Täytyy muistaa että kun lenkkarit ostetaan jenkeissä 140 dollarilla niin se raha on lähtöisin jenkeistä. Siis joku tyyppi maksaa sen 140 dollarii siellä kaupassa. Kyllä ne itse rahoittaa oman kulutuksensa jollain keinoilla.
Mahdollisimman helppo (fiktiivinen) esimerkki: Ostajahan voi olla vaikka se samainen (tai joku toinen) Fuutlokkerin myyjä, joka on myynyt 14 paria samaisia kenkiä saman päivän aikana. (Tai ostaja voi olla Adibas-merkkisiä kenkiä Interskort-nimisessä kaupassa myyvä myyjä. Kengät on Adibas USA:n maahantuomat ja ne on valmistanut kiinalainen, jonka päiväpalkka on myös 1 dollari ja se tekee päivässä 10 paria Adibas-merkkisiä kenkiä).
Ne todelliset hyödykkeen valmistajat (lisäarvon tuottajat) pysyvät edelleen siellä Bangladeshissa (tai Kiinassa).
Mitään lisäarvoa ei todellisuudessa ole tuotettu tässä tapauksessa länsimaassa, vaan ojenneltu vaan tavaroita toinen toiselle.
Tämä kuitenkin toimii siksi, että se lisäarvo riistetään siltä hyödykkeen todelliselta valmistajalta (ts. siltä bangladeshilaiselta/kiinalaiselta työntekijältä).
Länsimaalaisen valmistuttajan/maahantuojan, vähittäismyyntiyrityksen ja sen yksittäisen Fuutlokkerin myyjän näkökulmasta tilanne on (kärjistys) melkein sama kuin jos olisi saanut kengät ilmaiseksi myytäväksi (kunhan nyt myyvät ne kengät voitolla). Näin siksi, että tuotteen valmistusarvon ja lopullisen tuotteesta saadun myyntivoiton ero on niin järkyttävä.
Suhteettoman paljon tästä siis hyötyvät valmistuttaja/maahantuoja, vähittäismyyntiä harjoittava yritys ja yksittäinen myyjä. Ei itse tuottaja.
Pikkuhiljaa näiden bangladeshilaisten, kiinalaisten ynnä muiden kehitysmaiden/kehittyvien maiden elintaso kuitenkin nousee, samoin palkat yms. Jotta globaali kapitalismi toimii, on näiden yritysten etsittävä jatkuvasti halvempaa työvoimaa.
Ei ole ihan lähitulevaisuudessa näkyvissä, että persaukiset resupekat maailmasta loppuvat, joten...
)
