- Liittynyt
- 31.3.2006
- Viestejä
- 4 857
Suomalainen metsästyskulttuuri ei ole huono ja on totta että se vieläkin on enimmäkseen niinsanottua liha jahtia mikä on mielestäni hyvä asia.Ei sporttia niinkuin monissa muissa maissa on. Tarkoitukseni oli kommentoida metsästyskultturimme yhden osaalueen heikkoutta jos sitä voi siksi kutsua.Tässä en onnistunut. Nimittäin Suomalaisten tapaa hoitaa riistakantoja jossa olemme valovuoden päässä monista muista maista.(Toki asenteet ja tavat muuttuvat koko ajan ja kehitystä tapahtuu.) Syyt tähän ovat moninaiset ja itse uskon että yksi näistä johtaa juurensa aikaan jolloin toimeentulo oli osaksi metsän antimista kiinni. Se kummittelee yhä vanhemmanpolven päässä verenperintönä ja opittuina asenteina, nämä henkilöt ovat monesti päättämässä asioista. Samat asiat ja asenteet tulevat myös esiin kalakantojen hoidossa. Tämä riistanhoito kulttuuri heijastuu myös petoihin ja niiden metsästykseen.Suomalaisilta päättäjiltä puuttuu asiantuntemus ja rohkeus tehdä vaikeita ja radikaalejakin päätöksiä koskien metsästyslakiamme. RKTL voisi myös ruveta puhumaan asioista niinkuin ne on ja lopettaa asioiden vääntelyn siten että mediassa esitetään täysin todellisuuspohjaa vailla olevia tietoja.Nämä asiat vaikuttavat mielestäni riistakantojen hoitoon ja asenteisiin jossa mielestäni on puutteita.
Pitää kommentoida tähän. Suomalainen metsästyskulttuuri on hyvinkin järjestelmällistä, hyvin järjestettyä ja pääosin lainkuuliaista, kiintiöuskollista jne. Metsätalous on eräs, mikä täällä on vielä siinä 50-luvun pakkopannassa, eli kaikki siliäksi kerralla systeemissä, vaikka sen luonnon monimuotoisuuden ja puutuoton on tutkittu olevan parmepi määrämittahakkaamalla. Eli poimitaan valmiit puut metsiköstä pois, eikä koko hiton 30ha plänttiä silitellä heti samantein. Tämä valtion ohjeistama kaatotapa ja sen muuttaminen ekologisemmaksi vaatii aikaa.
Missään muussa maassa esim. riistakantalaskentoja ei suoriteta lähellekkään samalla tarkkuudella ja tehokkuudella, mitä suomalaisten riistanhoitoyhdistysten järjestämien kolmiomittausten tapa tuo tuohon hommaan. Siihen saat etsiä todellakin esimerkkiä, missä moista panostuta tehtäsiin, lienee ihan uniikki Suomalaisten tapa. Esim. kevättalvella tehdään jälkilaskennat ja saadaan sen hetkinen pesivien lintuen kanta kokolailla tarkasti selville. Poikaskantahan on suht' vakio/ perustettu pesä, tosin kelit tässä vaikuttaa eniten ja monet pedot, varsinkin uustulokaspetojen kanssa on linnut helisemässä (minkki, supi). Hirviä on lakettu lentolaskentoina metsästysseurojen vapaaehtoistyötä hyväksi käyttäen jo vuosia. Sudet kulkee jälkilaskennassa, kuten ilvekset, ahmat ja karhutkin. Nuo ovat enemmänkin arvioluonteisia, mitä todella tarkemmin tutkittua. Muistaakseni hirvieläimille vietiin 100 000 nuolukiveä maastoon viime vuonna, riistapeltoja perustettiin, soita ennallistettiin tuki- ja seuravaroin. Istutuksia tehtiin ja riistaeläinten eliympäristön turvallistamiskampanjoita on pidetty jo pidempäänkin voimassa (pienpetopyynti kampanjat).Loppupelissä, siellä on uskomaton vapaaehtoinen työmäärä takana ja kun 300 000 metsästäjää keskimäärin investoi 1 000€/kausi tuohon harrastukseensa, niin se ei ole liiketaloudellisesti edes mitätön juttu sisäisessä kaupassa. Lihapainotteista ei ole kuin hirven metsästys ja sekin enemmän olosuhteiden pakosta. Tiet pidetään turvallisempina pitämällä hirvikantaa alhaisempana. Tapa on joko tappaa, tai aidata suomen kaikki isommat maantiet ja rakentaa niihin riistaväylät riistan luonnollisen liikkeen mahdollistamiseksi.
Sudestahan tässä stoorissa ei ollut mitään, eikä tule... koska objektiivista keskustelua ei aikaan saada asiasta. Tässä suhtautumisessa on aika vähän harmaata, se on joko black or white ja that's it.