Suomen tulevaisuus

Yksityiset firmat ovat joustavampia ja kilpailu tekee kaikista parempia. Tuo sinun Oy Suomi Ab kusee koska valtionmonopoleilla ei ole kilpailua joten tuo järjestelmäsi on sama kuin verotettaisiin enemmän ja valtio tarjoaisi palvelut. Ja sellainen järjestelmähän on kelvoton kuten itänaapurista nähtiin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sillä me elämme toki, mutta olemme länsimaisittain keskivertoa vientipainotteisempi talous (esimerkiksi USA on jo selvästi tuontitalous bkt:n suhteen). Ja tämä tulee muuttumaan jatkossa väistämättä. Sitä kehitystä ei käännä MIKÄÄN. Ei vaikka tekisimme nälkäpalkalla hommia. Koska jossain muualla tehdään se aina halvemmalla.
Mutta meillä on maailmanluokan peruskoulujärjestelmä ja olemme tutkimus- sekä kehitystyössä muutoinkin edelläkävijöitä, joten jatkossa vientimme tulee entistä enemmän painottumaan näihin vahvuuksiin, joita ei aivan hetkessä kehitysmaissa apinoida. Maailma muuttuu, joten voimme ainostaan muuttua mukana ja ottaa kaikkemme irti siitä. Mikään epätoivoon vaipuminen tai luovuttaminen eivät ole vaihtoehtoja, joten en oikein ymmärrä tätä kauhukuvien maalailun motiivia muutenkaan.

En ole vaipunut epätoivoon, olen sitä mieltä, että kun maailmaa muuttuu niin täälläkin tarvitaan muutosta, joka ei ole kivutonta.

USA on tuontipainotteinen talous, olet aivan oikeassa, mutta se tuonti rahoitettu velalla ja se voi jatkua ikuisesti vaan USA:n pitää tasapainottaa kulutuksensa tuotantoonsa.

Kehitysmaiden maiden ei tarvitse apinoida Suomea, koska markkinoiden painopiste siirtyy ajan kanssa Aasiaan ja tuosta koulujärjestelmästä en nyt oikein ole samaa mieltä. Suomi pärjännyt huonosti testeissä joka mittaa matemaattista osaamista kunnon matikalla, eikä arkipäivän ongelmanratkaisutilanteissa niinkuin PISA. Ruotsissa on myös hyvin samankaltainen koulujärjestelmä kuin Suomessa, mutta silti Ruotsi jää Suomesta jälkeen suuren maahanmuuttajapopulaationsa vuoksi, hieman offtopic.
 
Yksityiset firmat ovat joustavampia ja kilpailu tekee kaikista parempia. Tuo sinun Oy Suomi Ab kusee koska valtionmonopoleilla ei ole kilpailua joten tuo järjestelmäsi on sama kuin verotettaisiin enemmän ja valtio tarjoaisi palvelut. Ja sellainen järjestelmähän on kelvoton kuten itänaapurista nähtiin.

Kilpailua ja kapitalismia toki tarvitaan siihen, että ihmiset luonteeseen kuuluu yrittää ja saada siitä palkkio. Biologiaa ei voi muuttaa edes rahalla (paitsi sitten kun aletaan manipuloimaan ihmisiä ihan DNA-tasolla :hyper:)

Mutta Suomi, pienenä ja vaivaisena ei millää pärjää globaalissa kilpailussa ilman ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Onhan meillä x kpl firmoja mitkä varmasti menestyy hyvin tulevaisuudessa ja samoin paljon fiksuja yksilöitä joille löytyy duunia. Kokonaisuudessa Suomi yhteiskuntana ei ole niin onnekas. Jos suomalaiset haluavat ylläpitää suomalaista yhteiskuntaa, niin siitä täytyy maksaa. Sillä ei lopulta ole merkitystä kuka tätä ylläpitää. Valtio vai Nokia..

Valtion merkitys parhaimmillaan on toimia vahvana keskushallintona joka kokoaa pienten toimijoiden resurssin yhteen ja käyttää niitä suuriin ja vaativiin hankkeisiin, mihin nämä pienet ei muuten pystyisi.

Ja nuo valtion monopolit, tiukasti valvotut pankit ja ylipäätänsä tiukka valtion kontrolli löytyy tällä hetkellä idästä, tosin Kiinasta tällä kertaa.
 
USA on palveluyhteiskunta jonka teollisuus on kaput. Tähän asti jenkit ovat lainanneet muulta maailmalta rahaa, että ovat voineet ostaa kamansa, mutta tämä on johtanut velkaantumiseen.
Itseasiassa jenkit eivät lainaa keneltäkään valtiolta rahaa vaan USA.n keskuspankilta ja varaintoimelta jotka taas tekevät sen rahan tyhjästä ja pistävät sille viellä koron päälle. Käytännössä se menee niin, että USA:n hallitus pyytää varaintoimelta rahaa 10 miljardia, jolloin varaintoimi ostaa USA.n valtiolta 10 miljardin arvosta obligaatioita(virallisen näköisiä lappuja) eli joukkovelkakirjoja ja antaa vastineeksi niistä 10 miljardia rahaa. Ne rahat taas USA tallettaa pankkiin jolloin ne on virallisesti USA:n varallisuutta. Kierointa tuossa on se, että USA:n hallitus lupaa maksaa tuon 10 miljardia viellä korkojen kanssa takaisin. Sitten kun se 10 miljardia lepää siellä pankin tillillä niin pankin täytyy jättää siitä 10% pohjakassaksi eli siitä summasta on 9 miljardia lainattavissa. Kun joku tulee lainaamaan 9 miljardia niin pankki hyväksyy 9 miljardin velkasopimuksen. Luonnollisesti sen rahan lainaaja haluaa tallettaa sen rahamäärän omaan pankkitiliinsä jolloin syntyy taas 9 miljardia tyhjästä. Yhteenvetona 19 miljardia rahaa on luotu tyhjästä.

Näin se toimii suunnille jokaisessa maassa. Valtiot luo rahaa velasta. Ja sitä velkaa ei käytännössä ainakaan USA pysty koskaan maksamaan takaisin.
 
On vanhanaikainen ajattelutapa, että vain tuottamalla fyysisiä lopputuotteita voidaan tahkota rahaa.
Ajattelepa vaikka viihdebisnestä, joka on aivan kolossaalinen ala (musiikki, elokuvat, televisio...), jolla amerikkalainen hegemonia on vankimmin vahvistettu. Tutkimus- ja kehitystyökin taitaa olla nykyään lähempänä kolmasosaa koko teollisuuden tuotannosta kustannuksiltaan ja tuottavuudeltaan. Palvelusektori kattaa jo yli puolet bruttokansantuotteesta useissa teollisuusmaissa.
Elämme murroskautta, mutta ennemmin tai myöhemmin myös kehitysmaat nousevat samalla tasolle meidän kanssa ja se työvoiman hinta lakkaa olemasta kilpailuetu. Oikeastaan nyt jo moni firma on siirtymässä Kiinasta vielä halvempiin maihin.
Mutta meikäläisen pointti on kai että rahaa tosiaan tehdään pääosin muin keinoin kuin juottamalla elektroniikkaa ja takomalla peltiä nyrkkipajoissa. Kyllä se suurin pätäkkä tulee jo aivan muualta kuin näistä "käsitöistä", joita kehitysmaissa askarrellaan halpatyövoimalla.

Eipä se nyt hirveän "vanhanaikainen" tapa ole, kyllä se on käytännön edellytyksenä sille, että voi olla olemassa palvelusektorikin. Vai eläisivätkö kaikki ojentelemalla takkeja toisilleen?

Minuutissa keksitty fiktiivisenpuoleinen esimerkki:

Se "lisäarvohan" synnytetään keinotekoisesti tuossa globaalissa tuotanto- ja jakeluprosessissa. Bangladeshilainen tekee dollarin päiväpalkalla 10 paria lenkkareita päivässä. Materiaalikustannukset ovat melko mitättömät, sanotaan 5 dollaria per lenkkaripari. Tässä vaiheessa lenkkaripariin kustannukset ovat siis 5,10 dollaria (ja lisäksi valmistukseen käytettyjen koneiden mahd. kuluminen). Kun nämä lenkkarit on sitten uitettu ison meren yli Yhdysvaltoihin ja otettu huomioon kuljetuskustannukset, voidaan lenkkariparin arvoksi sanoa vaikka 10 dollaria. Kun lenkkarit laitetaan sitten myyntiin jenkeissä hintaan 140 dollaria (plus verot), kenelle luulette tuon 130 dollaria jakautuvan? Myyjän palkka (ehkä 10 dollaria), vähittäismyyjän osuus 40 dollaria (Fuutlokkeri) ja maahantuojan osuus 90 dollaria (Naikki USA).

Näin saatiin hienosti ilman kotimaisella palvelusektorilla synnytettyä lisäarvoa 129 dollarin edestä. Ja nämä luvuthan muuten huomioidaan myös jenkkilän GDP-luvuissa, vaikka tuotanto ei tapahtunutkaan jenkeissä!

(Warning, paasausta): Globaali pääoman akkumulointi on siis täysin riippuvainen siitä, että jostain löytyy persaukinen resupekka, joka suostuu tekemään mitä tahansa työtä minimaalisella palkalla.
 
Täytyy muistaa että kun lenkkarit ostetaan jenkeissä 140 dollarilla niin se raha on lähtöisin jenkeistä. Siis joku tyyppi maksaa sen 140 dollarii siellä kaupassa. Kyllä ne itse rahoittaa oman kulutuksensa jollain keinoilla.
 
Itseasiassa jenkit eivät lainaa keneltäkään valtiolta rahaa vaan USA.n keskuspankilta ja varaintoimelta jotka taas tekevät sen rahan tyhjästä ja pistävät sille viellä koron päälle. Käytännössä se menee niin, että USA:n hallitus pyytää varaintoimelta rahaa 10 miljardia, jolloin varaintoimi ostaa USA.n valtiolta 10 miljardin arvosta obligaatioita(virallisen näköisiä lappuja) eli joukkovelkakirjoja ja antaa vastineeksi niistä 10 miljardia rahaa. Ne rahat taas USA tallettaa pankkiin jolloin ne on virallisesti USA:n varallisuutta. Kierointa tuossa on se, että USA:n hallitus lupaa maksaa tuon 10 miljardia viellä korkojen kanssa takaisin. Sitten kun se 10 miljardia lepää siellä pankin tillillä niin pankin täytyy jättää siitä 10% pohjakassaksi eli siitä summasta on 9 miljardia lainattavissa. Kun joku tulee lainaamaan 9 miljardia niin pankki hyväksyy 9 miljardin velkasopimuksen. Luonnollisesti sen rahan lainaaja haluaa tallettaa sen rahamäärän omaan pankkitiliinsä jolloin syntyy taas 9 miljardia tyhjästä. Yhteenvetona 19 miljardia rahaa on luotu tyhjästä.

Näin se toimii suunnille jokaisessa maassa. Valtiot luo rahaa velasta. Ja sitä velkaa ei käytännössä ainakaan USA pysty koskaan maksamaan takaisin.

En tiedä tarkasti miten USA järjestelee velanmaksukuvionsa, mutta luulisi, että velanotto inflaation kautta ei ole mistään kotoisin. Eli eiköhän USA lainaa rahat ihan tavallisesti Kiinalta ja muilta, en tosin tiedä varmaksi sanoa.
 
Itseasiassa jenkit eivät lainaa keneltäkään valtiolta rahaa vaan USA.n keskuspankilta ja varaintoimelta jotka taas tekevät sen rahan tyhjästä ja pistävät sille viellä koron päälle.
kenellehän usan valtion velkakirjoja myydään? kuka niistä saa rahat?

entä osavaltioiden velkakirjat?
 
Täytyy muistaa että kun lenkkarit ostetaan jenkeissä 140 dollarilla niin se raha on lähtöisin jenkeistä. Siis joku tyyppi maksaa sen 140 dollarii siellä kaupassa. Kyllä ne itse rahoittaa oman kulutuksensa jollain keinoilla.

Mahdollisimman helppo (fiktiivinen) esimerkki: Ostajahan voi olla vaikka se samainen (tai joku toinen) Fuutlokkerin myyjä, joka on myynyt 14 paria samaisia kenkiä saman päivän aikana. (Tai ostaja voi olla Adibas-merkkisiä kenkiä Interskort-nimisessä kaupassa myyvä myyjä. Kengät on Adibas USA:n maahantuomat ja ne on valmistanut kiinalainen, jonka päiväpalkka on myös 1 dollari ja se tekee päivässä 10 paria Adibas-merkkisiä kenkiä).

Ne todelliset hyödykkeen valmistajat (lisäarvon tuottajat) pysyvät edelleen siellä Bangladeshissa (tai Kiinassa).

Mitään lisäarvoa ei todellisuudessa ole tuotettu tässä tapauksessa länsimaassa, vaan ojenneltu vaan tavaroita toinen toiselle.

Tämä kuitenkin toimii siksi, että se lisäarvo riistetään siltä hyödykkeen todelliselta valmistajalta (ts. siltä bangladeshilaiselta/kiinalaiselta työntekijältä).

Länsimaalaisen valmistuttajan/maahantuojan, vähittäismyyntiyrityksen ja sen yksittäisen Fuutlokkerin myyjän näkökulmasta tilanne on (kärjistys) melkein sama kuin jos olisi saanut kengät ilmaiseksi myytäväksi (kunhan nyt myyvät ne kengät voitolla). Näin siksi, että tuotteen valmistusarvon ja lopullisen tuotteesta saadun myyntivoiton ero on niin järkyttävä.

Suhteettoman paljon tästä siis hyötyvät valmistuttaja/maahantuoja, vähittäismyyntiä harjoittava yritys ja yksittäinen myyjä. Ei itse tuottaja.

Pikkuhiljaa näiden bangladeshilaisten, kiinalaisten ynnä muiden kehitysmaiden/kehittyvien maiden elintaso kuitenkin nousee, samoin palkat yms. Jotta globaali kapitalismi toimii, on näiden yritysten etsittävä jatkuvasti halvempaa työvoimaa.

Ei ole ihan lähitulevaisuudessa näkyvissä, että persaukiset resupekat maailmasta loppuvat, joten...
 
Joo, toi on kyllä selvä, mutta joku maksaa siitä sen 140$. Maksaja ei todellakaan ole se kinkki, vaan joku keskiluokkainen amerikkalainen. Mistä se saa rahat kalliisiin kenkiin? Jos kama ostetaan velaksi niin vaikka siitä 140$:ista 130$ pysyy maan rajojen sisäpuolella, jää se 10$ jäljelle mikä menetetään, saamatta oikeastaan mitään tilalle (paitsi kivat kengät joiden arvon on oikeasti lähellä nollaa).

tässähän käy niin, että jenkit (tai suomalaiset) pesee toistensa paitoja tuottamatta itse mitään. Olenko oikeassa?
 
Joo, toi on kyllä selvä, mutta joku maksaa siitä sen 140$. Maksaja ei todellakaan ole se kinkki, vaan joku keskiluokkainen amerikkalainen. Mistä se saa rahat kalliisiin kenkiin? Jos kama ostetaan velaksi niin vaikka siitä 140$:ista 130$ pysyy maan rajojen sisäpuolella, jää se 10$ jäljelle mikä menetetään, saamatta oikeastaan mitään tilalle (paitsi kivat kengät joiden arvon on oikeasti lähellä nollaa).

tässähän käy niin, että jenkit (tai suomalaiset) pesee toistensa paitoja tuottamatta itse mitään. Olenko oikeassa?

Se keskiluokkainen jenkki saa rahat myymällä esimerkiksi niitä Bangladeshissa tuotettuja kenkiä itse ensiksi päivän siellä yhdysvaltalaisessa kaupassa, ja päivän päätteeksi ostaa itse siitä kenkien myynnistä saamallaan palkalla itselleen parin samaisia kenkiä.

Nuo jenkit eivät siis itse varsinaisesti tuota mitään. Erona on kuitenkin se, että sillä bangladeshilaisella ei olisi varaa edes ostaa niitä itse tekemiään kenkiä päivän päätteeksi sillä dollarillaan (vaikka se valmistaisi ne kotimarkkinoilleen), kun taas sillä myyjä-jenkillä on sillä 140 dollarillaan.
 
ok, eli jos kulutus on tulotason kanssa balanssissa niin kyseinen järjestelmä toimii. Kyseessä on siis vaan työnjaossa hieman ylempi taso kuin alkutuotanto/tuotanto ja siitä saadaan parempaa palkkaa. Ongelmana ei siis ole järjestelmän toimivuus vaan ihmisten elintavat, joihin kuuluu olennaisesti tuhlaus.

Onko meillä siis malttia vaurastua (Kekkosta peliin)?
 
En tiedä alkoiko tuossa jo pointti vähän hämärtyä. Pointti oli siis vastauksessani nimim. Kaapelin viestiin, että ilman hyödyketuotantoa ei (kansantalouden sisällä) käytännössä voi olla myöskään palvelusektoria.

Kun asiaa tarkastellaan globaalissa mittakaavassa tämä kuitenkin on mahdollista, mutta tässäkin tapauksessa hyödyketuotanto on kyllä olemassa. Hyödyketuotanto on vaan siirretty alhaisen kustannustason maahan, jotta saadaan revittyä kovemmat voittomarginaalit. Tai toinen vaihtoehto (joka ei ole ensimmäistä poissulkeva) on tietenkin se, että palvelusektorin toiminta rahoitetaan velanotolla.
 
Niin periaatteessahan kuka vaan voi ostaa valtionvelkakirjoja. Kiinalaisethan kovin myivät niitä pois kun huomasivat, ettei usa:n talous ole enää vakaa.

Niin, mutta eikö velkakirjojen myyminen ole yhtäkuin kyseiselle ostajalle velkaantumista, eli ostaja ottaa velan itselleen? Muutenhan koko homma oli pelkkää inflaatiota alusta loppuun.
 
Olen välillä miettinyt asiaa että kuinka paljon EU on maksanut Suomelle ja suomalaisille. Eli tarkoitan esim maanviljelyä:

Tämä on niin tyypillistä, että katsotaan vain yhtä yksinkertaista asiaa, jonka pystyy käsittämään ja näkemään. Esimerkit ovat maanviljely ja euron nostamat hinnat.

EU:sta on ollut varmasti todella paljon enemmän hyötyä kuin haittaa ja ne edut tulevat mm. vakaasta eurosta verrattuna poukkoilevaan markkaan, sekä muista eduista kuten korko- ja lainaeduista. EU:n osana Suomi saa halvempaa lainaa kuin yksinään, eikä tarvitse pelätä mitään Zimbabven rahan arvon katoamista.

En minäkään kykene kovin vakuuttavasti selittämään asiaa, mutta nämä edut ovat sellaisella skaalalla, että ei me kadunmiehet niitä suoraan huomata. Ehkä oltaisiin huomattu silloin, jos ei oltaisi liitytty EU:iin ja esimerkiksi ei oltaisi ollenkaan edes noustu viime lamasta? Vai oltaisiinko selvitty yksinäänkin?
 
Niin periaatteessahan kuka vaan voi ostaa valtionvelkakirjoja. Kiinalaisethan kovin myivät niitä pois kun huomasivat, ettei usa:n talous ole enää vakaa.
miksikäs niitä on ylipäänsä olemassa jos kaikki raha tulee keskuspankilta ja varantotoimelta (vai mikä se olikaan) ?

e:
Tämä on niin tyypillistä, että katsotaan vain yhtä yksinkertaista asiaa, jonka pystyy käsittämään ja näkemään. Esimerkit ovat maanviljely ja euron nostamat hinnat.

EU:sta on ollut varmasti todella paljon enemmän hyötyä kuin haittaa ja ne edut tulevat mm. vakaasta eurosta verrattuna poukkoilevaan markkaan, sekä muista eduista kuten korko- ja lainaeduista. EU:n osana Suomi saa halvempaa lainaa kuin yksinään, eikä tarvitse pelätä mitään Zimbabven rahan arvon katoamista.

En minäkään kykene kovin vakuuttavasti selittämään asiaa, mutta nämä edut ovat sellaisella skaalalla, että ei me kadunmiehet niitä suoraan huomata. Ehkä oltaisiin huomattu silloin, jos ei oltaisi liitytty EU:iin ja esimerkiksi ei oltaisi ollenkaan edes noustu viime lamasta? Vai oltaisiinko selvitty yksinäänkin?
mites ois esim case markan devalvointi? se on henkilökohtainen kyynel inttitermein jos sattuu olemaan muun maan valuuttana osa velkasummasta. mitäs jos velkamäärä kaksinkertaistuu yhdessä yössä? entä jos se kymmenkertaistuu?

oot ihan oikeassa. turha jossitella eu:n kanssa nimittäin olen täysin varma siitä että suomi kuin myös kaikki muutkin maat hyötyy. paremmat vientimahdollisuudet suomelle pienemmillä tulleilla eu:n sisälle jne...
 
Minuutissa keksitty fiktiivisenpuoleinen esimerkki:

Se "lisäarvohan" synnytetään keinotekoisesti tuossa globaalissa tuotanto- ja jakeluprosessissa. Bangladeshilainen tekee dollarin päiväpalkalla 10 paria lenkkareita päivässä. Materiaalikustannukset ovat melko mitättömät, sanotaan 5 dollaria per lenkkaripari. Tässä vaiheessa lenkkaripariin kustannukset ovat siis 5,10 dollaria (ja lisäksi valmistukseen käytettyjen koneiden mahd. kuluminen). Kun nämä lenkkarit on sitten uitettu ison meren yli Yhdysvaltoihin ja otettu huomioon kuljetuskustannukset, voidaan lenkkariparin arvoksi sanoa vaikka 10 dollaria. Kun lenkkarit laitetaan sitten myyntiin jenkeissä hintaan 140 dollaria (plus verot), kenelle luulette tuon 130 dollaria jakautuvan? Myyjän palkka (ehkä 10 dollaria), vähittäismyyjän osuus 40 dollaria (Fuutlokkeri) ja maahantuojan osuus 90 dollaria (Naikki USA).

Fuutlokkerin tuottama lisäarvo
- Yrittäjäriskin kantaminen
- Myynti

Naikki USA:n tuottama lisäarvo
- Yrittäjäriskin kantaminen
- Markkinointi
- Suunnittelu
- Logistiikka
- Laadunvalvonta jne.

Ei ne lenkkarit vaan ilmesty asiakkaalle käteen jenkeissä. Loppujen lopuksi lenkkarin matka alkaen suunnittelupöydältä fuutlokkerin myymälään on pitkä ja se fyysinen tekeminen on vain lyhyt ja helppo osa siitä. Niitä lenkkareita valmistetaan Bangladeshissa juuri siksi että ne voidaan tehdä missä vaan ja ne tehdään siellä missä se on halvinta.

Bangladeshilainen työläinen on luultavasti tyytyväinen kun saa tehdä helppoa tehdastyötä pellolla raatamisen sijaan ja saa vielä varman toimeentulon ja hyvän palkan. Bangladeshilaisen elintaso on nousussa koska Naikki USA perusti sinne lenkkaritehtaan.
 
miksikäs niitä on ylipäänsä olemassa jos kaikki raha tulee keskuspankilta ja varantotoimelta (vai mikä se olikaan) ?
En nyt ihan tarkkaan ymmärrä mitä ajat takaa. Mutta kuitenkin jokaisella valtiolla on se keskuspankki mihin ottaa yhteyttä kun tarvitaan lisää rahaa. Yhdysvalloilla se on Federal Reserve System=usa:n keskuspankki tai varaintoimi, kummaksi sitä nyt haluaa kutsua. Joka on muuten täysin itsenäinen laitos. Valtion määräysvalta sen toimintoihin on hyvin alhainen. Periaatteessa kaikki keskuspankit ovat kytköksissä toisiinsa eli kun ne kiinalaiset ostaa vaikkapa miljardin edestä usa:n obligaatioita niin ne rahat on jouduttu lainaamaan jossain vaiheessa keskuspankilta. Suurin osa USA:n vaatimattomasta(noin 30000dollaria per asukas) valtionvelasta on suoraan peräisin keskuspankilta.

Kannattaa muuten lukaista tämä tekstin pätkä http://nwohavaintoja.blogspot.com/2009/02/federal-reserve-system-imf.html . Jossain oli tuosta alkuperäinen englanninkielinen kattavampi ja selkeämpi tekstinpätkä, mutta en nyt löydä sitä.
 
tää on perseestä ku suurin osa jengistä ei tajua mitään ja tulee tänne mutuilemaan ja kertomaan mutujaan faktoina ja maalailemaan tuleivaisuudenkuvia.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom