Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Taistelusukeltaja
Huhhuh :D Pakko oli tehdä käyttäjä vain vastatakseni tuohon EagleOnen (linkki) järjettömään postaukseen!
Relander sanoo olleensa mukana valintakokeissa, ei käyneensä itse sukeltajakurssia tai LJK:ta. Jos tunnet tuon Relanderin henkilökohtaisesti ja jos hän on käynyt molemmat, niin kova suoritus häneltä. Tunnuit tietävän paljon ja hypetit melkoisella kiihkolla sukeltajakoulua, joten oletan jatkossa, että olet suorittanut taistelusukeltajakurssin joko varusmiehenä tai henkilökuntaoppilaana.Väität näitä "faktoja" perustuen kavereilta kuultuihin ja väität vastaan "Relanderille" joka on käynyt molemmat koulutukset?
Kuten varmasti tiedät, kaikissa PV:n varusmieserikoisjoukoissa on pelkästään kantahenkilökuntaa kouluttamassa, joten et voi käyttää tätä argumenttina sukeltajakoulun eduksi. Henkilökuntaa oli sukissa vuoden 2010 tienoilla vajaa parikymmentä, ja PV-uudistuksen takia määrä lienee laskenut muutamalla. Kaikkia ei voi laskea kouluttavaksi henkilökunnaksi, vaikka suurin osa saattaisikin toimia silloin tällöin yksikön valvojana ja toteuttaa siisteystarkastuksen päivän päätyttyä. Todellisuudessa niin TST- kuin raivaajalinjalla on 4-5 kouluttajaa jotka toteuttavat linjakohtaista koulutusta, ja suuren osan aikaa koulutusta on pitämässä yksi kouluttaja 15-20 varusmiehelle. Tämä on melko normaali suhde Puolustuvsoimissa. Muu henkilökunta keskittyy yksikön muuhun toimintaan, eli merivoimien sukellustoiminnan ylläpitoon. Varusmieskoulutus on sukeltajakoulun sivutoimi. Budjetista suurin osa menee tuon muun laajan henkilöstön palkkoihin ja toiminnan kuluihin. Rahan vähäisyys näkyy myös vähäisinä maastoharjoitusvuorokausina, ja tilannetta pahentaa ikääntynyt opistoupseerikouluttajisto. Vanhoja perheellisiä jermuja alkaa olla pirun vaikeaa saada maastoon.Minäpä heitän sulle pari faktaa tiskiin. Sukeltajakoulussa on pelkästään kantahenkilökuntakouluttajia, ja kouluttavaa henkilökuntaa on jopa enemmän kuin varusmiehiä. Tst-linjalla ammutaan yhtä paljon kun LJK:n aselinjalaiset ampuu. Pienemmällä arsenaalilla kyllä joten koulutetuille aseille saadaan parempiLAATUINEN koulutus kuin LJK:ssa
Edes Porin prikaatin tiedustelijaksi koulutettavat eivät ole massaa, joita laitetaan sotatilanteessa rajan taakse ja toivotaan, että jotkut tulevat takaisin. Onko sinulla mitään käsitystä sodan ajan tiedustelutoiminnasta ja muutenkin Puolustusvoimien kriisin ajan organisaatiosta ja toiminnasta?LJK:ssa koulutetaan massaa, tiedustelijoita joiden selviytymisprosentti on häviävä jos heidät pudotettaisiin rajan taakse nykyajan sodassa.
Sille on syynsä miksi muut maat kouluttavat sukeltajiaan vuosia, puolessa vuodessa kun saavutetaan puolen vuoden taidot, oltiin sitten suomalaisia tai tyhmiä jenkkejä. Myös Suomi kouluttaa oikeita taistelusukeltajiaan vuosia, olet varmasti kuullut erikoistoimintaosastosta. Heidän suorituskykynsä on vastaavalla tasolla kuin muiden maiden erikoisjoukoilla, suomalaiset varusmiehet eivät tähän luonnollisestikaan yllä.Suomi taitaa olla ainut maa missä varusmiehiä koulutetaan sukeltajiksi. Yleensä siinä menee vuosia. Sukeltajakoulussa siihen käytetään puoli vuotta ja päästään erinomaisiin tuloksiin.
Tst-linjalla on myös samanlainen selviytymiskoulutus kun LJK:ssa lukuunottamatta kanan teurastusta.
LJK:ssa kaikki varusmiehet jaetaan erikoisuuslinjoille eikä kaikkeen saa peruskoulutusta. Sukeltajakoulussa tst-linja saa peruskoulutuksen lääkintäkoulutukseen, tarkka-ampujatoimintaan, viestikoulutukseen, pioneerikoulutuksen ja kaikille LJKta kattavammin johtajakoulutuksen.
Sukeltajakouluun on vaikeampi päästä ja vaikeampi läpäistä. Allaskaudella putoaa noin viidesosa melkein joka vuosi. Kurssin läpäisee noin 60%. Ja varusmiesten on juostava 3000m cooperissa. Jos joitain poikkeuksia on, niin ne on sitte helvetin hyviä jossain tai kaikessa muussa.
Tst-linjalla on kattavampi siirtymäkoulutus kuin LJK:ssa, missä lähinnä vaan hypätään, marssitaan ja hiihdetään.
Jostain olemme täysin samaa mieltä. Voisin tosin kritisoida aikaisempaa postaustani ja todeta, että jos todella haluaa palveluksesta kaiken irti, niin tuskinpa sillä on kauheasti väliä palveleeko Helsingin vai Kouvolan lähellä.Upinniemi on komeampi varuskunta josta on lyhyt matka Helsinkiin, kun taas Utti on korvessa ja lähellä on vain betonihelvetti Kouvola
Relander sanoo olleensa mukana valintakokeissa, ei käyneensä itse sukeltajakurssia tai LJK:ta. Jos tunnet tuon Relanderin henkilökohtaisesti ja jos hän on käynyt molemmat, niin kova suoritus häneltä. Tunnuit tietävän paljon ja hypetit melkoisella kiihkolla sukeltajakoulua, joten oletan jatkossa, että olet suorittanut taistelusukeltajakurssin joko varusmiehenä tai henkilökuntaoppilaana.
Kuten varmasti tiedät, kaikissa PV:n varusmieserikoisjoukoissa on pelkästään kantahenkilökuntaa kouluttamassa, joten et voi käyttää tätä argumenttina sukeltajakoulun eduksi. Henkilökuntaa oli sukissa vuoden 2010 tienoilla vajaa parikymmentä, ja PV-uudistuksen takia määrä lienee laskenut muutamalla. Kaikkia ei voi laskea kouluttavaksi henkilökunnaksi, vaikka suurin osa saattaisikin toimia silloin tällöin yksikön valvojana ja toteuttaa siisteystarkastuksen päivän päätyttyä. Todellisuudessa niin TST- kuin raivaajalinjalla on 4-5 kouluttajaa jotka toteuttavat linjakohtaista koulutusta, ja suuren osan aikaa koulutusta on pitämässä yksi kouluttaja 15-20 varusmiehelle. Tämä on melko normaali suhde Puolustuvsoimissa.
Varusmieskoulutus on sukeltajakoulun sivutoimi. Budjetista suurin osa menee tuon muun laajan henkilöstön palkkoihin ja toiminnan kuluihin. Rahan vähäisyys näkyy myös vähäisinä maastoharjoitusvuorokausina, ja tilannetta pahentaa ikääntynyt opistoupseerikouluttajisto. Vanhoja perheellisiä jermuja alkaa olla pirun vaikeaa saada maastoon.
Vai sanottiin teille, että ammutte yhtä paljon kuin Utin aselinjalaiset, ja vielä parempiLAATUISESTI. Väitteesi on melko mieletön ottaen huomioon uttilaisten ampumaleirien määrän sekä sen, kuinka paljon enemmän he ehtivät harjoitella omaa erikoisalaansa. Myöskään se, että ammuitte vuoden aikana pelkällä rynnäkkökiväärillä ja kaksi kertaa kvkk:lla ja PKM:llä ei oletusarvoisesti takaa, että asekoulutus olisi jotenkin parempilaatuista kuin uttilaisilla, joilla aselajikoima on laajempi.
Edes Porin prikaatin tiedustelijaksi koulutettavat eivät ole massaa, joita laitetaan sotatilanteessa rajan taakse ja toivotaan, että jotkut tulevat takaisin. Onko sinulla mitään käsitystä sodan ajan tiedustelutoiminnasta ja muutenkin Puolustusvoimien kriisin ajan organisaatiosta ja toiminnasta?
Sille on syynsä miksi muut maat kouluttavat sukeltajiaan vuosia, puolessa vuodessa kun saavutetaan puolen vuoden taidot, oltiin sitten suomalaisia tai tyhmiä jenkkejä. Myös Suomi kouluttaa oikeita taistelusukeltajiaan vuosia, olet varmasti kuullut erikoistoimintaosastosta. Heidän suorituskykynsä on vastaavalla tasolla kuin muiden maiden erikoisjoukoilla, suomalaiset varusmiehet eivät tähän luonnollisestikaan yllä.
Tst-linjalla ei ollut vuoteen 2014 asti mitään talviselviytymiskoulutusta, ja vuonna 2016 oli kuulemma neljän päivän selviytymisharjoitus talvella vähällä ravintomäärällä. Tuo on toki parannus, mutta ennen kuin menevät Lappiin hiihtämään ja oikeasti ankariin olosuhteisiin, niin ei tuota voi verrata Utin, Immollan tai edes Ivalon ja Onttolan poikien harjoituksiin.
Nyt laitoit melkoisen väitteen. Se että osaatte laittaa kiristyssiteen, koota ja kohdistaa aseen, näyttää käsimerkkejä, asentaa tellun ja saatte toimia viikon tai pari kurssin vanhimpana ei tarkoita, että saisitte kaikkeen peruskoulutuksen. Et ilmeisesti lukenut tuota aiempaa viestiäni kovin tarkkaan kiihkossasi. Kurssilla olleen ystäväni mukaan vuoden 2012 TST-linjalaiset viestimiehiksi erikoistuneet eivät saaneet minkäänlaista koulutusta tiedustelijoiden pioneeritoimintaan, eivätkä pieneereiksi erikoistuneet viestitoimintaan. Viestimiehet eivät siis osanneet käyttää edes pavaa saatikka viuhkapanosta, eivätkä pioneerit osanneet laittaa partioradiota (LV 641) edes käyttökuntoon. Nuo taidot tulisi jokaisen Kainuun prikaatin tiedustelukomppanian miehistön jäsenenkin osata. Tiedustelupartio on hyödytön ilman viestiyhteyttä, joten on aika kornia, että noita taitoja ei erikoismiehille kouluteta. Toivottavasti tilanne on tuosta parantunut.
Miten perustelut tuon, että on vaikeampi päästä? Otetaan nyt esimerkiksi tuo Relanderin mainitsema syksyn 2011 valintakoe. Hakijoita Relanderin muistin mukaan 90, joista 22 valittiin. Siis hiukan vajaa neljännes, eli ei mikään älytön karsinta sekään. Jos suhteuttaa tuon vielä siihen, että vuosittain vain 30-40 hakijaa pääsee toiselle päivälle eli läpäisee fyysiset testit, niin näistä valitaan itse kurssille siis yli puolet, jopa 2/3. Voisi siis sanoa, että jos fyysiset läpäisee, niin ei mitenkään erityisen hankalaa ole läpäistä. Fyysiset testit ovat vaativat, mutta kyllähän sukeltajakoulun henkilökuntakin sanoo, että hyväkuntoinen ja normaalin hyvän uintitaidon omaava läpäisee ne helposti, uimarille allaslajit ovat leikkiä.
Myös sukeltajien vedenalainen siirtymiskyky on lähinnä teoreettinen, sillä pimeäsukelluksia tai sukelluksia sodan ajan varusteilla ei varusmiehillä ole.
Laadukas kirjoitus, sinulla on joistakin asioista selkeästi tuoreempaa tietoa kuin itselläni. Jotkut kertomasi seikat tosin vaikuttavat hieman kaunnistellulta/liioitellulta.Koko viesti...
Mikäli kyse on aivan yksinkertaisista perusasioista,joita tavallisissa yksiköissä kouluttavat varusmiesjohtajat, niin saavutetaanko kovin suurta etua jos asian kouluttaa vakinaisessa virassa oleva sopimussotilaan sijaan? Toki ei tästä ehkä haittaakaan ole.Olet tässä väittämässä väärässä. Esimerkiksi LJK:ssa on 1-4 sopimussotilas kouluttajaa jotka kouluttavat useita asioita varusmiehille mm. kertasinkon käyttöä, telamiinan asennusta jne. Myönnän että sukeltajakoulussa saattaa olla 1-2 sopparia myös mutta he kouluttavat ainoastaan liikuntaa ja valvovat rutiineja, tai toimivat apukouluttajina. Lasken "kouluttavaksi" kantehenkilökunnan joka kouluttaa yhden tai useamman olennaisen osan sukeltajavarusmiehen koulutusta, mikä kattaa noin 4/5 sukeltajakoulun henkilökunnasta.
Merivoimien sukeltajia on koulutettu jo noin 60 vuotta, nykymuotoista taistelusukeltajakoulutusta on ollut vasta 90-luvulta. Erikoistoimintaosasto on vakituisena ammattisotilasyksikkönä tätäkin nuorempi, noin 10 vuotta vanha. Sukeltajakoulun toiminta on hyvin kattavaa, ja pääasiallisena tarkoituksena on puolustusvoimien sukellustoiminnasta huolehtiminen. Tämä on niin laaja vastuualue, että varusmieskoulutus, varsinkin tst-puolen koulutus, jää sivutoimeksi, Raivaajalinja on kuitenkin sukellustoiminnan jatkumisen kannalta tärkempi.En tiedä tarkkaan sukeltajakoulun historiaa. Tiedän kuitenkin että puolustusvoimien sukeltajatoiminta taannoin alkoi ammattitarpeesta ja toimintakyvystä. Kun sukeltajien varusmieskoulutus alkoi pyörimään oli syytä erottaa ammattitoiminta ja varusmieskoulutus, syntynee erikoistoimintaosasto ja sukeltajakoulu. Vaikka sukeltajakoulu toimii kahdessa (kolmantena työsukeltajalinja) linjassa ja "vapaavuodella" oleva henkilökunta pääsee jatkokouluttautumaan ja harjoittamaan ammattisukeltajantoimintaa, se ei tarkoita sitä että varusmieskoulutus olisi jotenkin "sivutoiminta".
Sukelluskoulutus on raivaajapuolella määrälisesti ja laadullisesti erinomaista, ja näin lienee myös tst-puolellakin pääasissa (tästä lisää hieman tuonnempana). Suuret ja laadukkaat sukellusmäärät eivät tst-sukeltajien osalta kuitenkaan ikävä kyllä korvaa sitä seikkaa, että tiedustelu- ja sotaharjoitukset jäävät vähäisiksi. Tätä tarkoitin aiemmissa kirjoituksissani. Kuten äsken kirjoitin, pääasiallinen tehtävä tst-puolella on tiedustelu. Tiedustelukoulutus aloitetaan vasta elokuussa (Utissa ja rajavartiolaitoksen varusmiesyksiköissä jo p-kaudella), ja koko vuoden aikana ei ehdi olla kuin yksi tai kaksi "oikeaa" tilaanteenmukaista sotaharjoitusta. Tämä on paljon vähemmän kuin missä hyvänsä maavoimien joukko-osaston tiedustelun miehistökurssilla, ja se on murto-osa siitä, mitä on LJK:ssa.On totta että iso osa budejtista uppoaa henkilöstöön, kalustoon ja huoltoon. Mutta tunnut olettavan että se on jotenkin huono asia. Enemmän ammattitaitoisesti kirjavaa henkiökuntaa kouluttamassa varusmiehiä, hyvä kalusto ja huoltopalvelut ja fasiliteetit koko toiminnalle. Ja sukeltajatoimintaa, joka on suuri osa sukeltajavarusmiehen koulutuksesta, ei tarvitse, eikä kannata suorittaa maastossa. Tietenkin se näkyy maastoharjoituspäivissä. LJK:ssa on useita maastoharjoituksia minkä tehtävänä on pelkästään marssia, ja joista varusmiehet ovat sanoneet että olipa taas v***n hyödyllinen harjoitus. Ainahan siirtymistä voi kehittää ja harjoitella, niinkuin voi muotomarssia ruokalaankin. Mutta kun tietty taso on saavutettu voi olla tärkeämpää keskittyä ja nostaa muita taitoja tarvittaville tasoille.
Erehdyt myös väitteessäsi siitä että "ikääntynyt opistoupseerikouluttajisto" vaikuttaisi tai jotenkin laiminlöisi maastoharjoituspäiviä. Sukeltajakoulussa on suomen arvostetuimpia opistoupseereita ja kouluttajia ja he ovat sotaharjoituksissa, maasto- ja meripäivissä mukana ihan siinä samassa missä nuoremmatkin kouluttajat. Puhumattakaan siitä tietotaidosta mitä heillä on tarjota koulutukseen.
Olen verrannut Utin aselinjalaisen ampumamääriä tst-linjan varusmiehen kanssa ja lukemat ovat melko samat. Tämä johtunee siitä että sukeltajavarusmiesten pieni koko kiihdyttää koko prosessia. On nopeampaa siirtyä ampumaradalle, tehdä tarkastukset ja rutiinit, kaikki pystyvät ampumaan samaan aikaan ja ammusmäärissä ei tingitä. Tst-linja ehtii käydä ampumassa pienemmässä aikaikkunassa enemmän. Paremmalla laadulla tarkoitin juurikin sitä että tst-linja harjoittelee pääasiassa rynnäkkökiväärillä, jolloin se ja sen käsittely hioutuu pidemmälle, vaikkakin muu "arsenaali" jää vähäiseksi tai olemattomammaksi.
Tst-linjalaisten toimintaympäristöön ei ole viime vuosiin saakka kuulunut erityisen talvinen kuva. Tst-sukeltaja ei tietääkseni tule hiihtämään lapin ankarissa olosuhteissa, tosin siitäkään taidosta ja kokemuksesta tuskin olisi haittaa.
Minun väite on tosi. Ja kaikki mitä luettelet luulleen minun tarkoittaneen on vähättelyä. Harmi että 2012 vuosi on ollut "kuulemasi" mukaan noin huonossa jamassa. Esimerkiksi tst-linjalainen osaa suorittaa ensiapua aina kiristyssiteestä ilmarintapunktioon ja tippaan, sekä haavakosta helikopterievakuointiin valmisteltuun, kirjattuun ja lämpösuojattuun potilaaseen.
Hakijoita vajaat sata, varusmiehiä kurssille on viime vuosina otettu max 17, loput on henkilökuntaoppilaita. Testit voi läpäistä kyllä mutta se tarkoittaa vaan sitä että ei ole tullut hylätyksi. Olethan läpäissyt valintakokeet jos vaikka pistemääräsi olisi minimi 11, yksi piste jokaisesta lajista. Mutta kurssille päässeiden minimi pisteraja on vaihdellut jostain 25- aina 38 saakka, ehkä korkeammallekin. Täysi pistemäärähän nykyisillä kokeilla on 55. Ei ole tarkoitus pelotella mahdollisia hakijoita pois valintakokeista. Haluan vain sanoa että jos pääsette kurssille niin voitte olla ylpeitä vaativien testien läpäisystä, olette varmasti kovassa porukassa ja korkeatasoisessa koulutuksessa. Mutta siitä se koulutus vasta alkaa ja siihen on syytä suhtautua tietyllä vakavuudella.
Muotoilen asiani uudestaan. Jos on hyvässä kunnossa ja hyvä uimaan, niin sukeltajakoulun valintakokeet läpäisee helpohkosti ja hyvillä pisteillä, kilpauimari vetelee helpohkosti lähelle täysiä pisteitä. Jottei jäisi vääränlaista kuvaa, niin näin on toki myös Utin valintakokeiden osalta. Hyväkuntoinen kaveri vetää heposti hyvät pisteet, kilpahiihtäjä helposti lähelle täysiä pisteitä. Sukeltajakoulun fyysiset testit ovat haastavammat , ei siinä mitään, ja kurssin aloitukseen on syytä suhtautua vakavasti. Jos uinti- ja sukellustaidot ovat siinä jamassa, että valintakokeen vesilajit menevät vain niukin naukin läpi, niin ei luultavasti kestä kovinkaan montaa päivää allaskaudella. Vastaavasti jos Utissa juoksukunto on koulutuksen alkaessa siinä jamassa, että valintakokeen reppujuoksu menee niukin naukin läpi, niin itse koulutusta ei luultavasti tule kovinkaan montaa päivää kestämään. Väitän kuitenkin edelleen, että sillä oletuksella että fyysisistä testeistä saa hyvät pisteet, sukeltajakoululle on helpompi päästä.
En tiedä mikä tilanne tuolla väittämälläsi 2600 cooper jammulla on ollut, mutta tietääkseni aikaisemmin cooper on valintakokeissa myöskin ollut pisteytettynä 1-5 (2800-3200). Hänet on varmaankin otettu hyvistä suorituksista kaikilta muilta osa-alueilta. Sukeltajan pääasiallinen tehtävä ei ole juosta rinkka selässä. Taas, ei siitä kyvystä haittaakaan olisi. Siirtymismatkat ovat rannikosta ja saaristosta johtuen lyhyempiä kuin manner-Suomen soisilla metsäseuduilla. Vemppapäiviä taas vähän epäilen. Ehkä hän on ollut vapautuksessa vain juoksuharjoituksista, tai jokatapauksessa korvannut heikkouttaan petraamalla kaikessa muussa. Hänen tilanteessa on selvästi ollut poikkeuksellinen. Mutta näen sen myös hyvänä asiana että sukeltajakoululla varusmiehet nähdään yksilöinä joita ei välttämättä heitetä yhden ala-arvoisen tasonmittauksen seurauksena vaan katsotaan kokonaisuutta ja käytettävyyttä suuremmalla tasolla.
Mitä tiedän sukeltamisesta niin se käytännössä on pimeäsukellusta koko ajan. Suomen vesissä kun näkyvyys on 1-5 metriä, eli auringonpaisteessa käytännössä pelkkää tummanvihreää. Ja tietääkseni tst-kurssilla on pimeäsukellus, ehkä ei jostain syystä vuonna 2012. Ja mistä päättelet että sukelluksia ei suoriteta sodan ajan varusteilla? Siitäkö että ylläpidetään rauhanajan lainsäädännön varotoimia? Vai siitä että ei ehkä harjoitella merivedessä pitkäaikaiselle (sukelluksesta toiseen) alttiudelle haavoittuvaisilla varusteilla?
Idea on, että treeniä 5 päivänä viikossa, mihin sisältyy 3x punttia, juoksua ja uintia. Uintikokemusta on, harrastin kilpauintia johonkin 13-v asti. Nyt triathlon -uintitekniikkaryhmään parin viikon päästä. Suunnitelmana on, että kun on jäljellä 6kk niin kaikkea kolmea lajia 5 päivänä viikossa.
Kuullostaa hyvältä treeniohjelmalta, mutta kaikille muille potentiaalisille hakijoille sanon sen että tällänen kovan luokan treenaaminen tai asiantuntijoiden kanssa treenaaminen ei ole välttämätön.
Sanoisin että vesi tutuks elementiks, oli se sitten uintia, vapaasukellusta tai vaan pelleilyä/pelailua. Kovimmat testit ovat tunnetusti tai ei niin tunnetusti maastomarssi, 4 poiminta, 200m uinti ja riipunta+leuat.
Ootteko muuten huomannut, että kun käy katsomassa valintakoelajit niin ne on muuttunu erittäin kovasti. Eli 4m etsintää ei ole, leuanvedoissa ei mainita että olisi 2min riipuntaa jne.
http://puolustusvoimat.fi/documents...akoe.pdf/6c6d583d-f05a-415e-97a5-f3957d1f747c
Sillähän on vain väliä, millä pisteillä pääsee psykologisiin testeihin, joiden perusteella valitaan kurssille pääsevät :p Psykojen jälkeen fyysisillä on vain ihan loppupeleissä väliä, jos muuten henkilöt on tasaisetTotta, vieläki oon vähä järkyttyny tosta vesilajien painotuksen muuttumisesta. Pitää alkaa keskittyy taas enemmä punttii ja juoksuun, että saa tarpeeks pisteitä. Mikäköhän noilla pistemäärillä on suurinpiirtein raja sisälle pääsyyn tänä vuonna...
3:25 on jo aika hyvä aika jos uintitaustaa ei suuremmin ole. Itse harrastin uintia 13-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen lopetin. Nyt muutaman kuukauden uintien jälkeen tulos on vasta 3:05 ja sukellus 50mOnko täällä muita hakemassa, joilla ei hirveesti uintitaustaa ole? Ite oon melko vähäsen uinut ja 200m menee tällä hetkellä 3:25, kun vedin vauhdinpitäjän perässä. Sukellus 35m paras tähän mennessä, kun en oo viittiny pakottaa vielä pidemmälle. Päätin, että olis kiva ottaa haaste vastaan ja treenata uintia, ja käydä testeissä kattomassa miten sitten menee :D