Suuri koulutuskeskustelu

[Hippa]

Teen tällaisen ja yritän tavallisen postaajan suomilla mahdollisuuksilla siirtää pääsykoekeskustelun off-topic annin tähän

 

[Hippa]

Poimittu pääsykoekeskustelusta..

Aivan. Onneksi vaaditaan ulkolukua. Koska se oli pointti, että niillä asioilla mitä 180ov:n sisältyy, ei lopullisessa työssä tee yleensä mitään. Monella alalla asia on näin. Vielä vähemmän tekee arvosanoilla. Siksi näen turhana jeesusteluna puhumisen, että tenttejä pitäisi muuttaa niin, että asioista otettaisiin enemmän sisältöä ja sisäistämistä esille, kuin pelkkää ulkolukua.

Itse olen aika reippaasti eri mieltä. Kyllä koulutuksessa on paljon sellaista, mitä edesauttaa työntekoa. Oletko sitä mieltä, että esim. lääkärit, opettajat tai lakimiehet ei tee koulutuksellaan yhtään mitään? Eikä ole merkitystä onko sen koulutuksen saanut kunnialla läpi vai rimaa hipoen? Riittää, että osaa ulkoa teorian niin, että selviää tentistä, mutta ei ole merkitystä ymmärtääkö oppimansa?

Kyllä, tuo on aika reipas kärjistys.

Olen opiskellut avoimessa erityispedagogiikan perusopintoja kuluneen vuoden aikana ja ihan ilokseni sitä löytää sieltä asioita, joita työelämässäkin tarvitsee. Teoriatieto tuo kuitenkin mm. välineitä erilaisten asioiden hallintaan. Opettajan työssä varsin ajankohtaista on erilaiset käyttäytymishäiriöt ja erityisoppilaiden integrointi normaaliluokkaan.

Ei läheskään kaikkia asioita tarvitse oppia ja sisäistää. Siksi periaatteessa tämä koulutusjärjestelmä palvelee nyt kaikkia. Ne jotka haluavat sisäistää ja oppia asioita, saavat sen tehdä, mutta tentit ovat mahdollista mennä läpi myös "kaksi iltaa ennen tenttiä pänttäys ja asia unohtuu 3h tentin jälkeen".

Ei kaikkia asioita tarvitse ulkoakaan oppia. Vaatii aika paljon tsägää päästä tentistä läpi, jos tentissä on 4 kirjaa, mutta vain 3 kysymystä ja lukemista on minimaalinen määrä pari iltaa ennen tenttiä.

Itse en opi asioita helposti ulkoa ja on tosi masentavaa, jos ei pääse tentistä läpi siksi, ettei muista yksityiskohtia. Jos taas saa pitää kirjaa apuna, osaan ainakin itse soveltaa asioita kohtuupitkälle.

Tämän huomasin kasvatustieteen approa tehdessäni, kun tenttejä ei ollut ollenkaan ja opiskelu tehtiin etätyöskentelynä oppimistehtävinä. Kertaakaan ei tullut tehtävää takaisin työstettäväksi, vaikka pari tehtävää tuntuikin hirveän vaikeilta ja olin ihan varma, etten tajua enkä osaa yhtään mitään.

Tuntuu siis aika väärältä ja harmittavalta, jos mun opettajan ura tyssää siihen, etten pääse pääsykokeista läpi, koska pienten yksityiskohtien muistaminen on ylivoimainen tehtävä.

Sitten joku muistiguru pääsee leikiten pääsykokeista ja opiskelusta läpi, mutta käytännön työ opettajana ei suju ollenkaan.

Koska, aika moneen koulutukseen sisältyy pakollista "täytettä", että saadaan se 160-180ov kasaan, joilla ei yksinkertaisesti tee mitään, missään tilanteessa. Olisi aika jos nämä kaikki kurssit pitäisi sisäistää ja oikeasti oppia(kuulostaapas laiskan ihmisen kirjoitukselta) :lol2:

Tässä ajatuksemme ovat kohtuu yhtenäisiä. Tuon turhan täyteen voisi korvata vaikkapa työharjoittelulla tai jollain käytännönläheisellä opiskelulla, joka valmistaa siihen työelämään. Tässä asiassa ammattikorkeakoulut on aika paljon edellä yliopistoja, koska niissä harjoittelua on aika paljon.

Kyllä kurssit pitää sisäistää. Se on tärkeämpää kuin oppia asiat ulkoa. Jos asiat sisäistää, ne myös osaa käytännössä. Työelämässä voi kuitenkin aina tarvittaessa turvautua tieteellisiin teoksiin, jos haluaa teoriatietoa hyväksi käyttää. Tentissä on tosi ikävää, jos ei muista yksityiskohtia, vaikka kokonaisuus olisikin hyvin hallussa.

Itse en pysty muistamaan yksityiskohtia kovinkaan hyvin. Ne menee usein sekaisin ja odotan suorastaan kauhulla OKL:n pääsykoetta, koska ainakin Tampereella on ollut tapana pyytää kaikenmoisia luetteloita.

Mutta nämä on taas niitä kuuluisia mielipiteitä, eikä tämä oikein kuuluisi tänne pääsykoe-"triidiin" joten sori tästä ot:sta kaikille.

Siksi toin sen tänne, koska vaikuttaisi siltä, että ihmisillä on koulutuksesta paljon asiaa eikä siitä ole topicia ennestään.

 

[Goatsilla]

Osaisiko joku arvioida, kuinka paljon suomessa syydetään vuosittain rahaa turhaan koulutukseen? Kaikista pyritään kouluttamaan vähintään maistereita, työttömiä työnnetään jos jonkinlaisille haistapaskakursseille jne. Esim. teollisuudessa suurin osa töistä (ainakin tuotannossa) lienee sellaisia, ettei tarvita alle muuta kuin aivan perustaidot ja -tiedot, jotka opitaan peruskoulussa. Onko näistä asioista päättämässä jotain "koulutus kannattaa aina!!11"-tyyppejä, vai mistä moinen hulluus? Onneksi on alkanut kritiikkiäkin jo lopultakin kuulumaan tästä systeemistä. Ei se (yli)koulutus ole aina ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

 

[Hippa]

Se on kovin vaikeaa tehdä analyysejä aineistoista ja soveltaa tietoja jos niitä tietoja ei vielä ole ulko-oppimisella luettu päähän.

Entä jos on kirja apuna niiden yksityiskohtaisten tietojen muistamisen apuna?

Mulle on ainakin helpompi soveltaa tietoa, kun teoriayksityiskohdat on läsnä kuin yrittää oppia paljon asiaa ulkoa ja sitten vastata sitä koskeviin kysymyksiin, jotka voi olla hieman soveltaviakin.

Viime viikonlopun tenttikysymys kirjasta Lasten- ja nuorisopsykiatria oli jotenkin niin, että piti kertoa miten geneettinen perimä vaikuttaa psyykkiseen kehityksen etenemiseen. En ollut ehtinyt koko kirjaa lukea, joten olin priorisoinut sieltä asiat, jotka suoraan liittyvät erityispedaan (psyykkinen kehitys, eri elämänkaariteoriat, käyttäytymishäiriöt..). Osasin siihen genetiikkakysymykseen vastata jotain pientä, jota olin lukenut muualta kirjasta (mutta en sieltä genetiikkaosastolta), mutta sekoitin mm. termin neurofysiologinen termiin neurobiologinen, joista siis ensimmäinen on oikein ja käytin itse jälkimmäistä, vaikka itse asian ja käsitteen olin sisäistänyt ja ymmärtänyt. Voi olla, että asian ymmärryksestä huolimatta jää pisteet saamatta, koska käytin väärää termiä. Jälkikäteen etsin kirjasta oikean vastauksen aineksia ja oli siellä ihan hirveästi ulkoa opittavia termejä ja käsitteitä, joiden sisällöt kuitenkin oli kohtuullisen loogisia ja helposti ymmärrettäviä.

Olenko siis tyhmä? Vai olenko fiksu? Ansaitsenko opiskelupaikan? Onko ulkoaoppimisen jalo taito ainoa asia, jolla perustellaan onko joku ansainnut opiskelupaikan?

 

[lej]

Kerropas kuinka moni firma ottaisi esim. Suomen tuhannet kauppatieteiden maisterit työharjoitteluun johonkin edes vähän fiksuun hommaan edes ilmaiseksi, kun ongelmia on aika paljon jo tradenomeilla saada kunnon harjoittelupaikkoja.

Ei niitä opiskelijoita voi usein laittaa kuin kahvinkeittoon, ja pitäisi vähintään olla 3. vuosikurssin opiskelija, että edes jotain tietäisi asioista. Harva aikasemmin edes kunnollisia kesätöitä saa. Johonkin palkanlaskentaan voi laskentatoimenopiskelijoita laittaa tai pankin tiskille, jopa muitakin.

 

[lej]

Osaisiko joku arvioida, kuinka paljon suomessa syydetään vuosittain rahaa turhaan koulutukseen? Kaikista pyritään kouluttamaan vähintään maistereita, työttömiä työnnetään jos jonkinlaisille haistapaskakursseille jne. Esim. teollisuudessa suurin osa töistä (ainakin tuotannossa) lienee sellaisia, ettei tarvita alle muuta kuin aivan perustaidot ja -tiedot, jotka opitaan peruskoulussa. Onko näistä asioista päättämässä jotain "koulutus kannattaa aina!!11"-tyyppejä, vai mistä moinen hulluus? Onneksi on alkanut kritiikkiäkin jo lopultakin kuulumaan tästä systeemistä. Ei se (yli)koulutus ole aina ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Oletko kuullut koskaan työttömyystilastojen siivoamisesta? Yksi syy on myös se, että jotkut päättäjät ovat olleet niin fiksuja, että ovat luulleet, että kun on hyvä koulutus niin töitä saa varmasti, mutta tosia-asiahan on se, että töitä saa juuri niin paljon kuin on tarvetta. Se oletus tulee varmaan siitä, että tilastojen mukaanhan paremmin koulutetut saakin töitä, mutta vain verrattuna huonommin koulutettuihin. Sitten on luettu ja ymmärtty niitä ihan väärin.

 

[Goatsilla]

Oletko kuullut koskaan työttömyystilastojen siivoamisesta?

Joo, olisi mielenkiintoista kuulla, paljonko rahaa hassataan tähän siivoamiseen. Kai niillä rahoilla voisi järjestää jotain oikeasti hyödyllistäkin toimintaa.

 

[Hippa]

Kerropas kuinka moni firma ottaisi esim. Suomen tuhannet kauppatieteiden maisterit työharjoitteluun johonkin edes vähän fiksuun hommaan edes ilmaiseksi, kun ongelmia on aika paljon jo treadenomeilla saada kunnon harjoittelupaikkoja.

Ei niitä opiskelijoita voi usein laittaa kuin kahvinkeittoon, ja pitäisi vähintään olla 3. vuosikurssin opiskelija, että eds jotain tietäisi asioista. Harva aikasemmin edes kunnollisia kesätöitä saa. Johonkin palkanlaskentaan voi laskentatoimenopiskelijoita laittaa tai pankin tiskille.

Jo tämä kertoo koulutuksesta jotain, jos 2 ensimmäisenä opiskeluvuonna ei saa sellaista tietotaitoa, että voisi alalla työtä tehdä.

Turhan täytteen sijasta voi ensiksi opiskella täyttä häkää oleellisia asioita ja sitten harjoitella oleellisia asioita. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun viestinnän osastolla on oma mainostoimisto, jossa voi työharjoittelua tehdä jo opintojen varhaisessa vaiheessa.

Ravintolakoulu Perhon opiskelijat harjoittelevat koulun omassa ravintolassa.

Esimerkiksi kauppatieteiden opiskelijat voivat työharjoitella jonkun oikean yrityksen muodossa lukiolaisten Nuori yrittäjyys -projektin tyyliin.

Mikään ei ole mahdotonta. Tarvitaan vaan luovuutta ja löytyy vaihtoehtoja. Tottakai se maksaa rahaa, mutta mikään ei ole niin kallista kuin isolla rahalla kouluttaa ihmisiä, jotka valmistuessaan jää työttömäksi.

 

[Gillyanne]

Ei se (yli)koulutus ole aina ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Enpä voisi olla enempää samaa mieltä!

Akateeminen koulutus on IMO täysin yliarvostettua nykyään, siis ko. koulutuksen tasoon ja sisältöön nähden. Em. siis oman ja muutamien tuttujen kokemusten perusteella.

Jo tämä kertoo koulutuksesta jotain, jos 2 ensimmäisenä opiskeluvuonna ei saa sellaista tietotaitoa, että voisi alalla työtä tehdä.

Kyllä - puhumattakaan siitä, että varsinkin humanistisen alan tutkinnot ovat valitettavan monessa tapauksessa melkoisen hyödyttömiä tulevaa työllistymistä ajatellen. Onhan se varmaan hienoa ja ah-niin-tieteellistä ja akateemista opiskella jotain hemmetin muinaisranskaa ja romaanisen filologian erikoisaloja - ja nämä ovat siis ainakin JKL:n yliopistossa kaikille ranskanlukijoille pakollisia - mutta IMO tuollaisten kurssien hyötyarvo opiskelijan tulevaisuutta ajatellen on pyöreä 0, paitsi niitä harvoja tapauksia, jota ryhtyvät tutkijoiksi (ja ne tutkijanpaikat ovat TODELLAKIN harvassa!).

Kyllä olis kirveellä töitä, sano... :wall:

 

[lej]

Joo, olisi mielenkiintoista kuulla, paljonko rahaa hassataan tähän siivoamiseen. Kai niillä rahoilla voisi järjestää jotain oikeasti hyödyllistäkin toimintaa.

Niin voisi, en tarkoittanutkaan, että se olisi fiksua ollenkaan.

 

[lej]

Jo tämä kertoo koulutuksesta jotain, jos 2 ensimmäisenä opiskeluvuonna ei saa sellaista tietotaitoa, että voisi alalla työtä tehdä.

Turhan täytteen sijasta voi ensiksi opiskella täyttä häkää oleellisia asioita ja sitten harjoitella oleellisia asioita. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun viestinnän osastolla on oma mainostoimisto, jossa voi työharjoittelua tehdä jo opintojen varhaisessa vaiheessa.

Ravintolakoulu Perhon opiskelijat harjoittelevat koulun omassa ravintolassa.

Esimerkiksi kauppatieteiden opiskelijat voivat työharjoitella jonkun oikean yrityksen muodossa lukiolaisten Nuori yrittäjyys -projektin tyyliin.

Mikään ei ole mahdotonta. Tarvitaan vaan luovuutta ja löytyy vaihtoehtoja. Tottakai se maksaa rahaa, mutta mikään ei ole niin kallista kuin isolla rahalla kouluttaa ihmisiä, jotka valmistuessaan jää työttömäksi.

Pääaineeni on johtaminen ja organisointi. Palkkaisitko minut 3 vuoden koulupohjalta johtajaksi yritykseen, tai edes ilmaiseksi harjoittelijaksi. Sivuainena löytyy kansanivälinen liiketoiminta ja tietojärjestelmätiede. Varmaan löytyisi sitten paikka vaikka ulkomaan ostotoiminnoista tai tietohallinnosta. Tai palkkaisitko mun kaverit tilintarkastajiksi vaikka UPM:lle? Ovatko nämä aineet ja koulutus sitten jotenkin huonoja vain sen takia, että ei voi suoraan palkata valmistuvia niitä hommia tekemään ilman kokemusta.

Tietotaitoa kyllä löytyy useimmilta kauppatieteiden opiskelijoilta, tehtävät vaan ovat sellaisia, että niihin vaaditaan käytännön kokemusta, pelkkä tietotaito ei paljon auta. Siksikin fiksujen kesätöiden löytäminen tällä alalla on aika vaikeaa.

Montakohan vuotta menisi, jos ne asiat pitäisi täysin oppia työn ja erehdyksen kautta, kuin siten, että opiskellaan viisi vuotta ja sitten tehdään vuosi pari hommia, että saadaan kuva mitä se opituu on käytännössä, ja voidaan soveltaa opittua tietoa.

Noita harjoituksia tulee ihan riittämiin case-kurssien ja vastaavien muodossa. En juuri näe mitä jokin toinen projekti voisi tuoda lisää. Ekonomien työtehtätkin vaihtelevat varmaan enemmeän kuin millään muulla alalla, joten vaikea pystyä tekemään kaikille sopivia harjoituksi ja sitä yleistä soopaa tulee muutenkin ihan tarpeeksi.

 

[Goatsilla]

Niin voisi, en tarkoittanutkaan, että se olisi fiksua ollenkaan.

Enkä minä tarkoittanut sanoa että tarkoitit... ;)

 

[Johan]

Hyvällä koulutuksella saa todella hyvät valmiudet työelämään mutta työssä sitä oppii, tosin riippuu tietenkin alasta kuinka paljon uutta asiaa tulee kokoajan eteen. It-alalla ainakin kokoajan tulee uutta asiaa ja sitä kunnolla osaa mitä työkseen tekee.. Tosin joku on parempi josain asiassa kuin joku toinen. Eri kansallisuuksien kävillä myös koulutuspohjissa on eroja mutta älykkäät immeiset kyllä omaksuu ja oppii asioita nopeasti (venäläiset matemaatikko koodarit ainakin). On myös niin että jotku immeiset on tosi lahjakkaita ja omaksuvat todella vaikeita asioita paremmin kun muut vaikka eivät olisi kouluja käyneetkään mutta se lahjakkuus ei töitä hakiessa vaan yleensä riitä kun pitää olla jotku "paperit joita näyttää".

 

[S0874]

Jos puhutaan nimenomaan opettajan työstä, niin se on sellainen homma missä mielestäni koulutuksella sekä on että ei ole ratkaisevaa merkitystä.

Omilta yläasteajoilta muistuu mieleen lukuisia tapauksia, joissa opettaja esim. poistui luokasta itkien, ei saanut pidettyä minkäänlaista kuria, ei omannut minkäänlaista huumorintajua, suurpiirteisyyttä tai maalaisjärkeä, otti joka asian henkilökohtaisena loukkauksena, onnistui pelkällä värittömällä olemuksellaan tappamaan oppilaiden mielenkiinnon ko. aiheeseen, ei ollut innostunut opettamastaan aineesta, eikä muutenkaan tullut ollenkaan toimeen nuorison kanssa.

Eli voisko sanoa että luontaista auktoriteettia ja karismaa (jota esim. nuoret pojat arvostavat) ei voi saavuttaa kirjoja lukemalla tai tietyllä määrällä opintoviikkoja?

Teoria on kuitenkin teoriaa, ja käytäntö monesti hieman erilaista mitä kirjoista luettu yksinkertaistettu tieto antaa ymmärtää. Sama koskee varmasti useita muitakin ammattialoja, mutta opettaja nyt tuli ensimmäisenä mieleen.

 

[S0874]

älykkäät immeiset kyllä omaksuu ja oppii asioita nopeasti. On myös niin että jotku immeiset on tosi lahjakkaita ja omaksuvat todella vaikeita asioita paremmin kun muut vaikka eivät olisi kouluja käyneetkään

Tuo on mielestäni hyvin sanottu. On ihmisiä, joille tarvitsee kaivaa jonkinlaiset rautalangat joka asiaan, ja on ihmisiä jotka omaksuvat asiat ja oikeat toimintatavat käytännön työn kautta hyvinkin nopeasti.

 

[Hippa]

Eri kansallisuuksien kävillä myös koulutuspohjissa on eroja mutta älykkäät immeiset kyllä omaksuu ja oppii asioita nopeasti (venäläiset matemaatikko koodarit ainakin). On myös niin että jotku immeiset on tosi lahjakkaita ja omaksuvat todella vaikeita asioita paremmin kun muut vaikka eivät olisi kouluja käyneetkään mutta se lahjakkuus ei töitä hakiessa vaan yleensä riitä kun pitää olla jotku "paperit joita näyttää".

Eli mä olen varmaan sitten tosi idiootti, koska en opi asioita (ulkoa) kovin nopeasti?

Mites venäläinen matemaatikko koodari selviäisi yläasteen erityisluokan (entinen tarkkailuluokka) opettamisesta, joka vaatii aikamoista lahjakkuutta sosiaalisen älykkyyden osalta?

 

[ardilha]

Eli mä olen varmaan sitten tosi idiootti, koska en opi asioita (ulkoa) kovin nopeasti?

Mites venäläinen matemaatikko koodari selviäisi yläasteen erityisluokan (entinen tarkkailuluokka) opettamisesta, joka vaatii aikamoista lahjakkuutta sosiaalisen älykkyyden osalta?

Loistavaa :D . Heti päästiinkiin siihen, kumpi on erilaisempi, humaanisosiologistibehavioristipedagogi vai matemaattiluonnontieteellisloogillispedantikko. Entäs jos molemmat joutuisivat Amazonin sademetsään ilman suomi-intiaani-suomi -sanakirjaa ja tulitikkuja ?

 

[kodari76]

Eli mä olen varmaan sitten tosi idiootti, koska en opi asioita (ulkoa) kovin nopeasti?

Eihän tuossa puhuttu mitään ulkoaoppimisesta. Se on täysin eri asia kuin oppiminen kokonaisuudessaan. Kyllä mä voisin myös väittää, että fiksu ihminen oppii uusia asioita nopeasti. Mutta mistä sä tiedät olevasi hidas oppimaan? Ehkä sulla on ollut huono opettaja.

Siitä sosiaalisesta älykkyydestä mä en ole ihan varma mitä se on. Kyllähän jotkut ihmiset ovat todella mukavia ja hyviä tulemaan toisten kanssa toimeen. Mutta luonne ja mukavuus eivät IMHO ole sama kuin älykkyys. Tämä kyllä taitaa olla sellainen juttu, ettei tästä ole olemassa mitään tieteellistä todistetta. Eli jokainen saa nyt sanoa sen oikean mielipiteensä :D

 

[Maker]

Poimittu pääsykoekeskustelusta..



Itse olen aika reippaasti eri mieltä. Kyllä koulutuksessa on paljon sellaista, mitä edesauttaa työntekoa. Oletko sitä mieltä, että esim. lääkärit, opettajat tai lakimiehet ei tee koulutuksellaan yhtään mitään? Eikä ole merkitystä onko sen koulutuksen saanut kunnialla läpi vai rimaa hipoen? Riittää, että osaa ulkoa teorian niin, että selviää tentistä, mutta ei ole merkitystä ymmärtääkö oppimansa?

No just, arvasin että vedät tämän tähän. Kirjoitin useimmilla aloilla. Lääketiede, lakiopinnot, siinä pari sellaista joissa tuo ei päde. Opettajat, kyllä. Turhaa tulee ja paljon. Tiedän sen vaimosta ja vaimon kahdesta siskosta. Yksi opettaa lastentarhaa, yksi ala-astetta yksi lukiota. Ainoa joka on tehnyt jotain sillä yliopistokoulutuksella, on tuo lukion opettaja. Koska niitä aineita ei ilman sitä cumua osaa opettaa(matematiikka, fysiikka).

Hmm. Itsekin tein kasvatustieteen appron viime kesänä, oppimistehtävillä. Kun avovaimo sanoi, että tee se ihmeessä, kun siitä saa helpolla appron. Eikä ollut kovin väärässä. Siinä ei tosiaan ulkoluku auttanut, vaan ihan puhtaan järjen käyttö. Lienee helpoimpia approja mitä yliopistossa löytyy..?

Edit: Kaksi kesää sitten siis tuo appro..

 

[Hippa]

Loistavaa :D . Heti päästiinkiin siihen, kumpi on erilaisempi, humaanisosiologistibehavioristipedagogi vai matemaattiluonnontieteellisloogillispedantikko. Entäs jos molemmat joutuisivat Amazonin sademetsään ilman suomi-intiaani-suomi -sanakirjaa ja tulitikkuja ?

Pointti oli lähinnä se, että älykkyyttäkin on todella useaa eri tyyppiä. Ei voi sanoa, mikä älykkyyden laji olisi parempaa kuin toinen. Kulttuuri lähinnä määrittää sen minkälainen älykkyys on muodissa. Nykyaikana arvostetaan hyvin pitkälle matemaattista älykkyyttä, kun taas jokunen sata vuotta sitten musikaalinen lahjakkuus oli SE juttu.