Arvovalta peliin ja katsotaas mitä suomalaiset tutkijat ajattelevat pakkoruotsista ja suomenruotsalaisista:
Professori Aira Kemiläinen, Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori emerita.
"Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa."
Professori Kaarlo Kurki-Suonio (Helsingin Sanomat 29.12.1992.)
"Skandinaavisuus, jolla pakkoruotsia perustellaan, on suomenkielisille kansainvälisyyden este. Siihen kytketty ruotsipakko pohjoismaisessa kanssakäymisessä takaa ilmaisuylivoiman ja henkisen ylemmyyden niille, jotka saavat käyttää keskustelussa äidinkieltään. Kiihko, jolla siitä pidetään kiinni, osoittaa, että kysymys on vallasta, perinteisestä henkisestä ylivallasta, jonka nautinnosta ei haluta luopua.”
Professori Juha Manninen, Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori:
”Jusleniuksen Vindiciae Fennorum syntyi poikkeusoloissa. Ruotsin valtakunta oli jälleen sodassa, mikä ei kylläkään yksinään ollut poikkeuksellista. Tuoreessa muistissa olivat edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskon suuret nälkävuodet, jotka surmasivat Suomen silloisesta väestöstä lähes kolmanneksen.”
Professori Esko Valtaoja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori (Turun Sanomat 2.4.2004)
”Vaa'ankielenä oleva pieni ryhmä pystyy lähes loputtomiin pitämään panttivankinaan koko suurta enemmistöä. Jos ruotsalaista kansanpuolueesta ei olisi, askel järkevämpään tutkintoon olisi otettu jo kauan aikaa sitten. Täytyy vain toivoa, että opetusministeri Tuula Haatainen pitää pintansa ja saa aikaan sen, mihin aikaisemmin ei ole riittänyt poliittista sisua.
Ruotsin kielen pakollisuuden puolustaminen on saanut surkuhupaisia muotoja, Nyt kannetaan syvää huolta siitä. että varsinkin sisä-Suomessa moni jättää ruotsin kirjoittamatta ja tipahtaa B-luokan kansalaiseksi. Jos joku luulee, että ruotsinkieltä osaamattomat ovat syrjäytyneitä, voi tehdä testin ja koettaa keskustella toisella kotimaisella kymmenen parhaan ystävänsä kanssa. Sekä kysyä kuinka paljon ruotsin kielestä on kullekin ollut hyötyä työuralla.”
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”
Professori Juha Janhunen, Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori (Kanava 6/2004): ”Suomenruotsalaisuuden strategiat”.
”Tilastot osoittavat, että Suomen kielipolitiikka on epäonnistunut tavoitteessaan – mikäli alkuperäisenä tavoitteena todella oli kansallinen kaksikielisyys. Samalla kun ruotsinkielisen kansanosan sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on jatkuvasti laskenut, myös suomenkielisten taito käyttää ruotsin kieltä on heikentynyt siinä määrin, että esimerkiksi oikeuslaitos ja terveydenhuoltoverkosto eivät enää kykene palvelemaan ruotsinkielisiä kansalaisia. Strategiat on käytetty loppuun, ja suomenruotsalaisuuden aika alkaa olla ohi. Vai voisiko Per Stenbäckin puheenvuoro herättää suomenkieliset päättäjät huolehtimaan vähemmistöstä, joka ei itse ymmärrä parastaan?”
Professori Esa Itkonen, Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori (Tyrvään Sanomat 4.8.2001):
”Tavalliselle suomalaiselle se (pakkoruotsi) sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta.
Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin. Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? Kierot poliitikot, ketkäpä muutkaan. RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”
Professori Erkki Pihkala, Helsingin kauppakorkeakoulun taloushistorian professori:
”Toisekseen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys on nostanut uudella tavalla esiin suomen ja ruotsin kielten perinteisen historiallisen epätasa-arvoisen ja epäsymmetrisen suhteen. Tämä johtuu siitä, että ruotsin kielellä on Suomessa virallisen hallintokielen asema, muttei suomen kielellä Ruotsissa. Tämä epätasapaino antaa mittavan kilpailuedun ruotsalaisille yrityksille Suomen ja Ruotsin yhteismarkkinoilla osana EU:n sisämarkkinoita. Suomen kielilaeissa on siis ruotsalaisten maahanmuuttajien ja vierailijoiden sekä ennen kaikkea yritysten mentävä aukko. Tämä edistää maamme uusruotsalaistamista, mitä varten kielilakejamme ei suinkaan ole laadittu.
Professori Erkki Pulliainen (Koillissanomat, huhtikuu 2003):
”Ruotsalaisten yhdistys – politiikan kummajainen Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, Rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon Rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt Rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä.”
Professori Erkki A. Niskanen (Suomen Mieli 2/2004):
”Motto: Nykyisillä koulutuksen kieliohjelmilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kaksinkertaiseen kääpiökielten häkkiin. Suomen koululaitoksen kaikkien asteiden kieltenopetusohjelmat on problematisoitava ja uudistettava, ruotsin kielen pakollisuus on poistettava.”
Professori Åke Lindman (Ilta-Sanomat 12.10.2004):
"Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin, Lindman manailee."
Professori Jan Sundberg, Helsingin yliopiston historian professori.
”Suomalaiset valitsijat eivät pidä Rkp:stä. Suomenruotsalaiset sen sijaan äänestävät massiivisesti Rkp:tä – viime vuoden eduskuntavaaleissa peräti 70 prosenttia.”
Professori Ilmari Rostila (HS 2003):
”Ministeri Jan-Erik Enestam perusteli ylioppilastutkinnon rakennekokeilun rajoittamista ja Rkp:n kielteistä kantaa siihen sillä, että ylioppilastutkinnon tulisi olla osoitus yleissivistyksestä. Perustelun ydin oli ajatus, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen. Minusta ei. Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”
Professori Panu Hakola, Suomen Mieli 1/2003:
”Koulujen pakkoruotsi on tavatonta voimavarojen tuhlausta. Oppimistulokset ovat huonot ja seurauksena vastenmielisyys kieltä kohtaan. Nykymaailmassahan tarvitaan suuria maailmankieliä: englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsin kielen osaaminen, asema ja arvostus paranee, jos sen opetus koulussa kohdistetaan siihen 30 prosenttiin, joka sitä haluaa, 70 prosentin enemmistön saadessa keskittyä häiriköinnin sijasta suuriin maailmankieliin.”
Professori Lars Hulden, Helsingin Sanomat 7.12.2004
Ruotsin kielen monet murteet koettelevat jopa oikeusturvaa
Ruotsinkielessä on Lars Huldenin laskujen mukaan 60 eri murretta Suomessa. Varsinkin Pohjanmaan rannikolla murteet ovat vaikeasti ymmärrettäviä. "Pohjanmaan murteita ymmärtävät ne, jotka ovat täällä eläneet ja murteisiin kasvaneet. Suomenkieliselle tuomarille, joka on koulun ja kurssien kautta ruotsinkielensä oppinut, murteet ovat vaikeita, miltei mahdottomia ymmärtää".
Professori Tapio Pento, Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori. 24.10.2004 Ålands tidningen. Käännös Christer Carlssonin alkuperäisestä tekstistä lyhennettynä:
Professori kehottaa boikotoimaan Ahvenanmaata
Suomen tv:n ohjelma syrjinnästä Ahvenanmaalla on nostattanut reaktioita suomenkielisten parissa. Professori Tapio Pento Jyväskylän yliopistosta on järkyttyneenä kirjoittanut Ahvenanmaan yrittäjäyhdistykselle kuinka suomalaisia (finnar) kohdellaan Ahvenanmaalla. Ei mitään oikeutta opiskella omalla kielellä, ei mitään oikeutta ostaa asuntoa tai muuta.
– "Miksi tukisimme rasisteja hän ihmettelee"
Näitä kommentteja näkee nettikeskusteluissa monilla foorumeilla,mutta mielestäni ne sopivat aiheeseen loistavasti.