GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%

Syksyn 2007 kisaajat, dieettifiilistelyt tänne!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Faidra
  • Aloitettu Aloitettu
Moi

Muakin kiinnostaa toi leirijutska! Laittakaa ihmeessä infoa, jos sellaista satutte löytämään tai kuulemaan!

Mulla dietti... Hmm... Miten sen nyt sanois...Rasvaprossa sen kuin nousee ja paino myös. Mutta valmentaja ei ole huolissaan. Edelleen massaa haetaan. =)

Häät on nyt onnellisesti ohi. Päivä oli täydellinen. Olin onnellisempi kuin koskaan. Viimeiseksi herkuikseni ennen kisoja jäi hääkakunjämät. Lauantaina oli hääjuhla ja vielä sunnuntaina herkuttelimme hääsviitissä ja kaupungilla. Tänään tuli eka pudotus kaloreihin. Treeni muuttuu kisaan valmistavaksi kahden viikon päästä.

Mulla on viime kisoista treenipäiväkirjan tapaista Kirkkonummen liikuntakeskuksen sivuilla. Mun kuvathreadissa on linkki sinne. Tällä tai ensi viikolla aletaan päivittämään mun treenipäiväkirjaa tältä kisaan valmistavalta jaksolta.

Onko muuten mihinkään ilmestynyt vielä Lahden kisojen osallistujalistaa vai tuleeko sitä ollenkaan ennen karsintaa?

- Laura Kortelainen :)
 
Supermass Nutrition JOINT SUPPORT -40%
Dietti jatkuu.. Nyt tökkii treenit jonkun verran. Selkä jumissa ja olkapää alkaa oireilemaan. :curs:Vaikuttaa niin paljon heti yleisfiilikseen, kun ei pysty normaalisti jumppaamaan.
Paino tippunut onneksi viime viikot tosi hyvin, joten siitä täytyy nyt repiä positiivisuutta..! Mutta hiukan kyllä kauhistuttaa, jos paikat alkaa nyt hajoilemaan, aika kuiva kroppa jo. Kädet ristissä loppu viikot, että keho kestäis!:)
 
Huh, se on kuulkaas semmonen homma et Jyväskylän tulokaskisoissa on pitkässä sarjassa eliminaatiokierros. Karua olis tippua heti siinä pois...
 
Niin on Turussakin.. Saas nähdä mihin rahkeet riittää. Eliminaatio on karua. Siinä murenee helposti tytön jos toisenkin unelma. Sitä ei kannata kuitenkaan etukäteen murehtia. Aika näyttää miten käy.
 
M-Nutrition OsmoPure 1 kg -35%
Täällä on ollut sen verran hiljaista, että mä ajattelin tulla tänne rikkomaan rauhaa.

Ylläri, ylläri... Mun dietti etenee. Mua kuitenkin jänskättää tulla treenileirille, koska moni on varmasti tosi paljon kovemmassa kunnossa. Pitää kuitenkin vaan jaksaa takoa omaan pääkoppaan, että jokaisella on ollut erilainen matka takanapäin ja lisäksi jokaisella on erilainen matka vielä edessäpäin. Mutta kaiken kaikkiaan on ihanaa päästä tapamaan ihmisiä, jotka myös naatiskelevat kisoihin valmistautumisesta.

Mä oon ollut kipeä vähän väliä, mutta onneksi nyt on aika terve fiilis. Enhän mä muuten voisi tullakaan leirille tartuttamaan jengiä. Mutta vois mulla vähän virkeämpikin olo olla. Välillä kyllä jumittaa. Ja jumittaa muuten pahasti. :)

Ei mutta. En mä täällä enempää yksinäni lörpöttele. Tsemiä kaikille!

- Laura
 
"Somehow I can't believe that there are any heights that can't be scaled by a man [or woman] who knows the secrets of making dreams come true. This special secret, it seems to me, can be summarized in four C s. They are curiosity, confidence, courage, and constancy, and the greatest of all is confidence. When you believe in a thing, believe in it all the way, implicitly and unquestionable." ~ Walt Disney

Viimeisiä viedään, voimia nyt tytöille!
 
Tuli tämmönen juttu mieleen, et millä jengi hoitaa karvojenpoiston ennen kisoja? Mikä paras keino: sheivaus, vahalla...?
 
vanilja sanoi:
Minä aattelin ainakin höylällä päästä niistä eroon. Karvojahan pitää varmaan kisa-aamunakin poistella, kun ehtiihän siinä jonkilainen sänki kasvaa jo yön aikana...
Click to expand...


Ei se pieni sänki mihinkään näy. Jos kisaviikon tiistaina höylää, ei mun ainakaan oo tarvinu ennen kisaa enää karvoja poistella. Ja intiimialueelta ei sitte kannate höyläillä enää kun on jo väri laitettu, ihohuokoset tulehtuu ja lopputulos on todella ruma. On testattu.
 
Fättis sanoi:
Ei se pieni sänki mihinkään näy. Jos kisaviikon tiistaina höylää, ei mun ainakaan oo tarvinu ennen kisaa enää karvoja poistella. Ja intiimialueelta ei sitte kannate höyläillä enää kun on jo väri laitettu, ihohuokoset tulehtuu ja lopputulos on todella ruma. On testattu.
Click to expand...
Onpa hyvä tietää. Eli jos höyläilee turkin pois ennen värin levittelyjä, niin pitäis riittää.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Fättis sanoi:
Ei se pieni sänki mihinkään näy. Jos kisaviikon tiistaina höylää, ei mun ainakaan oo tarvinu ennen kisaa enää karvoja poistella. Ja intiimialueelta ei sitte kannate höyläillä enää kun on jo väri laitettu, ihohuokoset tulehtuu ja lopputulos on todella ruma. On testattu.
Click to expand...

Eikä muuten kannata mistään muualtakaan höylätä enää kun väriä on laitettu. Itse huomasin parin kerroksen jälkeen, että käsivarteen oli jäänyt joku pieni kohta ajamatta. Sitten vetäisin ne haivenet siitä nätisti pois höylällä, niin seuraavat protan-kerrokset jätti siihen semmosen tummemman läikän :jahas:

Ja hurjasti tsemppiä viimeisille viikoille kaikille!! Mäkin täällä viikkoja lasken vanhasta tottumuksesta ja oon hengessä mukana. Ei enää kauaa ja kaikki työ palkitaan :worship:
 
Joop, ei tosiaan kannata höyläillä värin laiton jälkeen. Tulehtumisjutskat ja tummat läikät todettu tälläkin suunnalla.

Nyt mä myönnän, että tää toka dietti on PALJON RASKAAMPI. KYLLÄ, KYLLÄ, KYLLÄ.... VAALEANPUNAISET SILMÄLASIT ON RIISUTTU. Voi kamalaa, miten vaikeaa tää henkinen taistelu on tässä vaiheessa. Nyt alan vasta tajuamaan, mistä kisaajat ovat puhuneet, kun ovat sanoneet, että dietti voi oikeasti ottaa koville. Välillä mä oon niin poikki, että hyvä että päätä jaksan kannatella. Tavaroita putoilee lattioille ja katse on lasittunut. Ja mulla on vielä suhteellisen paljon hiilareita koneessa.

Hieronnasta menee kroppa ihan sekaisin ja pienikin poikkeus ruokavaliosta saa ihme juttuja aikaiseksi. Sanotaanko näin, että ihan tuskaa tulee tää loppu olemaan, jos meinaan olla kireempi kuin viime kisoissa. Mä oon kutakuinkin valmis taistelemaan, mutta hetkellisesti tulee sellaisia luovutusfiiliksiä. Mut ei hitto, jos tähän asti on tultu, niin kyllä sitä loppuun asti on pakko yrittää painaa.

Jos vaan pysyisi edes hetken täysin terveenä, se helpottaisi asiaa huomattavasti.

Mulla menee melkein niin, että joka toinen päivä on vaikea ja joka toinen päivä helppo. Keskiviikon tai torstain tienoilla kroppa huutaa hiilarimättöä ja olo on tuskainen. Jos selviä siitä yli, pari päivää menee helpommin ja sit se koittelemus taas alkaa.

Tänään söin esikoisen namipussista pari viimeistä karkkia. :hyper: En tiedä mikä kumma iski, mutta iski kumminkin. Olin päivän katsellut, kun muu perhe söi esim. moccajäätelöä Kaivarissa ja uunituoretta pullaa sekä lämmintä kaakaota cafe Karusellissa. Ihastelin annoksia, joita ihmiset nautiskelivat ravintolassa. Pöytiin virtasi esilaisia salaatteja ja suklaakakunpaloja. Mulla oli kylmää kanaa ja 60g riisiä käsilaukussa. Ehkä se sit sai jonkun jutun naksahtamaan päässä ja onnistuin sortumaan.

Välillä mietin, että oonkohan mä ainoa, jolle käy näin...

Nyt polulta poikenneena on hyvä todeta, että nyt on vaan tsempattava entistä enemmän loppua kohden.

Tahdonvoimaa kaikille mielitekojen kanssa kamppaileville!

- Laura
 
Suvituuli sanoi:
Tänään söin esikoisen namipussista pari viimeistä karkkia. :hyper: En tiedä mikä kumma iski, mutta iski kumminkin. Olin päivän katsellut, kun muu perhe söi esim. moccajäätelöä Kaivarissa ja uunituoretta pullaa sekä lämmintä kaakaota cafe Karusellissa. Ihastelin annoksia, joita ihmiset nautiskelivat ravintolassa. Pöytiin virtasi esilaisia salaatteja ja suklaakakunpaloja. Mulla oli kylmää kanaa ja 60g riisiä käsilaukussa. Ehkä se sit sai jonkun jutun naksahtamaan päässä ja onnistuin sortumaan.

Välillä mietin, että oonkohan mä ainoa, jolle käy näin...
Click to expand...

Ei toi mun mielestä mitään sortumista ole jos pari karkkia ottaa. Sit jos vedetään puolet pussista ja nuollaan vielä paperitkin niin ollaan kenties sorruttu :D Kyl mä oon välillä ottanu avomiehen pussista pari namia ihan hyvällä omallat tunnolla. Tuskin dieetti niistä menee piloille! Yks nami tms sillon tällön auttaa vaan jaksamaan ja pitää järjissään. Näin mä oon asian aatellua, sano kuka mitä tahansa.

Mä olin eilen töissä ravintolassa ja voin sanoa ettei ollu mukavaa istua 5 tuntia nälkäisenä ja katsoa kun ihanat ja herkulliset annokset lipui ohi...:kuola: Ja se ruuan tuoksu oli aivan mieletön! Hajuaisti on näinä päivinä aika herkkänä :rolleyes:

Mut hei, ei oo enää pitkä aika, kun pääsee itte kaikkien noiden herkkujen kimppuun! Kohtuuden rajoissa, tietty :D

Kovasti tsemppiä ja tahdonvoimaa sinne loppumetreille!:love:
 
Tähän saakka ei itselläkään ole ollut mitään ongelmia, mutta nyt kyllä on tullut mielitekoja ja nälkä on jatkuva. Joka paikassa nenä huomaa heti jos joku syö jotain herkkua. Esim. junassa yks veti sipsejä, toinen kolmioleipää, kaikki tunnistin pelkästä hajusta :D Niin, ja erehdyin vielä pesemään illalla hiukset Tigin uudellaa TOFFEEN tuoksuisella shampoolla!!!

Vaikka kisoja odotankin, odotan myös kisanjälkeistä NORMAALIA elämää ja omaa normaalia ulkonäköä. Ei ollut kovin mieltä ylentävää, kun töissä kysyttiin huolestuneina, oonko mä SAIRAS ja oonko mä ite huomannut miten riutunut oon. Yritin kierrellä, et mun urheilulaji vaatii tämmöstä. Sitten kysyttiin et juoksenko esim. maratonharjoittelen. Vaikka matalaa profiilia olenkin yrittänyt pitää, niin piti sitten kertoa, että harrastan tällaista hyvinkin tervettä urheilulajia ku fitness :D Ja huvittavinta on, että fitnessasteikolla olen vielä varmasti löysä, kun taas tavikset pitää mua suurin piirtein anorektikkona, näemmä.

Toisekseen on outoa, kun on vuosien harjoittelun jälkeen oppinut kuuntelemaan kroppaansa eli syömään niinkuin kroppa vaatii ja tarvittaessa hiljentämään treenitahtia, niin nyt tilanne on se, ettei voi kuunnella kroppaa. Tai jos kuuntelee, ei ikinä pääse kuntoon. Totta kai se kroppa huutaa leipää, mutta pitäis vaan painaa menemään entistä kovemmin.

Tämmöistä tajunnanvirtaa.. Sanottakoon nyt vielä, että tähän saakka olen nauttinut matkastani täysin siemauksin ja nautin kyllä edelleenkin vaikka pientä kärsimystä onkin havaittavissa ilmassa :) Treenit kulkee ja nautin kun saan olla terve ja tehdä tätä hullutusta. Itselleni on voitto ylipäänsä nousta sinne lavalle. Ja mikä ihaninta, teitä yhtä hulluja punttimimmejä on täällä taistelemassa ihan samojen juttujen kanssa. Kyllä me näytetään ja vielä seistään siellä lavalla ylpeinä itsestämme. Mikä ei tapa, vahvistaa :D
 
En haluaisi valittaa , mutta nyt on pakko:(, kun tähän asti on ollut niiiin hyvät fiilikset, en ole edes huomannut olevani dietillä.

Treenitpainot noussut tai pysynyt samoina, fiilikset hyvät, ei kauheeta nälkää jne. mutta nyt KYLLÄ tää alkaa tuntumaan dietiltä. Ekaa kertaa tossa pari viikkoa sitten aloin oikeeeesti tuntemaan nälkää ja kauheeta väsymystä.
Oon oikeesti tosi sosiaalinen ja iloinen ihminen, mutta nyt ei kauheesti jaksa sosiaalisoida. Inhottavaa! Huomasi eilen, kun ystäväni oli kylässä, ei vaan jaksanut jutskailla, harmitti ihan älyttömästi toisen puolesta, kun oli tänne asti raahautunut, mutta onneksi sanoi ymmärtäneensä.
Mutta kaippa nää vikat viikot sit viel menee tällä kuutamo-ololla?!

Ei muuta kuin TSEMPPIÄ KAIKILLE KISASISKOILLE!
*haaveilee kulhollista muroja:D*
 
Väsymystä on havaittavissa täälläkin päin ja se kooma on jotain aivan uskomatonta. En saa usein sanaa suustani tai sitä sanaa täytyy etsiä tosi kauan ja juttelu voi olla aika katkonaista. Ajatukset ei pysy kasassa. Mulle on sattunut aika paljon loukkaantumisia tässä matkan varrella ja en ole säilynyt niiltä nyt loppuvaiheessakaan :itku:. Tätä tämä on kun ei ole enään nuori.

Odotan kyllä minäkin normielämää ja aikaa muille ihmisille, läheisille. Aika on mennyt aika totaalisesti oman kisaprojektini ympärillä ja koen vähän huonoa omatuntoa perheeni puolesta.

Loukkaantumisista yms. huolimatta tämä aika on ollut hyvin opettavaista ja mielenkiintoista. Mukaan on mahtunut toki tosi huonoja päiviä. Olen oivaltanut tosi hyviä asioita tämän puolen vuoden aikana, ne tulee kantamaan pitkälle tulevaisuuteen saakka.

Odotan ihan hurjan paljon itse kisoja. Se ikään kuin kruunaa tämän koko projektin, vaikka se ei olekaan ollut minulle se ainoa tavoite. Se tulee olemaan jännittävä ja kiva päivä. Ihana nähdä muita kisasiskoja. Hurjasti vain tsemilöistä kaikille kisailijoille. Kohta loistetaan lavalla :kippis1:.

Hitsi miten ihania ystäviä olen saanut tämän projektin myötä. Olen heistä niin kiitollinen ja onnellinen. Tytöt te olette ihania :haart:
 
Taitaa tuo väsymys ja koomailu olla tällä hetkellä aika yleistä ympäri Suomea, niin myös täälläkin :D Sinänsä yllättävää, et mitä pidemmälle mennään ja mitä lähempänä kisat on sitä vähemmän mä stressaan koko jutusta. Väsymystä toki on, mut sen kestää ja jaksaa tehdä ne normaalijutut niin kuin ennenkin.

Hajuaisti on tosi herkillä. Pystyn haistamaan kaverin autosta pari päivää aikaisemmin syödyn viinerin :lol2: Löytyisköhän Kuopion poliisista vainukoiralle hommia? :D Täytynee käydä kysymässä.

Mä oon tosi onnellinen, et oon säilynyt terveenä ja ehjänä *koputtaa puuta* koko dieetin ajan. Kisojen jälkeen tietty saan jonkun megaflunssan, kun stressi ja jännitys laukee. Kyllähän keho srtessaa varmasti koko ajan, vaikka pää ei stressaiskaan.

Moni asioita on valjennut mullekin tän matkan aikana niin ravinnon, treenauksen kuin itsenikin suhteen. On tää vaan ajoittaisessa kamaluudessaan niin mahtavaa :hyper:

Nyt kauheesti tsemppiä ja voimia kaikille punttisiskoille loppurutistukseen! Ei stressata näillä viime metreillä, vaikka se kunto ei omaan silmään vielä valmiilta näyttäiskään (mulla ei ainakaan näytä :jahas:)! Seistään lavalla ylpeinä siitä mitä ollaan saavutettu ja näytetään se kaikille :rock:

Syyskuun puolivälissä tavataan ja pidetään takahuoneessa kunnon turpakäräjät!:love:
 
Heh, tässä teille koomaus...

Katselin salin ikkunasta, että ompas tuolla kivan näköinen Audi. Tsekkailin vanteet ja kattelin, että ompa puhdaskin vielä. Meni muutama tovi, että tajusin sen olevan meidän oma auto! Rekkari sen paljasti. Olin tullut autolla salille poikkeuksellisesti, koska satoi. Yleensä aina juoksen tai poljen matkan, kun kyse on muutamasta hassusta kilometristä.

Toinen aika mielenkiintoinen tapaus sattui tänään. Ylläri, ylläri salilla... Olin pois lähtemässä, kunnes tajusin, ettei mulla olekaan pyörää, jolla hakea poika hoidosta. Jouduin pari minaa miettimään, minne ihmeeseen olin sen jättänyt. Fillari löytyi kirjaston pihalta, jossa olin ollut aiemmin. Onneksi mies pääsi hakemaan lapsen ja minä noutamaan unohdetun pyörän. :)

Joo, tsemiä kaikille!

- Laura
 
Tää voi täysillä myöntää, että "sorrun" viikottain. Mie oon vaan niin härkä syömään normaalisti, että viisikin päivää dieettiä (n.2000kcal) vetää mut täydellisesti ihmisraunioksi. Liikun KOKO AJAN ja juoksen vessassa joka ruokailun jälkeen. Mättöpäiviä on viikossa yleensä pari kappaletta. Ne auttaa jaksamaan, eivätkä ole painonlaskua himmannut...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom