- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 957
Mä lukisin ruotsia pelkästään Bettina S:n takia:lol2:
Suomenruotsalaiset -thread
- Keskustelun aloittaja pååtta
- Aloitettu
Mä lukisin ruotsia pelkästään Bettina S:n takia:lol2:
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 957
Arvovalta peliin ja katsotaas mitä suomalaiset tutkijat ajattelevat pakkoruotsista ja suomenruotsalaisista:
Professori Aira Kemiläinen, Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori emerita.
"Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa."
Professori Kaarlo Kurki-Suonio (Helsingin Sanomat 29.12.1992.)
"Skandinaavisuus, jolla pakkoruotsia perustellaan, on suomenkielisille kansainvälisyyden este. Siihen kytketty ruotsipakko pohjoismaisessa kanssakäymisessä takaa ilmaisuylivoiman ja henkisen ylemmyyden niille, jotka saavat käyttää keskustelussa äidinkieltään. Kiihko, jolla siitä pidetään kiinni, osoittaa, että kysymys on vallasta, perinteisestä henkisestä ylivallasta, jonka nautinnosta ei haluta luopua.”
Professori Juha Manninen, Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori:
”Jusleniuksen Vindiciae Fennorum syntyi poikkeusoloissa. Ruotsin valtakunta oli jälleen sodassa, mikä ei kylläkään yksinään ollut poikkeuksellista. Tuoreessa muistissa olivat edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskon suuret nälkävuodet, jotka surmasivat Suomen silloisesta väestöstä lähes kolmanneksen.”
Professori Esko Valtaoja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori (Turun Sanomat 2.4.2004)
”Vaa'ankielenä oleva pieni ryhmä pystyy lähes loputtomiin pitämään panttivankinaan koko suurta enemmistöä. Jos ruotsalaista kansanpuolueesta ei olisi, askel järkevämpään tutkintoon olisi otettu jo kauan aikaa sitten. Täytyy vain toivoa, että opetusministeri Tuula Haatainen pitää pintansa ja saa aikaan sen, mihin aikaisemmin ei ole riittänyt poliittista sisua.
Ruotsin kielen pakollisuuden puolustaminen on saanut surkuhupaisia muotoja, Nyt kannetaan syvää huolta siitä. että varsinkin sisä-Suomessa moni jättää ruotsin kirjoittamatta ja tipahtaa B-luokan kansalaiseksi. Jos joku luulee, että ruotsinkieltä osaamattomat ovat syrjäytyneitä, voi tehdä testin ja koettaa keskustella toisella kotimaisella kymmenen parhaan ystävänsä kanssa. Sekä kysyä kuinka paljon ruotsin kielestä on kullekin ollut hyötyä työuralla.”
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”
Professori Juha Janhunen, Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori (Kanava 6/2004): ”Suomenruotsalaisuuden strategiat”.
”Tilastot osoittavat, että Suomen kielipolitiikka on epäonnistunut tavoitteessaan – mikäli alkuperäisenä tavoitteena todella oli kansallinen kaksikielisyys. Samalla kun ruotsinkielisen kansanosan sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on jatkuvasti laskenut, myös suomenkielisten taito käyttää ruotsin kieltä on heikentynyt siinä määrin, että esimerkiksi oikeuslaitos ja terveydenhuoltoverkosto eivät enää kykene palvelemaan ruotsinkielisiä kansalaisia. Strategiat on käytetty loppuun, ja suomenruotsalaisuuden aika alkaa olla ohi. Vai voisiko Per Stenbäckin puheenvuoro herättää suomenkieliset päättäjät huolehtimaan vähemmistöstä, joka ei itse ymmärrä parastaan?”
Professori Esa Itkonen, Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori (Tyrvään Sanomat 4.8.2001):
”Tavalliselle suomalaiselle se (pakkoruotsi) sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta.
Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin. Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? Kierot poliitikot, ketkäpä muutkaan. RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”
Professori Erkki Pihkala, Helsingin kauppakorkeakoulun taloushistorian professori:
”Toisekseen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys on nostanut uudella tavalla esiin suomen ja ruotsin kielten perinteisen historiallisen epätasa-arvoisen ja epäsymmetrisen suhteen. Tämä johtuu siitä, että ruotsin kielellä on Suomessa virallisen hallintokielen asema, muttei suomen kielellä Ruotsissa. Tämä epätasapaino antaa mittavan kilpailuedun ruotsalaisille yrityksille Suomen ja Ruotsin yhteismarkkinoilla osana EU:n sisämarkkinoita. Suomen kielilaeissa on siis ruotsalaisten maahanmuuttajien ja vierailijoiden sekä ennen kaikkea yritysten mentävä aukko. Tämä edistää maamme uusruotsalaistamista, mitä varten kielilakejamme ei suinkaan ole laadittu.
Professori Erkki Pulliainen (Koillissanomat, huhtikuu 2003):
”Ruotsalaisten yhdistys – politiikan kummajainen Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, Rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon Rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt Rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä.”
Professori Erkki A. Niskanen (Suomen Mieli 2/2004):
”Motto: Nykyisillä koulutuksen kieliohjelmilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kaksinkertaiseen kääpiökielten häkkiin. Suomen koululaitoksen kaikkien asteiden kieltenopetusohjelmat on problematisoitava ja uudistettava, ruotsin kielen pakollisuus on poistettava.”
Professori Åke Lindman (Ilta-Sanomat 12.10.2004):
"Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin, Lindman manailee."
Professori Jan Sundberg, Helsingin yliopiston historian professori.
”Suomalaiset valitsijat eivät pidä Rkp:stä. Suomenruotsalaiset sen sijaan äänestävät massiivisesti Rkp:tä – viime vuoden eduskuntavaaleissa peräti 70 prosenttia.”
Professori Ilmari Rostila (HS 2003):
”Ministeri Jan-Erik Enestam perusteli ylioppilastutkinnon rakennekokeilun rajoittamista ja Rkp:n kielteistä kantaa siihen sillä, että ylioppilastutkinnon tulisi olla osoitus yleissivistyksestä. Perustelun ydin oli ajatus, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen. Minusta ei. Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”
Professori Panu Hakola, Suomen Mieli 1/2003:
”Koulujen pakkoruotsi on tavatonta voimavarojen tuhlausta. Oppimistulokset ovat huonot ja seurauksena vastenmielisyys kieltä kohtaan. Nykymaailmassahan tarvitaan suuria maailmankieliä: englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsin kielen osaaminen, asema ja arvostus paranee, jos sen opetus koulussa kohdistetaan siihen 30 prosenttiin, joka sitä haluaa, 70 prosentin enemmistön saadessa keskittyä häiriköinnin sijasta suuriin maailmankieliin.”
Professori Lars Hulden, Helsingin Sanomat 7.12.2004
Ruotsin kielen monet murteet koettelevat jopa oikeusturvaa
Ruotsinkielessä on Lars Huldenin laskujen mukaan 60 eri murretta Suomessa. Varsinkin Pohjanmaan rannikolla murteet ovat vaikeasti ymmärrettäviä. "Pohjanmaan murteita ymmärtävät ne, jotka ovat täällä eläneet ja murteisiin kasvaneet. Suomenkieliselle tuomarille, joka on koulun ja kurssien kautta ruotsinkielensä oppinut, murteet ovat vaikeita, miltei mahdottomia ymmärtää".
Professori Tapio Pento, Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori. 24.10.2004 Ålands tidningen. Käännös Christer Carlssonin alkuperäisestä tekstistä lyhennettynä:
Professori kehottaa boikotoimaan Ahvenanmaata
Suomen tv:n ohjelma syrjinnästä Ahvenanmaalla on nostattanut reaktioita suomenkielisten parissa. Professori Tapio Pento Jyväskylän yliopistosta on järkyttyneenä kirjoittanut Ahvenanmaan yrittäjäyhdistykselle kuinka suomalaisia (finnar) kohdellaan Ahvenanmaalla. Ei mitään oikeutta opiskella omalla kielellä, ei mitään oikeutta ostaa asuntoa tai muuta.
– "Miksi tukisimme rasisteja hän ihmettelee"
Näitä kommentteja näkee nettikeskusteluissa monilla foorumeilla,mutta mielestäni ne sopivat aiheeseen loistavasti.
Professori Aira Kemiläinen, Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori emerita.
"Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi, joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa."
Professori Kaarlo Kurki-Suonio (Helsingin Sanomat 29.12.1992.)
"Skandinaavisuus, jolla pakkoruotsia perustellaan, on suomenkielisille kansainvälisyyden este. Siihen kytketty ruotsipakko pohjoismaisessa kanssakäymisessä takaa ilmaisuylivoiman ja henkisen ylemmyyden niille, jotka saavat käyttää keskustelussa äidinkieltään. Kiihko, jolla siitä pidetään kiinni, osoittaa, että kysymys on vallasta, perinteisestä henkisestä ylivallasta, jonka nautinnosta ei haluta luopua.”
Professori Juha Manninen, Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori:
”Jusleniuksen Vindiciae Fennorum syntyi poikkeusoloissa. Ruotsin valtakunta oli jälleen sodassa, mikä ei kylläkään yksinään ollut poikkeuksellista. Tuoreessa muistissa olivat edellisen vuosikymmenen jälkipuoliskon suuret nälkävuodet, jotka surmasivat Suomen silloisesta väestöstä lähes kolmanneksen.”
Professori Esko Valtaoja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori (Turun Sanomat 2.4.2004)
”Vaa'ankielenä oleva pieni ryhmä pystyy lähes loputtomiin pitämään panttivankinaan koko suurta enemmistöä. Jos ruotsalaista kansanpuolueesta ei olisi, askel järkevämpään tutkintoon olisi otettu jo kauan aikaa sitten. Täytyy vain toivoa, että opetusministeri Tuula Haatainen pitää pintansa ja saa aikaan sen, mihin aikaisemmin ei ole riittänyt poliittista sisua.
Ruotsin kielen pakollisuuden puolustaminen on saanut surkuhupaisia muotoja, Nyt kannetaan syvää huolta siitä. että varsinkin sisä-Suomessa moni jättää ruotsin kirjoittamatta ja tipahtaa B-luokan kansalaiseksi. Jos joku luulee, että ruotsinkieltä osaamattomat ovat syrjäytyneitä, voi tehdä testin ja koettaa keskustella toisella kotimaisella kymmenen parhaan ystävänsä kanssa. Sekä kysyä kuinka paljon ruotsin kielestä on kullekin ollut hyötyä työuralla.”
Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):
” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”
Professori Juha Janhunen, Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori (Kanava 6/2004): ”Suomenruotsalaisuuden strategiat”.
”Tilastot osoittavat, että Suomen kielipolitiikka on epäonnistunut tavoitteessaan – mikäli alkuperäisenä tavoitteena todella oli kansallinen kaksikielisyys. Samalla kun ruotsinkielisen kansanosan sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on jatkuvasti laskenut, myös suomenkielisten taito käyttää ruotsin kieltä on heikentynyt siinä määrin, että esimerkiksi oikeuslaitos ja terveydenhuoltoverkosto eivät enää kykene palvelemaan ruotsinkielisiä kansalaisia. Strategiat on käytetty loppuun, ja suomenruotsalaisuuden aika alkaa olla ohi. Vai voisiko Per Stenbäckin puheenvuoro herättää suomenkieliset päättäjät huolehtimaan vähemmistöstä, joka ei itse ymmärrä parastaan?”
Professori Esa Itkonen, Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori (Tyrvään Sanomat 4.8.2001):
”Tavalliselle suomalaiselle se (pakkoruotsi) sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta.
Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin. Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? Kierot poliitikot, ketkäpä muutkaan. RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”
Professori Erkki Pihkala, Helsingin kauppakorkeakoulun taloushistorian professori:
”Toisekseen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys on nostanut uudella tavalla esiin suomen ja ruotsin kielten perinteisen historiallisen epätasa-arvoisen ja epäsymmetrisen suhteen. Tämä johtuu siitä, että ruotsin kielellä on Suomessa virallisen hallintokielen asema, muttei suomen kielellä Ruotsissa. Tämä epätasapaino antaa mittavan kilpailuedun ruotsalaisille yrityksille Suomen ja Ruotsin yhteismarkkinoilla osana EU:n sisämarkkinoita. Suomen kielilaeissa on siis ruotsalaisten maahanmuuttajien ja vierailijoiden sekä ennen kaikkea yritysten mentävä aukko. Tämä edistää maamme uusruotsalaistamista, mitä varten kielilakejamme ei suinkaan ole laadittu.
Professori Erkki Pulliainen (Koillissanomat, huhtikuu 2003):
”Ruotsalaisten yhdistys – politiikan kummajainen Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, Rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon Rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt Rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä.”
Professori Erkki A. Niskanen (Suomen Mieli 2/2004):
”Motto: Nykyisillä koulutuksen kieliohjelmilla valtiovalta sulkee Suomen nuorison kaksinkertaiseen kääpiökielten häkkiin. Suomen koululaitoksen kaikkien asteiden kieltenopetusohjelmat on problematisoitava ja uudistettava, ruotsin kielen pakollisuus on poistettava.”
Professori Åke Lindman (Ilta-Sanomat 12.10.2004):
"Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin, Lindman manailee."
Professori Jan Sundberg, Helsingin yliopiston historian professori.
”Suomalaiset valitsijat eivät pidä Rkp:stä. Suomenruotsalaiset sen sijaan äänestävät massiivisesti Rkp:tä – viime vuoden eduskuntavaaleissa peräti 70 prosenttia.”
Professori Ilmari Rostila (HS 2003):
”Ministeri Jan-Erik Enestam perusteli ylioppilastutkinnon rakennekokeilun rajoittamista ja Rkp:n kielteistä kantaa siihen sillä, että ylioppilastutkinnon tulisi olla osoitus yleissivistyksestä. Perustelun ydin oli ajatus, että ruotsin kieli kuuluu yleissivistykseen. Minusta ei. Mielestäni ruotsin kieli ei enää kuulu suomenkielisen ihmisen yleissivistykseen Suomessa. Missään muussa maassahan kenenkään mieleen ei tulisi näin väittääkään. Koen tätä taustaa vastaan kohtuuttomana ja alistavana myös lapsilleni asettuvan pakon opiskella ja osata ruotsia.”
Professori Panu Hakola, Suomen Mieli 1/2003:
”Koulujen pakkoruotsi on tavatonta voimavarojen tuhlausta. Oppimistulokset ovat huonot ja seurauksena vastenmielisyys kieltä kohtaan. Nykymaailmassahan tarvitaan suuria maailmankieliä: englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Ruotsin kielen osaaminen, asema ja arvostus paranee, jos sen opetus koulussa kohdistetaan siihen 30 prosenttiin, joka sitä haluaa, 70 prosentin enemmistön saadessa keskittyä häiriköinnin sijasta suuriin maailmankieliin.”
Professori Lars Hulden, Helsingin Sanomat 7.12.2004
Ruotsin kielen monet murteet koettelevat jopa oikeusturvaa
Ruotsinkielessä on Lars Huldenin laskujen mukaan 60 eri murretta Suomessa. Varsinkin Pohjanmaan rannikolla murteet ovat vaikeasti ymmärrettäviä. "Pohjanmaan murteita ymmärtävät ne, jotka ovat täällä eläneet ja murteisiin kasvaneet. Suomenkieliselle tuomarille, joka on koulun ja kurssien kautta ruotsinkielensä oppinut, murteet ovat vaikeita, miltei mahdottomia ymmärtää".
Professori Tapio Pento, Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori. 24.10.2004 Ålands tidningen. Käännös Christer Carlssonin alkuperäisestä tekstistä lyhennettynä:
Professori kehottaa boikotoimaan Ahvenanmaata
Suomen tv:n ohjelma syrjinnästä Ahvenanmaalla on nostattanut reaktioita suomenkielisten parissa. Professori Tapio Pento Jyväskylän yliopistosta on järkyttyneenä kirjoittanut Ahvenanmaan yrittäjäyhdistykselle kuinka suomalaisia (finnar) kohdellaan Ahvenanmaalla. Ei mitään oikeutta opiskella omalla kielellä, ei mitään oikeutta ostaa asuntoa tai muuta.
– "Miksi tukisimme rasisteja hän ihmettelee"
Näitä kommentteja näkee nettikeskusteluissa monilla foorumeilla,mutta mielestäni ne sopivat aiheeseen loistavasti.
- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 2 386
Mulla oli edellisessä asuinpaikassa sellainen tilanne, että joka torstai tuli rantahurrien (sori, dear_a :D ) kalanmyyntivaunu tien toiselle puolelle.
Mun on aika vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa ihmisestä, joka myy mulle samana aamuna merestä pyydettyä kuhaa fileenä 5 euron kilohintaan. Ja jos mä pyydän ett par strömming för katten min, niin se lätkäisee puolisen kiloa silakkaa siihen vielä kaupan päälle. Itse olin ihan tyytyväinen, kun pääsin kerrankin käyttämään pakkoruotsia oikein käytännössä niitä gössejä ostaessani, vaikka kyllähän se olis ne mulle kuhanakin myynyt. Enkä oikein mieltänyt sitä vanhaa kalastajapariskuntaa miksikään bättre folkiksi.
Suomessa on tähän asti ollut asiat erittäin hyvin näiden kielivähemmistöjen (ruotsinkieliset, saamelaiset) kanssa. Kyllähän tuo ruotsinkielen virallinen asema on vähän hassu ja turha, mutta menköön. (Tuollaiset pikku hankaluudet eivät ole mitään siihen verrattuna, mitä on tulossa. Jopa mustalaiset tulevat jatkossa tuntumaan ihan mukavalta vähemmistöltä.)
Ruotsinkielen virallisen aseman saisi minun puolestani mielellään poistaa. Mutta miten se voi ketään haitata, jos joku puhuu äidinkieltään sellaisissa paikoissa, joissa sitä on aina käytetty, kuten rannikon pikkukaupungit ja Stockman. Ja asiakaspalvelussahan kaikenlainen kielitaito on aina etu. Kysykää vaikka välimerenmaiden basaarikauppiailta, jotka osaavat kaikkia maailman kieliä.
EDIT: Mä istuisin sohvalla niskasillassa ja puhuisin ruotsia vaikka tunnin, jos Bettina S. ottais sen aikaa suihin. :D
Mun on aika vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa ihmisestä, joka myy mulle samana aamuna merestä pyydettyä kuhaa fileenä 5 euron kilohintaan. Ja jos mä pyydän ett par strömming för katten min, niin se lätkäisee puolisen kiloa silakkaa siihen vielä kaupan päälle. Itse olin ihan tyytyväinen, kun pääsin kerrankin käyttämään pakkoruotsia oikein käytännössä niitä gössejä ostaessani, vaikka kyllähän se olis ne mulle kuhanakin myynyt. Enkä oikein mieltänyt sitä vanhaa kalastajapariskuntaa miksikään bättre folkiksi.
Suomessa on tähän asti ollut asiat erittäin hyvin näiden kielivähemmistöjen (ruotsinkieliset, saamelaiset) kanssa. Kyllähän tuo ruotsinkielen virallinen asema on vähän hassu ja turha, mutta menköön. (Tuollaiset pikku hankaluudet eivät ole mitään siihen verrattuna, mitä on tulossa. Jopa mustalaiset tulevat jatkossa tuntumaan ihan mukavalta vähemmistöltä.)
Ruotsinkielen virallisen aseman saisi minun puolestani mielellään poistaa. Mutta miten se voi ketään haitata, jos joku puhuu äidinkieltään sellaisissa paikoissa, joissa sitä on aina käytetty, kuten rannikon pikkukaupungit ja Stockman. Ja asiakaspalvelussahan kaikenlainen kielitaito on aina etu. Kysykää vaikka välimerenmaiden basaarikauppiailta, jotka osaavat kaikkia maailman kieliä.
EDIT: Mä istuisin sohvalla niskasillassa ja puhuisin ruotsia vaikka tunnin, jos Bettina S. ottais sen aikaa suihin. :D
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 957
Kyllä ne on ihan etuja eikä mitään " " . En tiedä missä opiskelit. Jos opiskelit yliopistossa niin varmaan myönnät ,että olisit päässyt sisään ruotsinkielisenä huonommilla pisteillä, kuin suomenkielinen.
- Liittynyt
- 6.9.2003
- Viestejä
- 1 431
- Ikä
- 39
Siis mitä helvettiä?!? 
En olisi ikinä uskonut, että suomalaiset ovat näin ruotsalaisvihaista kansaa. Jopa suvaitsevaisuutta neekeriketjuissa toitottavat sankarit haluavat viedä kaikki suomenruotsalaiset saunan taakse.
Sanonpa vain sen verran, että normaalilla suomenruotsalaisella kaduntallaajalla ei ole mitään tekemistä korkeakoulukiintiöiden tai pakkoruotsin kanssa ja tässäkin ketjussa he vielä ovat sitä mieltä, että ne asiat voisi aivan hyvin poistaa. Mistä siis tällainen järjetön viha heitä kohtaan? Itsekin olen sitä mieltä, että pakkoruotsin voisi ihan hyvin poistaa (tosin eipä se varsinaisesti mitään haittakaan) ja nuo sisäänpääsykiintiöt ovat vähintäänkin omituiset, mutta minkä ihmeen takia minun sitten pitäisi haukkua kaikkia suomenruotsalaisia homonatseiksi siirtomaaisänniksi?
Ja en ole suomenruotsalainen. Nimenikin on täysin suomalainen.
Ja lopuksi: eikö ylläpito voi tehdä yhtään mitään Alarikin järkyttävälle provoilulle? Jätkä suoltaa aivan järkyttävää paskaa useassa threadissa jatkuvalla syötöllä vailla mitään totuuspohjaa. :urjo:
:down:
En olisi ikinä uskonut, että suomalaiset ovat näin ruotsalaisvihaista kansaa. Jopa suvaitsevaisuutta neekeriketjuissa toitottavat sankarit haluavat viedä kaikki suomenruotsalaiset saunan taakse.
Sanonpa vain sen verran, että normaalilla suomenruotsalaisella kaduntallaajalla ei ole mitään tekemistä korkeakoulukiintiöiden tai pakkoruotsin kanssa ja tässäkin ketjussa he vielä ovat sitä mieltä, että ne asiat voisi aivan hyvin poistaa. Mistä siis tällainen järjetön viha heitä kohtaan? Itsekin olen sitä mieltä, että pakkoruotsin voisi ihan hyvin poistaa (tosin eipä se varsinaisesti mitään haittakaan) ja nuo sisäänpääsykiintiöt ovat vähintäänkin omituiset, mutta minkä ihmeen takia minun sitten pitäisi haukkua kaikkia suomenruotsalaisia homonatseiksi siirtomaaisänniksi?
Ja en ole suomenruotsalainen. Nimenikin on täysin suomalainen.
Ja lopuksi: eikö ylläpito voi tehdä yhtään mitään Alarikin järkyttävälle provoilulle? Jätkä suoltaa aivan järkyttävää paskaa useassa threadissa jatkuvalla syötöllä vailla mitään totuuspohjaa. :urjo:
:down:- Liittynyt
- 20.3.2004
- Viestejä
- 1 793
Jooh no ainoa mikä oikeastaan vituttaa on korkeakoulukiintiöt. Ja niistäkin oikeastaan kauppatieteiden. Kuulin vitsin Hankenin pääsykoeprosessista:
Oppilaat tulevat kesäkuisena aamuna Hankenin eteen pääsykoetta varten. Rehtori avaa koulun portit ja huutaa "Kom in!". Ne jotka tajuavat kävellä sisään saavat opiskelupaikan!
Oppilaat tulevat kesäkuisena aamuna Hankenin eteen pääsykoetta varten. Rehtori avaa koulun portit ja huutaa "Kom in!". Ne jotka tajuavat kävellä sisään saavat opiskelupaikan!
Alarik
Banned
- Liittynyt
- 3.7.2005
- Viestejä
- 1 127
Heti kun nuo 'nuoret köyhät hurrit' saavat pakkoruotsin pois Suomesta ja siirtomaa-aikaiset omistukset pois suomenruotsalaisilta 'valtasuvuilta' niin olen kanssasi samaa mieltä.
- Liittynyt
- 24.3.2005
- Viestejä
- 726
Pakko kysyä, mutta oletko sattumoisin Esko Seppänen?
Olen tätä jo muistaakseni kysynyt, mutta alan olemaan entistä vakuuttuneempi että olet.....
- Liittynyt
- 28.7.2003
- Viestejä
- 4 957
Siis mitä helvettiä?!?
En olisi ikinä uskonut, että suomalaiset ovat näin ruotsalaisvihaista kansaa. Jopa suvaitsevaisuutta neekeriketjuissa toitottavat sankarit haluavat viedä kaikki suomenruotsalaiset saunan taakse.
Sanonpa vain sen verran, että normaalilla suomenruotsalaisella kaduntallaajalla ei ole mitään tekemistä korkeakoulukiintiöiden tai pakkoruotsin kanssa ja tässäkin ketjussa he vielä ovat sitä mieltä, että ne asiat voisi aivan hyvin poistaa. Mistä siis tällainen järjetön viha heitä kohtaan? Itsekin olen sitä mieltä, että pakkoruotsin voisi ihan hyvin poistaa (tosin eipä se varsinaisesti mitään haittakaan) ja nuo sisäänpääsykiintiöt ovat vähintäänkin omituiset, mutta minkä ihmeen takia minun sitten pitäisi haukkua kaikkia suomenruotsalaisia homonatseiksi siirtomaaisänniksi?
Ja en ole suomenruotsalainen. Nimenikin on täysin suomalainen.
Suomalaiset ovat olleet kahden suurvallan puristuksessa koko historiansa, Ruotsin ja Venäjän/Neuvostoliiton. Aivan kuten Virolla on tällähetkellä venäläinen vähemmistö miehityksen seurauksena, on Suomella samanlainen vähemmistö Ruotsin miehityksen seurauksena. Viro tosin on ollut kaukaa viisas ja evännyt virallisen kielen aseman venäjänkieleltä, kenties Suomen esimerkin viisastuttamana.
Itse on tullut myös käytettyä melko kovaa kieltä suomenruotsalaisista keskusteltaessa. Tämä johtuu siitä ,että näen nykyisen pakkoruotsin ja kaksikielisen Suomen sekä suomenruotsalaisten aseman jatkoyrityksenä "uusruotsalaistaa" Suomi. Eihän tässä ole paljon aikaa kun Ruotsi ilmoitti lähettävänsä oman virkamiehensä Suomeen valvovaan ruotsinkielen opetusta.
Myös Karjalan evakoita ei saanut suomenruotsalais vastuksen vuoksi sodan jälkeen asuttaa suomenruotsalais enemmistöisille alueilla, ettei kallis ruotsinkieli vaan joutuisi huonompaan asemaan. Tuota pidän jo sinänsä halveksuttavana asiana, maanpetoksena jopa.
Ruotsinkieliset täällä suhtautuvat suopeasta pakkoruotsista luopumiseen, näin he ainakin antavat ymmärtää. Jotenkin olen kuitenkin havaitsevani pientä katkeruutta heidän "äänessään" -" ok ei me tätä taideta voittaa, luovutaan sitte, jos ei kerran muutakaan mahdeta" -tyyliin(voin olla väärässä).
Yleensä ottaen ruotsinkieliset kuitenkin kannattavat valtaväestöä huomattavasti enemmän pakollista ruotsinkieltä ja ruotsinkielen virallista asemaa, jota pidän halveksuttavana. Suomi on yhden kansan ja yhen kielen maa, jossa ruotsilla voi korkeintaan olla vähemmistökielen asema ,aamen.
- Liittynyt
- 12.2.2005
- Viestejä
- 697
- Ikä
- 45
Jos hurrit sua noin paljon häiritsee niin eikös se ole sun ongelma, ja SUN pitäisi heivata hurrit vittuun suomesta?
edit: esim: mielestäni alarik olet rasittava, painu vittuun täältä VS mä joudun elää sen kanssa ettet lähde mihinkään, TAI teen itse jotain jonka tuloksena painut vittuun. ihme kitisijä koko jannu/kakara
Urski
Banned
- Liittynyt
- 9.11.2006
- Viestejä
- 317
Korkeakouluja rahoitetaan verovaroin. Suomenruotsalaiset maksavat keskimääräistä enemmän veroja. Eikö ole luonnollista, että heillä on etuajo-oikeus korkeakoulupaikkoihin?
Sukulaku
Banned
- Liittynyt
- 19.2.2004
- Viestejä
- 5 567
- Ikä
- 37
Haluaisit siis Suomeen systeemin, jossa korkeakoulupaikkoja voisi kenties jopa huutokaupata?
- Liittynyt
- 11.12.2003
- Viestejä
- 1 305
Tällä logiikalla kaikkien rikkaiden lapsilla olisi etuoikeus korkeakoulupaikkoihin.
Urski
Banned
- Liittynyt
- 9.11.2006
- Viestejä
- 317
Haluaisit siis Suomeen systeemin, jossa korkeakoulupaikkoja voisi kenties jopa huutokaupata?
Seuraisiko siitä mitään MERKITTÄVÄÄ muutosta nykytilanteeseen? En usko.
Urski
Banned
- Liittynyt
- 9.11.2006
- Viestejä
- 317
Niinhän heillä käytännössä onkin, esim. perheestä ja kaveripiiristä välittyvien asenteiden vaikutuksesta. Ja vanhempiensa rahoilla elävähän saa opintotukea nostaa täysimääräisesti, kun taas itsensä työllä elättävä maksaa KELA:lle tuhansien mätkyt. Tämähän on sikäli tosin loogista, että opintotuki rahoitetaan pääosin rikkaiden opiskelijoiden vanhempien maksamista veroista.
- Liittynyt
- 21.5.2004
- Viestejä
- 1 856
Kansanedustaja, trubaduuri Mikko Alatalo on varsin syvällisesti perustellut pakkoruotsikantansa (vissiin Aamulehdessä):
"Lapsi ei ole riittävän kypsä itse päättämään mikä hänelle on tärkeää. Toisen kotimaisen kielen pitää olla pakollista.
Kielten opetuksen oppilaskohtaisiin painotuksiin tulisi voida vaikuttaa enemmän. Englannin kielen pystyy opettelemaan melko helposti, johtuen televisiosta.
Olen tehnyt itse ruotsinkielisen levyn; haluan suosia rikasta kaksikielisyyttä. On harhakäsitys, että ruotsinkieliset olisivat bättre folkia. He ovat tavallista maaseutu- ja työväkeä, kuten suomenkielisetkin."
Aiheesta on hyvää mättöä myös täällä http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=37636&tstart=0
Miettikää nyt jumalauta vähän ketä sinne eduskuntaan äänestätte.
Voi kun joku ottaisi pakkoruotsin poistamisen vaaliteemakseen. Äänestäisin sydämeni kyllyydestä ja suosittelisin kavereillenikin. :haart:
"Lapsi ei ole riittävän kypsä itse päättämään mikä hänelle on tärkeää. Toisen kotimaisen kielen pitää olla pakollista.
Kielten opetuksen oppilaskohtaisiin painotuksiin tulisi voida vaikuttaa enemmän. Englannin kielen pystyy opettelemaan melko helposti, johtuen televisiosta.
Olen tehnyt itse ruotsinkielisen levyn; haluan suosia rikasta kaksikielisyyttä. On harhakäsitys, että ruotsinkieliset olisivat bättre folkia. He ovat tavallista maaseutu- ja työväkeä, kuten suomenkielisetkin."
Aiheesta on hyvää mättöä myös täällä http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=37636&tstart=0
Miettikää nyt jumalauta vähän ketä sinne eduskuntaan äänestätte.
Voi kun joku ottaisi pakkoruotsin poistamisen vaaliteemakseen. Äänestäisin sydämeni kyllyydestä ja suosittelisin kavereillenikin. :haart:
- Liittynyt
- 11.12.2003
- Viestejä
- 1 305
Kouluun pääsemiseen tarvitaan kuitenkin saman verran pisteitä, oli sitten rikas tai köyhä. Näin ei ole aina kun verrataan suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja. Tietysti on helpompi keskittyä täyspäiväiseen opiskeluun jos saa vanhemmilta kunnon tuet ja tämä saattaakin johtaa nopeampaan valmistumiseen, mutta kouluun pääsyn kannalta sillä ei ole merkitystä.
- Liittynyt
- 11.12.2003
- Viestejä
- 1 305
Raudanlujat perustelut!
Hyviä perusteluita myös Alatalon kotisivuilla.
Esim.
"Se tapa, miten kohtelemme täällä Suomessa ruotsin kieltä, on myös tärkeä pohjoismaisen yhteistyön kannalta. Se osoittaa sivistystasomme kansakuntana."
"Tukholma on ollut myös meidän suomalaisten pääkaupunki."
"Luulen, että yksi ongelma yleensä suomalaisten kielten opiskelulle on se asennevamma, ettei uskalleta avata suuta, jos ei osata täydellisesti kieltä."
En äänestä.
Urski
Banned
- Liittynyt
- 9.11.2006
- Viestejä
- 317
Näinhän se on. Mutta mitä järkeä on ottaa korkeakouluihin opiskelijoita, joiden perhetaustan selvittämällä näkisi ettei heillä ole mitään taloudellisia edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen. Olisi kaikkien etu, että tällainen nuori lähtisi töihin elantoaan tienaamaan ja hänen sijastaan kouluun menisi joku rikkaammat vanhemmat omaava vähän huonommilla pisteillä.
- Liittynyt
- 11.12.2003
- Viestejä
- 1 305
Juuri tätä varten meillä on opintotuki. Kyllä se mahdollistaa opiskelun vaikka ei vanhemmilta yms ulkoisilta lähteiltä tukea tulisikaan.
