan) ei ole yksittäinen suorite, vaan rasitus kertautuu. Suosittelen hakijoille "varjokokeen" tekemistä hyvissä ajoin ennen pääsykoetta, jotta voi kehittää vielä osa-alueita jotka prakaa. Tsemiä treeneihin[emoji106]
 
Dillenaspeni

Tervehdys!

Pitihän se meikäläisenkin liittyä foorumille.. Toivottavasti saadaan heräteltyä keskustelua uuteen eloon. Mahtavaa luettavaa!

Omalta osaltani testit ohi ja voin kertoa hiukan omia taustojani/treenivinkkejä, koska itse ainakin hyödyin paljon tän foorumin kautta saadusta avusta.

Uintitausta oli melko heikko.. Toukokuussa kun alottelin allastreenejä niin vesi tuntui todella ahdistavalle. Pituussukellus meni nipin napin 15-20m ja sekin tuntui aivan kuolemalle. Rupesin käymään altaassa säännöllisesti ja aloitin sukellukset siitä, että pystyin vetämään aluksi 10m rauhassa, tämän jälkeen 15m jne.. parin viikon kuluttua 25m menikin jo ihan mukavasti. Testeissä 50m menikin jo helposti, vaikka harjoituksissa en 25m pitempään ollut vetänytkään. Tein myös iltaisin apnoekävelyä 15-20min, jolla totutin kroppaa pahaan oloon. (2pylväsväliä hengpidätys, 1 pylväsväli palautus, jne..)
Jo ensimmäisellä uintikerralla pyysin uimavalvojaa katsomaan perus uinti/sukellustekniikat kuntoon. Tästä oli erittäin suuri apu ja suosittelenkin kaikille joilla ei taustaa ole panostamaan aluks enemmäni tekniikkaan kuin määrään. Tärkeää myös, että harjoittelu on säännöllistä! Itse pyrin käymään väh 3*viikossa altaassa.
Sukellukset 4m pohjaan tuntuivat aluksi aivan järkyttävälle. Tuntui, että pää halkeaa ja vaati aina paineentasauksen. Tähänkin tottui nopeasti ja muutaman viikon jälkeen ei paineentasausta tarvinnut miettiä ollenkaan.
Allaslajeista suosittelen harjoittelemaan erityisesti 4m poimintaa. Jos sen saa sujumaan mallikkaasti niin muutkin sukelluslajit sujuvat varmasti hyvin. Uinnit ei-uimataustaiselle ovat aika haastavia mutta niistäkin pääsee helposti läpi, varsinkin 1000m vapaauinnista on mahdollista saada hyvätkin pisteet. Harjoittelussa kannattaa huomioida se, että 1000m sekä 200m vaparissa jokaisella radalla on kaksi uimaria. 200m uinnissa yllättävän moni teki käännökset ihan rintauintikäännöksenä, niin itsekin, koska ilman laseja käännöksen ajoittaminen oli ainakin itselle todella hankalaa. 1000m vaparin jälkeen ei jäädä hirveästi vatvomaan vaan 6m etsintä tulee suoraan perään. Tähän kannattaa henkisesti valmistautua. Harjoittelin uintia aluksi lyhyissä 50m - 100m pätkissä, että sain pidettyä tekniikan kontrollissa. Suosittelen käyttämään myös splättäreitä, potkulautaa ja pumppia harjoittelussa. Kun tekniikat on hallussa niin kannattaa tehdä viikossa myös yksi pitempi reeni, jossa matkaa! (perusvälinein ja ilman) Lihaskestävyys kasvaa hyvin! ja.. harjoituksen loppuun kannattaaa vetää pikku pätkä ilman laseja niin tottuu siihenkin. Testeissä kaikki muut paitsi 1000m VU suoritetaan ilman laseja ja näkyvyys heikko.

Tuossa muutama oma vinkki sellaiselle kaveille, jolla ei minkäänlaista uintitaustaa. Itsekin aloitin uintiharjoittelun täysin nollista ja testeissä tulikin mukavasti yli 40 pojoa! Kaikki on siis mahdollista! Ensi viikolla olis 2-vaiheen testit ja sitten jännätään riittääkö eväät kurssille. Jo tässä vaiheessa kuitenkin olen itsestä todella ylpeä ja uinnista/sukelluksesta olen saanut uuden harrastuksen pääsimpä kurssille tai en! :)

Jos on jotain kysyttävää / haluaa lisää vinkkejä niin annan autan parhaani mukaan!
 
Tervehdys kaikille!

Elikkäs tämmonen helsinkiläinen lukiota käyvä uinti- ja kamppailulajitaustan omaava sälli ilmoittautuu keskusteluun!

Tarkoitus on pyrkiä Utin laskuvarjojääkärikomppaniaan nyt tammikuussa ja oon tehny kovasti töitä sen eteen. Mutta jos ei ovet sinne syystä tai toisesta aukea, niin sitten haen todennäköisesti Sukeltajakouluun. Hyvänä uimarina menisi nuo uinti- ja sukellusosuudet suhteellisen kivuttomasti, samoin kuin lihaskunnot ja penkkipunnerrus. Cooper ja 15km maastojuoksu painorepulla samana päivänä kuulostaa kyllä aika tappavalta ja juoksu onkin mulla heikoin osa-alue, jota tosin on tullut hiottua ahkerasti Uttiin hakiessa ja cooper-kuntoni onkin nykyään kolmen tonnin luokkaa.

Tää foorumi on tosi hyödyllinen ja täällä saa loistavien treenivinkkien lisäksi vertaistukea ja mahdollisuuden jutella tavoitteistaan muiden motivoituneiden tyyppien kanssa. Toivotan kaikille tsemppiä treeneihin ja testeihin :)
 
...
+ Helpompi päästä kurssille...
+ Helpompi pysyä kurssilla mukana...
...
- Allaskausi...

Näyttävä viesti, mutta tuntuu olevan huteralla pohjalla, vähän väärillä "faktoilla" vertailet koulutuksia. Itsellä on tst-sukin käyneitä kavereita, kuin myös ljk:n käyneitä. Molemmathan on kunnioitettavia koulutuksia, mutta niin erilaisia ettei fiksumpi kaveri niitä ala toistaan kovemmaksi verrata.

Huvittaa tuo sinun +/- luokittelu. Jos todella haluaa vuoden mittaiselta palvelusajaltaan kaiken irti, ei varmaankaan ole syytä luokitella huonoksi asiaksi niitä koulutuksen kovimpia puolia. Sukeltajien allaskausi, tuo 6vk maanpäällinen vedenalainen helvetti on varmasti jokaisen sotilaan (myös uimarin) mielestä perseestä, mutta eikös kurssille hakijat juuri sitä haastetta ole metsästämässä. Sain tosin käsityksen että sun mielestä kovin juttu on se seuraava maine.

2012 sukeltajakurssille hakijoita oli muistaakseni 90, itsekin olin mukana tuolloin. Kurssille otettiin 22 miestä, ml. 4 työsukeltajaa. Vuoden lopussa mukana oli kymmenkunta. Mutta niitäkään lukuja tuskin on järkeä miettiä, kunhan kurssilla tekee parhaansa.

Jos normi-intin jutut haluat korvata isommilla haasteilla ja isommalla mutta aiheellisella kiireellä, niin varmasti on kumpikin yhtä pätevä koulutus. Ja jos näiden välillä empii, niin eiköhän jompikumpi silti osu paremmin kun PV:n esittelyt lukee. Yleinen treenaaminen pätee varmasti molempiin, joten miksei hakisi molempiinkin.

Niin, ja sen cooperin pojat juoksi 20km alkulämmöllä, tuotakin tullut naurettua.
 
Näyttävä viesti, mutta tuntuu olevan huteralla pohjalla, vähän väärillä "faktoilla" vertailet koulutuksia.....
kovemmaksi verrata....
Huvittaa tuo sinun +/- luokittelu. Jos todella haluaa vuoden mittaiselta palvelusajaltaan kaiken irti, ei varmaankaan ole syytä luokitella huonoksi asiaksi niitä koulutuksen kovimpia puolia. Sukeltajien allaskausi...
2012 sukeltajakurssille hakijoita oli muistaakseni 90, itsekin olin mukana tuolloin. Kurssille otettiin 22 miestä, ml. 4 työsukeltajaa. Vuoden lopussa mukana oli kymmenkunta....
Niin, ja sen cooperin pojat juoksi 20km alkulämmöllä, tuotakin tullut naurettua....

Voi olla, että +/- luokittelu ei ole kaikissa kohdissa kovinkaan mielekäs. Sellaista täällä kuitenkin pyydettiin, joten päätin tehdä jonkunlaisen vertailun näistä koulutuksista. Ne ovat toki erilaisia, mutta perusidea on kutakuinkin sama: kouluttaa erikoistiedustelijoita sodan ajan joukkoon. Suurin ero periaatteessa on vain se, että siinä missä sukeltajilla on (teoreettinen) kyky siirtyä happisukeltamalla (TSTsukin aikana ei ole yhtään pimeäsukellusta eikä edes sukellusta sodanajan varustuksella), laskuvarjojääkäreillä on maihinlaskukyky, eli heidät voidaan pudottaa laskuvarjoilla. Ja kuten aiemmin perustelin, niin Utissa se kaikki muu sotilaskoulutus, mikä pitäisi teoriassa olla samankaltaista, tuppaa olemaan sekä määrällisesti että laadullisesti parempaa, joten miksi tämä seikka pitäisi jättää vertailun ulkopuolelle?

Allaskautta mietin, että mainitsenko ollenkaan, mutta olisi tuntunut jotenkin hölmöltä laittaa se sukeltajakoulutuksen plussiin, joten laitoin sitten miinuksiin. Toki varmasti jälkeenpäin kaiken ollessa takanapäin on sitäkin hienoa muistella.

Ja tuohon kirjoitukseni "huteraan pohjaan", niin olen kummastakin koulutuksesta yrittänyt kertoa mahdollisimman paljon faktoja, mitään sen kummemmin salaamatta tai liioittelematta kumpaankaan suuntaan, kuten yleensä on tapana tehdä. Sinun juttuihisi esittäisin jonkin verran tarkentavia kysymyksiä. Hait itse vuonna 2012, jolloin hakijoita oli sanomasi mukaan 90, ja 22 valittiin. Moniko läpäisi fyysiset testit? 35-40? 22 valitusta 4 oli työsukeltajaa, ja varmaan pari tst-linjalle osallistuneistakin oli kantahenkilökuntaa, joten ei sieltä todellakaan puolet porukasta vuoden aikana putoa, kuten annoit viestissäsi ymmärtää. Kuuluisaa TST-sukeltajan koettakaan ei läpäise välttämättä kuin puolet kurssin varusmiehiestä, mutta silti vain heikoimmat sieltä laitetaan sen takia ulos.

Pojat juoksivat cooperin 20 km alkulämmöllä? Kaikki kolme palveluksen aikanako? Ja oikeastiko 20 km? Miksi kouluttajat tekisivät näin, ja siten rumentaisivat yksikkönsä varusmiesten tilastoja melko radikaalisti? Mistä ihmeestä tällainen tieto on peräisin? Kaverilta, joka juoksi sen 2600 m :) Ja vaikka he olisivat yhden juosseetkin tällaisella alkurasituksella, niin 2600 m on erikoisjoukkosotilaalle surkea tulos, myös 20 km juoksulenkin jälkeen.
 
Eiköhän noita ole aika turha vertailla keskenään.

Hakijat hakee sinne minne haluaa, uimareiden kannattaa SUKKiin ehdottomasti hakea ja hiihtäjien LJK ja eräihmisten rajalle riehumaan. Tai sitten käytte kaikissa testeissä ja menette sinne minne haluaa. Kaikki kolme ovat kyllä yhtä kovia enkä itse ainakaan lähde vähättelemään toisia. Itse tosin arvostan sukkilaisia eniten, johtuen ehkä siitä että tuli heidän naapurina oltua puolet intistä =P
 
Onko taistelusukeltaja vuosikurssille 2016 hakijoita? Ainakin meidän uintitaidottomien tulisi olla jo reenailemassa täyttä häkää, että pääsisi edes läpi noista uinneista :david: Mikäli vanhoja konkareita kiinnostaisi antaa vinkkejä olisivat ne erittäin toivottuja?!?! ;)

Jotta viesti ei olisi pelkästään turhanpäiväinen utelu niin tässä hieman harjoitus-suunnitelmaani: Eli aloitin testeihin tähtäävän harjoittelun noin 260 päivää ennen pääsykoetta, taustalla runsaasti harjoittelua salilla, sekä pikajuoksua (ennätys 10,70 parin vuoden takaa, niin aerobiset ominaisuudet melko vähissä). Ensimmäiset 60pvä ovat peruskunnon ja kestävyyden kohottamista. Lenkkeilyä 30-90min sykealueella 50-70% maksimisykkeestä, noin 2/3krt viikossa. Uinnissa olen ottanut tekniikkavalmennusta ja uinut matkaa, sekä hionut tekniikkaa noin 4krt/vko. Salilla on tullut käytyä liikaa n. 3-5krt/vko, mutta puolustuksekseni sanon, että vain pitkiä kestovoima sarjoja.

Lihasvoiman osalta olen luottavainen, sillä jo nyt se osuus hallinassa (paitsi leuanvedot eivät aivan täysin pistein), juoksu on coopperin osalta helppo, mutta jalat pitää totuttaa vielä pidempiin matkoihin reppujuoksua varten. Haasteeni, niin kuin monilla muillakin on uinti ja sukellus. Tällä hetkellä 200m vaparista ei ole tulosta, mutta satasen aika 1,20 viittailee sinne kolmen minuutin paremmalle puolelle :D Sukelluksia en ole varsinaisesti harjoitellut muuten kuin pituutta n. 35m ja apneaa (kuvittelen että sukellus paranee alkuun ihan hapenoton kehittymisen kanssa?)

Niin sanotun 60 päivän pk-jakson loputtua otan lyhyen (n.2vko) piikkauksen harjoittaen räjähtävää- ja maksimivoimaa sekä nopeutta, että vauhtikestävyyttä. Tällä yksipuoliseen harjoitteluun tottuneet lihakset oppivat hermottamaan paremmin ja tehot kasvavat niin uinnissa kuin juoksussakin. Tästä jatkan syklittäen kolmen viikon uinti- ja juoksupainotteisia kausia, niin että aina kolme viikkoa tehokasta uintiharjoittelua juoksua ylläpitäen ja siitä vaihto palautteluviikon kautta tehokkaaseen juoksujaksoon, jossa uinti ylläpitomoodissa. Välitesteinä otan pääsykoetestit kuten pääsykokeissa olisi kun aikaa on kulunut 1/3 ja 2/3.

Tuli hieman tarkoitettua pidempi teksti, mutta mikäli joku sen jaksaa lukea niin saa kommentoida! Risuja ja ruusuja. Ei muuta kuin reeniä reeniä :whip:
 
Sukelluksia en ole varsinaisesti harjoitellut muuten kuin pituutta n. 35m ja apneaa (kuvittelen että sukellus paranee alkuun ihan hapenoton kehittymisen kanssa?)
Nojoo, kyllähän se kehittyy mutta myös itse sukeltamisella ja sen tekniikalla on iso rooli kehityksessä. Sukeltaminen paranee...sukeltamalla:) Ainakin itselläni jos on ollut vähänkään pidempi tauko sukeltamisesta, niin kroppa vaatii pari kolme treenikertaa alle ennenkuin se todellinen potentiaali löytyy. Eli ei siis kannata ennen testejäkään pitää liian pitkää taukoa sukeltamisesta.
Jos alkaa pelkkä apnea ja pituussukelluskyllästyttää niin suosittelen kokeilemaan vaikka "pumppujen" tekemistä. Elikkä pohjaan, siellä volttikäännös, pintaan, kerran ilmaa ja takaisin pohjaan. Toistoja niin monta kuin kykenee, rupeaa hapottamaan aika nopsaa.
Tekniikkaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kun jokainen ylimääräinen liike kuluttaa sitä kallisarvoista happea, turha kiire siis pois. Liuku lähes loppuun ennenkuin uusi potku tai veto käsillä.
 
Hyvä vinkki :) pitääkin ottaa kokeiluun nuo pumppailut. Auttaa varmasti hyvin myös tuohon 4m poimintaan, mikä omaan korvaan kuulostaa mahdottomalta täysin pistein eli 6,5sec per yksi kiekko :wtf: Luulen että sukellustekniikan hioutuessa niitä metrejäkin alkaa ilmestymään. Tähän asti olen koettanut lähinnä katsella juutuupista noita tekniikoita, niin ei ihan arvailuksi mene :hyper:
 
^ Juu noi pumppaussukellukset on ihan ässä. Haukkaus ilmaa pinnalla, linkkuveitsitaitolla päälaki kohti pohjaa, pinnalla haukattu ilma puhalletaan pois keuhkoista alasmennessä, anna jalkojen painaa itsesi alas ja muista tasata korvien paine. Työnnä jaloilla itsesi pohjalta vauhtiin. Pinnalle tullessa keuhkot on oltava tyhjät, jotta ehdit haukata ilmaa ennen seuraavaa linkkuveitsitaittoa. Kaikenlaisia uimaliikkeitä ja räpiköintiä vältetään, jotta "happi riittää" suoritukseen. Tuntuu aivan helvetin pahalta, siksi onkin henkisest vaativa laji aluksi, tekniikka kehittyy kuitenkin nopsaan ja sitä kautta suoritus helpottuu.
En ole toki SukKia käynyt, mutta tätä olen itsekin harjoitellut.
 
Mites on Mädärin treenit sujuneet? Ihan mielenkiinnosta kysyn jos tietäjiä on, että minkälaisella puvulla ne siellä suk:issa laittaa pulikoimaan? Kuivapuku ilmeisesti? Joku kumimalli vai laminaati?
Ja minkälaisissa treeneissä siellä oli tajunnan lähtö lähellä? Ainakin sitä dokkaria katsoessa laatta vaikutti lentävän herkästi. :hyper:
 
Mites on Mädärin treenit sujuneet? Ihan mielenkiinnosta kysyn jos tietäjiä on, että minkälaisella puvulla ne siellä suk:issa laittaa pulikoimaan? Kuivapuku ilmeisesti? Joku kumimalli vai laminaati?
Ja minkälaisissa treeneissä siellä oli tajunnan lähtö lähellä? Ainakin sitä dokkaria katsoessa laatta vaikutti lentävän herkästi. :hyper:

Sukelluskoulutuksessa sekä tst- että raivaajalinja käyttävät paineilmajakson aikana Loitokarin kumista käsistä umpinaista ja hupullista kuivapukua. Raivaajat käyttävät kyseista pukua vuoden loppuun asti myös seoskaasulaitteilla sukellettaessa, mutta tst-linja vaihtaa happilaitteisiin siirryttäessä kaulasta ja käsistä avoimeen laminaattimärkäpukuun. Henkilökunta sitten saattaa käyttää eri hommissa mieltymyksien mukaan milloin millaistakin kuivapukua.

Allaskauden aikana perusvälinejaksolla käytetääkin sitten vain lähinnä työpukua eli ohutta farkkukankaista asustetta lisähaasteena uinneille ja sukelluksille. Koulutuksessa tehdään melko paljon "uinti 25 m, volttikäännös, sukellus 25 m, ylös altaasta" tyylisiä sarjoja, joita toistetaan monia kertoja. Nämä saattavat olla niitä treenejä, missä on tajunnanlähtö on lähellä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom