Deleted member 96894
Jotenkin kuulostaa (lehdissä olleiden veljen kertomusten pohjalta) siltä että henkilö, joka vietti päivät ostoskeskuksissa koska hänellä ei sairaudestaan johtuen ollut perhettä tai kavereita, joutui sairaudestaan johtuen toistuvasti kahnauksiin poliisin tai vartijoiden ja ihan tavan kansalaistenkin kanssa. Sairaudestaan johtuen hän mm. unohteli usein kotiavaimensa, ja sairaudestaan johtuen yksin asuvana joutui pyytämään apua naapuruston pikkupojalta, jota sairaudestaan johtuen pelkäsi.
Jotenkin toivoisi että tällaisissa tilanteissa löytyisi taho auttamaan henkilön vaikka tuetun asumisen piiriin tai ryhmäkotiin, jossa sitten yhdessä porukalla voisi vaikka ohjaajan kanssa käydä treenaamassa että mites siellä kauppakeskuksessa sitten ollaan ja eletään. En tietysti tiedä miksi näin ei ollut, mutta jotenkin tuntuu että pistetty yksin omilleen pärjäilemään ja viettämään aikaa kauppakeskuksissa juttukaveria etsimässä.
Ehkä vähän kukkahattuilua, mutta toivois että tuossakin ois vaihtoehtoja.
Jotenkin toivoisi että tällaisissa tilanteissa löytyisi taho auttamaan henkilön vaikka tuetun asumisen piiriin tai ryhmäkotiin, jossa sitten yhdessä porukalla voisi vaikka ohjaajan kanssa käydä treenaamassa että mites siellä kauppakeskuksessa sitten ollaan ja eletään. En tietysti tiedä miksi näin ei ollut, mutta jotenkin tuntuu että pistetty yksin omilleen pärjäilemään ja viettämään aikaa kauppakeskuksissa juttukaveria etsimässä.
Ehkä vähän kukkahattuilua, mutta toivois että tuossakin ois vaihtoehtoja.