Suomen tulevaisuus

[rollipeikko]

Minusta pitäisi pikemminkin vain hyväksyä, että Suomen elintaso ei tule tulevaisuudessa vastaamaan sitä tuottavuutta, mikä meillä on. Eli palkkoja alas ja lisää duunia, vittumaista tietty, mutta lienee välttämätöntä.

Mieluusti näkisin itseäni huomattavasti viisaampien talousihmisten näkemyksiä asian (Suomen tulevaisuus yleensä) suhteen, mitenkään muita keskustelijoita vähättelemättä.

Materiaalinen elintaso tulee laskemaan väistämättä ihan ekologisten reunaehtojen kautta. Siihen on hyvä itse kunkin henkisesti valmistautua.

Mähän olen tosi viksu, vaikkakaan en taloustieteilijä ;)

Ja kysymys, miksi vain taloustieteilijät saisivat määritellä tulevaisuutta?

 

[Stander]

Taloustieteilijät on esittäny Suomen tämän hetkisestä lamasta ja sen kestosta hyvinkin erilaisia näkökantoja, joten miksi uskoa heitä? Vastuuton arvuuttelu tosin kuuluu heidän toimenkuvaansa, joten se siitä. Spekulointi on kliffaa.

 

[Kaapeli]

Kun vaan valtiojohtoisesti toteutetaan nuo niin Suomesta on kerinnyt tulla kehitysmaa jo aikaa sitten, ennenkuin nuo keritään kaupallistaa. Sitäpaitsi Suomen pitää minusta vain alkaa valmistaa tuottavasti tavaroita, tarkoittaa pienempiä palkkoja pitempiä työpäiviä, vihreiden höpinät uusiutuvista energioista ovat minusta aika lailla huttua, ne eivät toistaiseksi toimi kuin veronmaksajien lompakosta otetuilla tuilla (tuulivoima). Sitäpaitsi kun valtiojohtoisesti aletaan investoimaan niin se merkitsee lisää velkaa ja siihen meillä ei minusta ole niin varaa.

Eiköhän palvelualat ole Suomen tulevaisuus. Tämä sisältää siis myös esimerkiksi insinööriosaamisen. Vaikka maassa ei olisi hirveästi raskasta teollisuutta ja alkutuotantoa, niin se voi edelleen tuottaa kannattavasti tietotaitoa, tutkimustyötä, teknologiaa ja erilaisia palveluita.
Kuluneena esimerkkinä Nokiankin tärkein bisnes Suomessa on tutkimus ja kehitystyö, kun valtaosa itse luureista valmistetaan muualla.

Energiasta senverran, että en usko biopolttoaineiden olevan järkevä ja ympäristöystävällinen ratkaisu tulevan energiakriisin ratkaisijaksi. Biopolttoaineita kritisoidaan jo nyt todella rankasti ja se on minusta umpikuja pitkäaikaisena energiapoliittisena ratkaisuna.
Realistinen vaihtoehto on enemmänkin vetykäyttöisten kulkuneuvojen (joiden polttoaineen tuotanto on siis energiamuodosta riippumaton) ja ydinvoimateknologian alalta peräisin.

 

[Kaapeli]

Olen välillä miettinyt asiaa että kuinka paljon EU on maksanut Suomelle ja suomalaisille. Eli tarkoitan esim maanviljelyä: ennen Suomi oli niin sanotusti omavarainen valtio. Maanviljelijät viljeli ja myivät tuotteita suomalaisille ja suomalaiset maksoivat suomalaisille & raha pysyi maassa.

Nykyisin taas ostetaan/täytyy ostaa ulkomaisia tuotteita ja raha valuu muihin maihin. Tietenkin hekin ostavat meiltä joten ajatus on sinänsä mustavalkoinen ja EU:ltahan tulee tavisten mielestä tukea maanviljelijöille "niin perkeleesti".

Ravinnon tuotanto on ollut aina Suomessa eteläisempiä maita kannattamattomampaa johtuen sääolosuhteistamme. Ja tämäntakia sitä on lähes koko modernin historian ajan täytynyt tukea keinotekoisesti, jotta säilyttäisimme omavaraisuuden mahdollisten kriisien (kuten sotien ja nälänhätien jne.) sattuessa. Tärkein syy pumpata rahaa tukiaisiin on edelleen se tietyn tasoisen omavaraisuusasteen säilyttäminen, jotta kriisitilanteessa Suomessa riittäisi omaa elintarviketeollisuutta ainakin oman kansan hengissäpitimiksi.
Mutta se tosiasia on hyväksyttävä, että Suomi ei ruoan viejänä tule koskaan olemaan kilpailukykyinen tuottajamaa ja tämä johtaa tuotannon supistumiseen huoltovarmuuden kannalta hyväksyttävään minimiinsä.

 

[rollipeikko]

Energiasta senverran, että en usko biopolttoaineiden olevan järkevä ja ympäristöystävällinen ratkaisu tulevan energiakriisin ratkaisijaksi. Biopolttoaineita kritisoidaan jo nyt todella rankasti ja se on minusta umpikuja pitkäaikaisena energiapoliittisena ratkaisuna.
Realistinen vaihtoehto on enemmänkin vetykäyttöisten kulkuneuvojen (joiden polttoaineen tuotanto on siis energiamuodosta riippumaton) ja ydinvoimateknologian alalta peräisin.

Kehtaan väittää että suomessa biopolttoaineet voivat olla ihan fiksu ratkaisu. Suomen biomassavarat per capita on kyllä maailman kärkiluokkaa. Tiheän asutuksen maissa missä ei ole suuria pinta-aloja käytettävissä tarvitaan energiatiheydeltään parempia ratkaisuja. Vety on tässä tilanteessa ihan kohtuullinen ratkaisu energiankantajana. Polttokennotekniikka kun kehittyy niin saadaan jo kilpailukykyiseen hintaan niitä ulos.

Välikauden ratkaisuna biopolttonesteen ovat hyviä. Nykyistä infraa voidaan käyttää lähes suoraan biopolttoaineiden jakeluun, ja nykyisen autokannan muuntaminen käyttämään biopolttonesteitä on helppoa.

Pitkällä tähtäimellä sähköautot (akku) ovat dominoiva henkilöautoluokassa, ja isommissa missä tarvitaan tehoa selkeästi enemmän käytetään polttokenno/vetymoottori pohjaisia sovelluksia.

Siirtyminen öljystä pois tulee tapahtumaan useiden pienien hyppäysten kautta ja varmaan x kappaletta erilaisia ratkaisuja tullaan käyttämään.

Edit: lisätään vielä että biopolttoaineita on useita eri sukupolvia, ja vasta nämä uusimmat jätepohjaiset tai heikkolaatuisesta biomassasta hyvällä konversiosuhteella tuottavat ovat oikeasti käyttökelpoisia.

 

[Burgerparadise]

Yksi paha ongelma uusioenergiaan siirtymisessä on se, että kaikki siihen liittyvät patentit on jollain tasolla öljy ja ydinvoima yhtiöiden hallussa. Luonnollisesti niillä on eniten rahaa sijoitettavana uuteen teknologiaan jonka ansiosta uusioenergia patetit on niiden hallussa. Toisaalta jos joku ulkopuolinen keksii jotain mullistavaa niin sen patentit ostetaan heti pois.

Ihmiskunta tulee olemaan vielä kauan riippuvainen öljystä ja hiilestä.

 

[mountainer]

Jorma Ollila jossain puheessaan totesi että suomen tulevaisuus on innovaatioissa ja palveluissa. Muistaakseni totesi myös samassa puheessa että savupiipputeollisuuden asema tulee heikkenemään. Olen itse asiassa aika pitkälti samaa mieltä.

Maakuntien ongelmiin minä näkisin ainoana järkevänä vaihtoehtona pienyrittäjyyden, jota pitäisi pystyä tukemaan. Tehtaiden alasajot tulevat varmaankin lähtemään liikkeelle nimenomaan maakunnista, koska sinne on suurimmat kuljetuskustannukset ja siellä ei yleensä ole osaamiskeskittymiä ja Suomessa säilytetään nimenomaan se osaaminen. Esim. on todennäköisempää, että Nokia vähentää väkeä Salosta kuin Tampereelta, koska Tampereella on tärkeä R&D ja insinöörit ketkä sitä tekee.

Tuohon rollipeikon mainostamaan sosialistiseen markkinatalouteen toteaisin, että onkohan Suomi ja Kiina noin lähtökohtaisesti ihan vertailukelpoisia?

 

[pååtta]

Materiaalinen elintaso tulee laskemaan väistämättä ihan ekologisten reunaehtojen kautta. Siihen on hyvä itse kunkin henkisesti valmistautua.

Mähän olen tosi viksu, vaikkakaan en taloustieteilijä ;)

Ja kysymys, miksi vain taloustieteilijät saisivat määritellä tulevaisuutta?

No siis halusin vain mielipiteen ihmisiltä, joilla on alan koulutusta

Ennustaminenhan on hyvin vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden:D

 

[rollipeikko]

Ei suomi ja Kiina ole millään tasolla vertailukelpoisia. Suomessa ei voida toteuttaa Kiinan mallia, mutta suomessa voidaan toimia samojen periaatteiden pohjalta. Olennaisin periaate lienee tässä valtion/julkisen sektorin vahva osallistuminen markkinoiden ja liiketoiminnan sääntelyyn. Tätä samaista malliahan nyt globaalin talouskriisin aikana yritetään ympäri maailman. Suomen osalta suurin ongelma on se, että ainoastaan suomalaiset itse haluavat pitää tämän yhteiskunnan pystyssä. Yksityisen yrityksen edustavat lähtökohtaisesti yksilön tai pienen ryhmittymän omaa subjektiivista etua, jolloin kyseisestä liiketoiminnasta ei riitä jaettavaksi niin paljon, että se riittäisi kaikille.

 

[Kaapeli]

Kehtaan väittää että suomessa biopolttoaineet voivat olla ihan fiksu ratkaisu. Suomen biomassavarat per capita on kyllä maailman kärkiluokkaa.

Mutta ovatko ne kärkiluokkaa sentakia, että tuotanto aidosti on taloudellista ja ympäristöystävällistä vai siksi että toimintaa tuetaan täällä vapaakätisesti verohelpotuksin ja tukiaisin?
Esimerkiksi Suomenhan biodiesel tuotetaan pääosin aasialaisesta palmuöljystä, joka taitaa olla ekologisesti kestämätön ratkaisu. Ja vielä tehottomampaa olisi tuottaa se täällä.

 

[pååtta]

Eiköhän palvelualat ole Suomen tulevaisuus. Tämä sisältää siis myös esimerkiksi insinööriosaamisen. Vaikka maassa ei olisi hirveästi raskasta teollisuutta ja alkutuotantoa, niin se voi edelleen tuottaa kannattavasti tietotaitoa, tutkimustyötä, teknologiaa ja erilaisia palveluita.
Kuluneena esimerkkinä Nokiankin tärkein bisnes Suomessa on tutkimus ja kehitystyö, kun valtaosa itse luureista valmistetaan muualla.

Minusta palvelualat ovat ihan jees sinänsä, mutta kyllähän täällä on pakko jotain valmistaakin. Millä me muuten ostamme autot, tietokoneet ja muut vekottimet? USA on palveluyhteiskunta jonka teollisuus on kaput. Tähän asti jenkit ovat lainanneet muulta maailmalta rahaa, että ovat voineet ostaa kamansa, mutta tämä on johtanut velkaantumiseen. Tuskin Suomi pärjää pelkän tuotekehityksen myymisellä.

Palveluyhteiskunta--->velkaantuminen, joka ei voi toimia pitemmän päälle imo.

 

[rollipeikko]

Tää on oikeasti kova innovaatio

St1:n ja VTT:n perustama yhteisyritys St1 Biofuels Oy tuottaa etanolia VTT:n kehittämällä prosessilla, jossa etanolia valmistetaan kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyvistä jätteistä niiden syntypaikalla. Tällä menetelmällä saavutetaan yhtiön ilmoituksen mukaan etanolin tunnetuista tuotantotavoista parhain hiilidioksiditase.[1] Ensimmäinen tuotantolaitos avattiin Lappeenrantaan lokakuussa 2007, toinen Närpiössä 2008 ja kolmas Haminassa 2008. Vuonna 2009 valmistuvat uudet Etanolix-laitokset Vantaalle ja Lahteen. Laitoksissa tuotetun etanolin väkevöintiä varten yhtiölle valmistui kesällä 2008 etanolin absolutointitehdas Haminaan.[2] Vuoteen 2010 mennessä tuotannon arvioidaan kattavan noin 2 % Suomessa myytävästä bensiinistä.

St1 lunasti VTT:n osuuden St1 Biofuelsista joulukuussa 2007.[3] Yhtiön toimitusjohtajana toimii Mika Aho.

http://fi.wikipedia.org/wiki/St1

Biojalostamossa voidaan tuottaa melkeen mitä vaan biomassasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Biorefinery

Neste NExBTL voi käyttää myös muita kasviöljyjä kuin palmuöljyä. Itse veikkaan että hinta määrää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nexbtl

Toisaalta globaalin hiilitaseen tai ekosysteemin kautta tarkasteltuna olisi varmaan fiksua perustaa öljypuufarmit jonnekin keskiasteille missä niillä on optimaalinen mahdollisuus käyttää hyväkseen auringonvaloa, ja näin optimoida tuotto/pinta-ala suhde. Toki nämä farmit tulee ylläpitää kestävästi, eli niin että maaperä ei pääse köyhtymään.

 

[Kaapeli]

Minusta palvelualat ovat ihan jees sinänsä, mutta kyllähän täällä on pakko jotain valmistaakin. Millä me muuten ostamme autot, tietokoneet ja muut vekottimet? USA on palveluyhteiskunta jonka teollisuus on kaput. Tähän asti jenkit ovat lainanneet muulta maailmalta rahaa, että ovat voineet ostaa kamansa, mutta tämä on johtanut velkaantumiseen. Tuskin Suomi pärjää pelkän tuotekehityksen myymisellä.

Palveluyhteiskunta--->velkaantuminen, joka ei voi toimia pitemmän päälle imo.

On vanhanaikainen ajattelutapa, että vain tuottamalla fyysisiä lopputuotteita voidaan tahkota rahaa.
Ajattelepa vaikka viihdebisnestä, joka on aivan kolossaalinen ala (musiikki, elokuvat, televisio...), jolla amerikkalainen hegemonia on vankimmin vahvistettu. Tutkimus- ja kehitystyökin taitaa olla nykyään lähempänä kolmasosaa koko teollisuuden tuotannosta kustannuksiltaan ja tuottavuudeltaan. Palvelusektori kattaa jo yli puolet bruttokansantuotteesta useissa teollisuusmaissa.
Elämme murroskautta, mutta ennemmin tai myöhemmin myös kehitysmaat nousevat samalla tasolle meidän kanssa ja se työvoiman hinta lakkaa olemasta kilpailuetu. Oikeastaan nyt jo moni firma on siirtymässä Kiinasta vielä halvempiin maihin.
Mutta meikäläisen pointti on kai että rahaa tosiaan tehdään pääosin muin keinoin kuin juottamalla elektroniikkaa ja takomalla peltiä nyrkkipajoissa. Kyllä se suurin pätäkkä tulee jo aivan muualta kuin näistä "käsitöistä", joita kehitysmaissa askarrellaan halpatyövoimalla.

 

[mountainer]

Ei suomi ja Kiina ole millään tasolla vertailukelpoisia. Suomessa ei voida toteuttaa Kiinan mallia, mutta suomessa voidaan toimia samojen periaatteiden pohjalta. Olennaisin periaate lienee tässä valtion/julkisen sektorin vahva osallistuminen markkinoiden ja liiketoiminnan sääntelyyn. Tätä samaista malliahan nyt globaalin talouskriisin aikana yritetään ympäri maailman. Suomen osalta suurin ongelma on se, että ainoastaan suomalaiset itse haluavat pitää tämän yhteiskunnan pystyssä. Yksityisen yrityksen edustavat lähtökohtaisesti yksilön tai pienen ryhmittymän omaa subjektiivista etua, jolloin kyseisestä liiketoiminnasta ei riitä jaettavaksi niin paljon, että se riittäisi kaikille.

Tämä on aika arka kysymys ja tähän voi tietysti olla erilaisia mielipiteitä. Minun mielipide on että valtio voi sijoittaa, mutta jos kysymyksessä on pörssiyhtiö niin valtion ei kyllä välttämättä kannata sekaantua päätöksentekoon. Se voi nimittäin johtaa siihen että osakkeen kurssi lähtee sukeltamaan. Ajatellaan että valtiolla on paha tapa ottaa päätöksenteossa huomioon myös yhteiskunnallisia seikkoja kuten esim. työllisyys ja semmoinenhan ei bisnekseen kuulu. Sijoittajat ei noin yleisesti ottaen tämmöisestä touhusta välttämättä kauheasti tykkäisi.

 

[rollipeikko]

Mihin me itsekkäitä sijoittajia tarvitaan? (joo, kohta tulee läksytystä)

Nationalismiin tai suomalaisuuden ideaan, siis siihen että me ollaan pelastamassa Suomi ja varmistamassa suomen tulevaisuutta, kuuluu se että sijoittajat tekevät taloudellisessa mielessä vähemmän järkeviä päätöksiä. Siis jos joku juttu on kokonaistaloudellisesti fiksua, mutta yksilön kannalta tyhmää, se pitäisi ehdottamasti tehdä. Ja se mikä tulee pörssikurssin laskuun on yhdentekevää, koska valtio-omisteisen pörssiyhtiön ei täydy kiinnittää mitään huomiota kurssiin (näin siis oletan, kommentteja?)

 

[SIC-]

Sosialistinen markkinatalous sisältää myös yksityissektorin panostuksen. Suomen valtio yhdessä suurten suomalaisten yhtiöiden (valtion yhtiöiden tai niiden, joissa valtiolla on sijoituksia) Stora Enso, UPM, Fortum + pienemmät pystyy investoimaan huomattavia summia nopeasti. Jos nyt pistetään biojalostamoita oikein urakalla pystyyn, niin voidaan 5 vuoden päästä mennä myymään kyseinen konsepti kiinaan, koska ollaan se 5 vuotta muita edellä. Perinteinen tyyli lie himmailla ja katsella minen maailman etenee. Siinä ajassa sitten Saksalaiset ja Ruotsalaiset on jo apajilla.

Sinä nyt oletat että valtio tietää paremmin kuin markkinat mitä markkinat haluavat. Että joku Astrid Thors tietäisi mikä tulevaisuudessa myy. Tuo biojalostamoihin panostaminen on tosi riskialtista ja jos se ei onnistukaan niin menee rahaa valtavasti suteen.

Paljon fiksumpaa olisi panostaa koulutukseen ja pyrkiä siihen että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa Suomessa. Innovaatioita ei voi pakottaa vaan ainoastaan pyrkiä luomaan otollinen maaperä niille.

 

[pååtta]

On vanhanaikainen ajattelutapa, että vain tuottamalla fyysisiä lopputuotteita voidaan tahkota rahaa.
Ajattelepa vaikka viihdebisnestä, joka on aivan kolossaalinen ala (musiikki, elokuvat, televisio...), jolla amerikkalainen hegemonia on vankimmin vahvistettu. Tutkimus- ja kehitystyökin taitaa olla nykyään lähempänä kolmasosaa koko teollisuuden tuotannosta kustannuksiltaan ja tuottavuudeltaan. Palvelusektori kattaa jo yli puolet bruttokansantuotteesta useissa teollisuusmaissa.
Elämme murroskautta, mutta ennemmin tai myöhemmin myös kehitysmaat nousevat samalla tasolle meidän kanssa ja se työvoiman hinta lakkaa olemasta kilpailuetu. Oikeastaan nyt jo moni firma on siirtymässä Kiinasta vielä halvempiin maihin.
Mutta meikäläisen pointti on kai että rahaa tosiaan tehdään pääosin muin keinoin kuin juottamalla elektroniikkaa ja takomalla peltiä nyrkkipajoissa. Kyllä se suurin pätäkkä tulee jo aivan muualta kuin näistä "käsitöistä", joita kehitysmaissa askarrellaan halpatyövoimalla.

Suomeen tuskin tulee uutta Hollywoodia ja olet oikeassa, että palvelusektori on on hyvin iso monissa teollisuusmaissa ja monet teollisuusmaat ovat hyvin velkaantuneita. Se, että Suomenkin BKT:stä tulee 60% palveluista kertoo vain että talouden aktiviteetistä palvelut ovat iso osa, legendaarinen esimerkkihän on, että jos rikon kylässä kaikki ikkunat niin kylän taloudellinen aktiviteetti (BKT) kasvaa helkkarista(ikkunat korjataan), mutta tuskin kylä tulee toimeen sillä, että minä rikon ikkunoita. Teollisuus tekee sitä rahaa mitä palvelusektori pyörittää.

Katsotaas Suomen vientiä ja teollisuutta.

Teollisuus:
* Elektroniikka- ja sähkö 24 %
* Kone- ja metalliteollisuus 21.9 %
* Kemianteollisuus 12.4 %
* Massa ja paperi 11.5 %
* Elintarvike, juoma ja tupakka 7.3 %
* Kustantaminen ja painaminen 5.9 %
* Metallien jalostus 5.2 %

Vienti:
1. Perusmetalli, kone- ja kulkuneuvoteollisuus 31,1 %
2. Sähkötekninen teollisuus 28,0 %
3. Puu- ja paperiteollisuus 20,3 %
4. Kemian teollisuus 13,3 %
5. Muut 7,4 %

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

Kyllä tavaroiden tekeminen ja vieminen on se mistä Suomi elää yhä. Sitäpaitsi en usko, että Suomessa on niin paljon korkeaa osaamista, että pelkkä muiden konsultointi elättäisi kovin hyvin.

 

[SIC-]

Olen välillä miettinyt asiaa että kuinka paljon EU on maksanut Suomelle ja suomalaisille. Eli tarkoitan esim maanviljelyä: ennen Suomi oli niin sanotusti omavarainen valtio. Maanviljelijät viljeli ja myivät tuotteita suomalaisille ja suomalaiset maksoivat suomalaisille & raha pysyi maassa.

Nykyisin taas ostetaan/täytyy ostaa ulkomaisia tuotteita ja raha valuu muihin maihin. Tietenkin hekin ostavat meiltä joten ajatus on sinänsä mustavalkoinen ja EU:ltahan tulee tavisten mielestä tukea maanviljelijöille "niin perkeleesti".

Että mikähän mahtaisi olla suhdeluku siinä, paljonko EU on tuottanut rahaa/paljonko siihen on mennyt.


Edit: Joo mamuja lisää, kun ei niitä vielä olekkaan tarpeeksi jos sattuis ne seuraavat erät sitten paremmin työllistymään. Ei näytä väestökään yhtään niin tylsältä kun seassa on väriä ja pysyy se jännityskin ihmisten elämässä kun nämä 'ei väsyneet persoonat' terrorisoivat kantaväestöä.

Kauppa- ja vaihtotase kuvaavat rahavirtoja Suomeen ja Suomesta ulkomaille. Muistaakseni Suomen kauppatase on ollut pikkasen plussalla viimeaikoina.

 

[rollipeikko]

Sinä nyt oletat että valtio tietää paremmin kuin markkinat mitä markkinat haluavat. Että joku Astrid Thors tietäisi mikä tulevaisuudessa myy. Tuo biojalostamoihin panostaminen on tosi riskialtista ja jos se ei onnistukaan niin menee rahaa valtavasti suteen.

Paljon fiksumpaa olisi panostaa koulutukseen ja pyrkiä siihen että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa Suomessa. Innovaatioita ei voi pakottaa vaan ainoastaan pyrkiä luomaan otollinen maaperä niille.

Mä en sinäänsä nää mitään eroa valtion ja yksityisen firman välillä sen toiminnassa markkinoilla. Molempien tarkoitus on maksimoida voitot. Ainoa ero yksityisen ja valtion välillä on siinä, minkä takia toimintaa pyöritetään. Yksityinen haluaa täyttää omat taskut ja valtio haluaa täyttää kaikkien taskut (tosin hieman vähemmän tyhjemmiksi kun jakajia on enemmän).

Mun mielestä omistajapolitiikka missä poliitikkoja on esim. firmojen hallituksessa on täysin paskaa. Firmojen pitää toimia tasan tarkkaan mahdollisimman fiksusti. Omistajat sitten määrää mihin voitot käytetään. Toisaalta esim. Oy Suomi Ab:n pyörittämisessä kokonaistaloudellisuus on etusijalla, sisältäen myös tytäryhtiöt kuten Fortum.

Ja noista biojalostamoista tms. biomassa/uusiutuva energia niin nään niissä selkeän suomalaisen osaamisen potentiaalin. Sen takia pitäisi investoida, ei sen takia että se kuulosta kivalta.

 

[Kaapeli]

Kyllä tavaroiden tekeminen ja vieminen on se mistä Suomi elää yhä. Sitäpaitsi en usko, että Suomessa on niin paljon korkeaa osaamista, että pelkkä muiden konsultointi elättäisi kovin hyvin.

Sillä me elämme toki, mutta olemme länsimaisittain keskivertoa vientipainotteisempi talous (esimerkiksi USA on jo selvästi tuontitalous bkt:n suhteen). Ja tämä tulee muuttumaan jatkossa väistämättä. Sitä kehitystä ei käännä MIKÄÄN. Ei vaikka tekisimme nälkäpalkalla hommia. Koska jossain muualla tehdään se aina halvemmalla.
Mutta meillä on maailmanluokan peruskoulujärjestelmä ja olemme tutkimus- sekä kehitystyössä muutoinkin edelläkävijöitä, joten jatkossa vientimme tulee entistä enemmän painottumaan näihin vahvuuksiin, joita ei aivan hetkessä kehitysmaissa apinoida. Maailma muuttuu, joten voimme ainostaan muuttua mukana ja ottaa kaikkemme irti siitä. Mikään epätoivoon vaipuminen tai luovuttaminen eivät ole vaihtoehtoja, joten en oikein ymmärrä tätä kauhukuvien maalailun motiivia muutenkaan.