Suomalaisia vapaaottelijoita isoihin organisaatioihin?

[risumies]

St-Pierre: -Enpä viitsi. Mä tykkään mielummin lainata näin. Mun mielestä nuo on oikein selkeästi lainattu. Ja älä huoli, eiköhän mun postien epäselvyys johdu kaikenmaailman kirjoitus- ja kielioppivirheistä, ennemin kuin "väärin lainaamisista".

"Voisitko ystävällisesti opetella lainaamaan toisten kirjoituksia selvemmin? Noita sinun postejasi on todella epäselvä lukea kun et tee quoteja kunnolla"

 

[blackjack]

Tää väittely on mennyt ihan raiteiltaan. Ei sillä ole mitään merkitystä kamppailu-urheiluun, että suomalaiset ovat voittaneet olympialaisissa 130 kultamitalia ja brasilialaiset 30 + muutaman joukkuemitalin. Tuo korkeintaan todistaa sen, että myös Suomesta noustaan huipulle. Ja aivan kuten täällä monet kerrat on todettu, se vaatii paljon harjoittelua ulkomailla mikä taas maksaa. Tästä suomalaisten huippujen kapea kärki ja lajimenestys on lähinnä kiinni mun käsittääkseni. Osaamista on toki Suomessakin, mut valitettavasti se yksin ei riitä.

Aiheeseen palatakseni, tässä ollaan murtautumassa vasta vaparin olympialaisiin ja wääntäjä haluaa heti voittaa Silvan. Vähän kerrallaan hei, vaikka tuo olisikin tavoite. Ei se Silvan lyöminen oo ainoa menestyksen mittari!!!

 

[SirMax]

Kattelin eilen canalilta Rumble of the kings tapahtumaa, ainakin ton tapahtuman puolesta väittäisin että Ruotsi on aika paljon Suomea edellä kamppailulajeissa. Suomessa ei riitä valmennustaito maailmalle asti, vaikka ois kuinka lahjakas ottelija. Kävin lauantaina kattomassa CC Lahdessa ja tulin siihen tulokseen että suurinosa siellä olevista ottelijoista oli täysin ala-arvoista pystyssä, ainoastaan Jimmyllä oli pysty ihan ok tasolla. Siis ihan perusasiat on päin vittua. Itse vertaan näitä ottelijoita niihin ottelijoihin joita oon tavannut eri training campeillä ja jotka yrittävät läpimurtoa, en siis vertaa Pride ottelijoihin tai K-1 tai UFC ottelijoihin joiden kanssa olen treenannut. Eli ohjeeksi niille henkilöille ketkä on lahjakkaita, siis oikeasti lahjakkaita (one in a million) ni menkää ulkomaille jos haluatte menestystä. Jos talous ei riitä siihen ni monipuolistakaa harjoittelua ja valmennusta ja lisää TOISTOJA joka osa-alueella, esim meillä saattoi olla joku sama drill harjoitus 40minsaa ennenkuin siirryttiiin siintä seuraavan asiaan joka oli luonnollista jatkoa edelliselle, ja monesti oli vielä harjoituksen lopussa oli satasia tai 3min eriä loppuviimeistelyä tekniikoille. Muistakaa myös että ottelu alkaa aina pystystä, eli harjoitelkaa kolmea tärkeää osa-aluetta, ei aina pelkästään mattovääntöä ja jätetään kaksi tärkeää osa-aluetta hunningolle, mikä Suomessa on enemmän tapa kuin poikkeus.

 

[wääntäjä]

Kattelin eilen canalilta Rumble of the kings tapahtumaa, ainakin ton tapahtuman puolesta väittäisin että Ruotsi on aika paljon Suomea edellä kamppailulajeissa. Suomessa ei riitä valmennustaito maailmalle asti, vaikka ois kuinka lahjakas ottelija. Kävin lauantaina kattomassa CC Lahdessa ja tulin siihen tulokseen että suurinosa siellä olevista ottelijoista oli täysin ala-arvoista pystyssä, ainoastaan Jimmyllä oli pysty ihan ok tasolla. Siis ihan perusasiat on päin vittua. Itse vertaan näitä ottelijoita niihin ottelijoihin joita oon tavannut eri training campeillä ja jotka yrittävät läpimurtoa, en siis vertaa Pride ottelijoihin tai K-1 tai UFC ottelijoihin joiden kanssa olen treenannut. Eli ohjeeksi niille henkilöille ketkä on lahjakkaita, siis oikeasti lahjakkaita (one in a million) ni menkää ulkomaille jos haluatte menestystä. Jos talous ei riitä siihen ni monipuolistakaa harjoittelua ja valmennusta ja lisää TOISTOJA joka osa-alueella, esim meillä saattoi olla joku sama drill harjoitus 40minsaa ennenkuin siirryttiiin siintä seuraavan asiaan joka oli luonnollista jatkoa edelliselle, ja monesti oli vielä harjoituksen lopussa oli satasia tai 3min eriä loppuviimeistelyä tekniikoille. Muistakaa myös että ottelu alkaa aina pystystä, eli harjoitelkaa kolmea tärkeää osa-aluetta, ei aina pelkästään mattovääntöä ja jätetään kaksi tärkeää osa-aluetta hunningolle, mikä Suomessa on enemmän tapa kuin poikkeus.[/QUO


Hyvä postaus. Olen samaa mieltä. Matto-ottelussakaan ei ole mitään tekemistä maailman huipun kanssa. On aivan sama jos joka ukko ottaa lukkopainin EM kisasta mitalin. Taso on silloin maailman tasoon verrattuna huono. Se on ihan selvä. Vastaan kun asettuu joku jenkkipainija niin kyyti on kylmää. Suomalainen lukkopaini EM mistalisti tuskin pysyy pystyssä 15 sek kauemmin kun Jenkkipainija vie mattoon ja antaa kyynärpäätä. Tai pystyssä tulee vielä lujempaa nyrkkiä jos mattoon ei jouduta. Suomessa varmasti olisi muutama lahjakas kaveri, joilla rahkeet riittäisivät huipulle. Se vaan on niin älyttömän kovaa ja pitkäjänteistä työtä. Pystyoppiin esim. Immosen Rikun valmennukseen ja painikovuutta jonkun huippupainivalmentajan oppiin. Tekninen mattotaito on mutta kovuus puuttuu. Kovuus tulee helvetillisistä treeneistä, joita hyvin harva kestää. Maailman huipulle mentäessä ehkä muutama kaveri Suomessa voisi olla valmis sellaiseen tekemiseen. Vielä tekeminen on kuitenkin harrastajatasoa. Tulokset luonnollisesti myös.

 

[Hatsa]

Hyvä postaus. Olen samaa mieltä. Matto-ottelussakaan ei ole mitään tekemistä maailman huipun kanssa. On aivan sama jos joka ukko ottaa lukkopainin EM kisasta mitalin. Taso on silloin maailman tasoon verrattuna huono. Se on ihan selvä. Vastaan kun asettuu joku jenkkipainija niin kyyti on kylmää. Suomalainen lukkopaini EM mistalisti tuskin pysyy pystyssä 15 sek kauemmin kun Jenkkipainija vie mattoon ja antaa kyynärpäätä. Tai pystyssä tulee vielä lujempaa nyrkkiä jos mattoon ei jouduta. Suomessa varmasti olisi muutama lahjakas kaveri, joilla rahkeet riittäisivät huipulle. Se vaan on niin älyttömän kovaa ja pitkäjänteistä työtä. Pystyoppiin esim. Immosen Rikun valmennukseen ja painikovuutta jonkun huippupainivalmentajan oppiin. Tekninen mattotaito on mutta kovuus puuttuu. Kovuus tulee helvetillisistä treeneistä, joita hyvin harva kestää. Maailman huipulle mentäessä ehkä muutama kaveri Suomessa voisi olla valmis sellaiseen tekemiseen. Vielä tekeminen on kuitenkin harrastajatasoa. Tulokset luonnollisesti myös.

Mä Tero allekirjoitan pitkälti kaiken sanomasi. Ongelmana vaan on se ammattimaisen vaparivalmentajan puuttuminen (sopivan urheilijan ja riittävät kontaktit omaavan managerin löytämisen lisäksi), joka muokkkaisi Immosen ja sen painivalmentajan kanssa sellaisen paketin, joka sopisi vapariin. Mä oon ehkä kyyninen, mutta harvassa kai ovat ne huippuvalmentajat, jotka olisivat valmiita antamaan ison osan ajastaan ja tietotaidostaan, mutta eivät silti saisi lajilleen tai itselleen sitä täyttä kunniaa. Tai nykyoloissa edes kunnollista rahallista korvausta.
Käsittääkseni ideaalipaketti olisi sellainen, jossa motivoituneella ja lahjakkaalla urheilijalla olisi erikseen pystyotteluvalmentaja, painivalmentaja ja sitten bjj/lukkopainivalmentaja ja vielä tuohon päälle se joku, joka valvoisi kaikkea treeniä ja sen sopivuutta tavoitteeseen pääsemisessä. Toki yksi valmentajista voi hoitaa useampaa eri pestiä, silti jollain pitäisi olla se kokonaisnäkemys ja -vastuu.

Lukkopainissa me emme ole maailman tasosta todellakaan paljoa jäljessä. Helen otteli taannoin Maian kanssa täyden ajan, Pietiläinen ja Heilimö ovat myös pärjänneet hyvin päteviä kavereita vastaan. Faktahan on se, että lukkopainin maailman huiput ovat nimenomaan lukkopainissa (ja bjj:ssa) aivan omalla tasollaan, eivätkä sille tasolle pääse jenkki- eivätkä suomalaisetkaan painijat ilman kokonaisvaltaista keskittymistä juuri tuohon lajiin. Muttamutta, vaparin matto-ottelu poikkeaa kuitenkin jonkun verran lukkopainista, ja juuri siinä pelissä olisi mahdollisuus pärjätä jo melkein nykyiselläkin osaamistasolla, kunhan se vain olisi vapariin jalostettua ja juuri noissa mainitsemissasi helvetillisissä treeneissä testattua.

 

[wääntäjä]

Mä Tero allekirjoitan pitkälti kaiken sanomasi. Ongelmana vaan on se ammattimaisen vaparivalmentajan puuttuminen (sopivan urheilijan ja riittävät kontaktit omaavan managerin löytämisen lisäksi), joka muokkkaisi Immosen ja sen painivalmentajan kanssa sellaisen paketin, joka sopisi vapariin. Mä oon ehkä kyyninen, mutta harvassa kai ovat ne huippuvalmentajat, jotka olisivat valmiita antamaan ison osan ajastaan ja tietotaidostaan, mutta eivät silti saisi lajilleen tai itselleen sitä täyttä kunniaa. Tai nykyoloissa edes kunnollista rahallista korvausta.
Käsittääkseni ideaalipaketti olisi sellainen, jossa motivoituneella ja lahjakkaalla urheilijalla olisi erikseen pystyotteluvalmentaja, painivalmentaja ja sitten bjj/lukkopainivalmentaja ja vielä tuohon päälle se joku, joka valvoisi kaikkea treeniä ja sen sopivuutta tavoitteeseen pääsemisessä. Toki yksi valmentajista voi hoitaa useampaa eri pestiä, silti jollain pitäisi olla se kokonaisnäkemys ja -vastuu.

Lukkopainissa me emme ole maailman tasosta todellakaan paljoa jäljessä. Helen otteli taannoin Maian kanssa täyden ajan, Pietiläinen ja Heilimö ovat myös pärjänneet hyvin päteviä kavereita vastaan. Faktahan on se, että lukkopainin maailman huiput ovat nimenomaan lukkopainissa (ja bjj:ssa) aivan omalla tasollaan, eivätkä sille tasolle pääse jenkki- eivätkä suomalaisetkaan painijat ilman kokonaisvaltaista keskittymistä juuri tuohon lajiin. Muttamutta, vaparin matto-ottelu poikkeaa kuitenkin jonkun verran lukkopainista, ja juuri siinä pelissä olisi mahdollisuus pärjätä jo melkein nykyiselläkin osaamistasolla, kunhan se vain olisi vapariin jalostettua ja juuri noissa mainitsemissasi helvetillisissä treeneissä testattua.[/QUO

Olen täysin samaa mieltä. Joo on toi lukkopainiosasto kyllä huippua kun asiaa ajattelen mutta se kovuus puuttuu nousemaan aivan huipulle. Se vaatisi niinkuin sanoit valmentajia, jotka voisivat panostaa ammattimaisesti työhön. Siis, että se olisi täyspäivästä harjoittelua. Niin kauan kun suomalaisilla ottelijoilla ja valmentajilla niin ei ole niin ei huipullekaan päästä. Se antaa liaan ison edun niille joilla se mahdollisuus on. Itse arvostan vapaaottelua todella korkealle ja toivon, että joku päivä joku iso sponsori Suomessa lähtisi tukemaan lajin huippuja. Silloin olisi mahdollista mihin vaan.

 

[TT85]

Suomalaiset lukkopainihuiput lähellä maailman huippuja. Olisiko jotain todisteita tässä? Mielestäni terävin kärki on kaukana kuin Futiksen MM lopputurnaus paikka jalkapallomaajoukkueelta. Helen helisi Maiaa vastaan vaikka ottelikin hyvin.

 

[Purtsi]

Pakko puuttua tähän ihan skidisti..

Mä väitän, että Suomesta löytyy kyllä jätkiä häkkiin, jotka on UFC:n top30 rankingissa jos laitetaan taidot ja pään kestävyys koetukselle. MUTTA Suomesta ei löydy EHKÄ yhtään valmentaja–manageri kaksikkoa, jotka sais sen/ne ukot sinne häkkiin maailmalla. SE on ongelma.

Jätkät treenaa kun hullut ja pohtii mitä syödä ja miten kroppa kestää kaiken tän rääkin, mutta missä ois se manageri joka tekis saman urakan häkin ulkopuolella? Maailmalta löytyy ihan liikaa esimerkkejä tuotteista ja palveluista, jotka on jääneet hyllyyn pölyttymään koska niitä ei ole markkinoitu ja myyty oikein. Samalla tavalla vapaaottelija on "tuote" tai jopa brändi jonka eteen pitää tehdä raakaa myynti- ja markkinointityötä myös kehän ulkopuolella.

Olis varmaan ihan fiksua pitää seminaari siitä, mihin asioihin pitää panostaa sen kehän ulkopuolella, jotta se ulkomaisen organisaation ovi avautuu vähän helpommin kun siihen seuraavan kerran koputtaa. Ihan vaan vinkkinä, että kuinka moni Suomalainen vapaaottelija on jo Twitterissä..? ;)

 

[El Guapo]

Suomalaiset lukkopainihuiput lähellä maailman huippuja. Olisiko jotain todisteita tässä? Mielestäni terävin kärki on kaukana kuin Futiksen MM lopputurnaus paikka jalkapallomaajoukkueelta. Helen helisi Maiaa vastaan vaikka ottelikin hyvin.

Jos jatketaan tota jalkapallovertausta niin lukkopainissahan alkaa olemaan tilanne, että suomalaisia löytyy säännöllisesti useampiakin tuolta lopputurnauksen puolelta. Pietiläinen ja Heilimö ovat jopa selvittäneet tiensä (futistermein) alkulohkosta 16:n parhaan joukkoon, mitä futiksen MM-kisoissakin voisi pitää jo ihan kivana saavutuksena. Helenin pistetappio Maialle on aika sama, jos Huuhkajat ottais "vaan" 2-0 turpaan Brasilialta MM-kisojen alkulohkossa. Ei taida olla ihan hetkeen tapahtumassa. Eli jos ei nyt ihan siellä terävimmässä kärjessä niin hyvinkin siinä tuntumassa ovat nämä Suomen ykkös hopailijat.

 

[Grapplebanner]

Pakko puuttua tähän ihan skidisti..

Mä väitän, että Suomesta löytyy kyllä jätkiä häkkiin, jotka on UFC:n top30 rankingissa jos laitetaan taidot ja pään kestävyys koetukselle. MUTTA Suomesta ei löydy EHKÄ yhtään valmentaja–manageri kaksikkoa, jotka sais sen/ne ukot sinne häkkiin maailmalla. SE on ongelma.

Jätkät treenaa kun hullut ja pohtii mitä syödä ja miten kroppa kestää kaiken tän rääkin, mutta missä ois se manageri joka tekis saman urakan häkin ulkopuolella? Maailmalta löytyy ihan liikaa esimerkkejä tuotteista ja palveluista, jotka on jääneet hyllyyn pölyttymään koska niitä ei ole markkinoitu ja myyty oikein. Samalla tavalla vapaaottelija on "tuote" tai jopa brändi jonka eteen pitää tehdä raakaa myynti- ja markkinointityötä myös kehän ulkopuolella.

Olis varmaan ihan fiksua pitää seminaari siitä, mihin asioihin pitää panostaa sen kehän ulkopuolella, jotta se ulkomaisen organisaation ovi avautuu vähän helpommin kun siihen seuraavan kerran koputtaa. Ihan vaan vinkkinä, että kuinka moni Suomalainen vapaaottelija on jo Twitterissä..? ;)

Tuo managerointi asia on oleellinen, ja siitä voisi joskus pohtia enemmänkin, että mitkähän on Vänttisen ym. taustajoukkojen kontaktit tuonne isoon maailmaan. Olisi mukava jos joku asiasta tietävä, Maunu?, tätä myös kommentoisi. Mutta esimerkkinä nyt ensimmäisenä tulee mieleen nyrkkeilyn puolelta Pekka Mäen P3 talli. Kyllä Pekalla vaikuttaa olevan erittäin hyvät asemat neuvotella suojateilleen isoja matseja. Ajatelkaa kuinka monta jänistä on vetänyt hatusta vaikka Juho Tolppolan kohdalla, Em-ottelua on pukannut keskinkertaisista esityksistä huolimatta. Tolppola on hävinnyt viimeisestä viidestä ottelustaan kolme, ja nuo kaksi voittoakin ihan rankkaamattomista miehistä, ja silti edellisen tappionkin jälkeenkin Pekka taas jutteli mahdollisuudesta päästä Em-otteluun, oli jo jotain neuvottelujakin. Juho on sittemmin tainnut itse sössiä uransa, mutta se on jo toinen juttu. Myös Asikaisen tilanteen ei olisi kovin hyvä luullut olevan Macklin tappion jälkeen, mutta nyt parin heppoisen vastustajan jälkeen taas pukkaa Em-matsia. Tietysti noissa ratkaisee paljolti raha, jota P3:lla on varmaan pistää pöytään. Aikoinaan esimerkiksi Jyri Kjäll olisi varmasti nyrkkeilyllisesti myös ansainnut päästä titteliotteluun, mutta ei tainnut taustajoukot olla oikeat. Valitteli aikanaan itsekin asiaa.

Eli lyhyesti, lähellekään tuollaisia kontakteja ei vaparin puolella vielä taida Suomessa kenelläkään olla.

 

[Purtsi]

Olisi mukava jos joku asiasta tietävä, Maunu?, tätä myös kommentoisi.

Mustakin olis perhanan hyvä jos Maunu sanoisi painavan sanansa tähän ketjuun.

Mutta esimerkkinä nyt ensimmäisenä tulee mieleen nyrkkeilyn puolelta Pekka Mäen P3 talli. Kyllä Pekalla vaikuttaa olevan erittäin hyvät asemat neuvotella suojateilleen isoja matseja.

Eli lyhyesti, lähellekään tuollaisia kontakteja ei vaparin puolella vielä taida Suomessa kenelläkään olla.

Etpä olisi voinut parempaa esimerkkiä ottaa. Mietin itsekkin Pekkaa kun kirjoitin tota mun ed. postia, koska hän on hoitanut oman tonttinsa todella hyvin ja suojatit saa keskittyä olennaiseen, eli laittamaan vastustajien räkäjarrut vinoon.

 

[TT85]

Lähinnä tarkoitan että huippu on kaukana vaikka erot on pieniä. Näissä Turnauksissa ei ole mukana yleensä kaikki huiput joten ns. alkulohkoista on "helppo" päästä jatkoon.
Jos kaikki kovat(Maia, Garcia, Estima, Drysdale, Gracie, Jacare, Ribeiro, jne+ uudet kovat nimet joita tulee koko ajan) saataisiin yhteen turnaukseen ei Suomalaisilla olisi mielestäni mitään mahdollisuuksia. Miksi näin on mikä tekee näistä huipuista niin paljon parempia. Fyysisesti eivät ainakaan näytä että olisivat edellä. Vastaus on varmaan että suomalaisilla liian vähän mahdollisuuksia päästä ottamaan kovia matseja ja sparreja.

 

[TT85]

Jos jatketaan tota jalkapallovertausta niin lukkopainissahan alkaa olemaan tilanne, että suomalaisia löytyy säännöllisesti useampiakin tuolta lopputurnauksen puolelta. Pietiläinen ja Heilimö ovat jopa selvittäneet tiensä (futistermein) alkulohkosta 16:n parhaan joukkoon, mitä futiksen MM-kisoissakin voisi pitää jo ihan kivana saavutuksena. Helenin pistetappio Maialle on aika sama, jos Huuhkajat ottais "vaan" 2-0 turpaan Brasilialta MM-kisojen alkulohkossa. Ei taida olla ihan hetkeen tapahtumassa. Eli jos ei nyt ihan siellä terävimmässä kärjessä niin hyvinkin siinä tuntumassa ovat nämä Suomen ykkös hopailijat.

Lähinnä tarkoitan että huippu on kaukana vaikka erot on pieniä. Näissä Turnauksissa ei ole mukana yleensä kaikki huiput joten ns. alkulohkoista on "helppo" päästä jatkoon.
Jos kaikki kovat(Maia, Garcia, Estima, Drysdale, Gracie, Jacare, Ribeiro, jne+ uudet kovat nimet joita tulee koko ajan) saataisiin yhteen turnaukseen ei Suomalaisilla olisi mielestäni mitään mahdollisuuksia. Miksi näin on mikä tekee näistä huipuista niin paljon parempia. Fyysisesti eivät ainakaan näytä että olisivat edellä. Vastaus on varmaan että suomalaisilla liian vähän mahdollisuuksia päästä ottamaan kovia matseja ja sparreja.

 

[Northernmost]

Hug, Cikatic, Crocop, Hansen, Kessler, Petrosyan jne ovat kaikki nousseet maailman huipulle pienistä Euroopan maista, missä kamppailu-urheilulla ei ole mitenkään poikkeuksellisen vahvaa perinnettä.

 

[rantapantteri]

TT85 tais nyt vähän innostua liikaa tosta lukkopainimenestyksestä. Eihän vaparissa ole ennenkään ollut välttämätöntä, että pystyt lukkopainissa niputtamaan Drysdalen tai Maian kaltaisia kavereita. Jos tää ketju olisi "Suomalaisia matto-ottelijoita Mundialsien mitalipallille" niin olisit vielä pysynyt aiheessa, mutta mun mielestä nyt meni jo hivenen ohi. Jos vaikkapa verrataan Suomen kovimpien lukkopainijoiden subbari-taitoja joidenkin keskinkertaisten UFC-ottelijoiden subbaritaitoihin, niin eiköhän siinä voittaja löytyisi melkosen nopeesti pohjolan porukasta. Nyt oli kuitenkin kyse vapaaottelusta, jossa ei Estimankaan mattotaidoilla titteleitä voiteta ilman muiden osa-alueiden (paini, pystyottelu, alasviennit...) kehittämistä.

Purtsilta tuli erinomaista asiaa. Kyllä se managerointi on aina oltava huippuluokkaa jos näin kaukaa pyritään isojen maiden kehiin lähteä. Monellakaan ei vaan ole motivaatiota, aikaa, tietotaitoa tai rahaa lähteä moiseen hommaan mukaan. Jos itse olisin jollain tavalla tällaisessa "oma mies maailmalle"-projektissa mukana, niin ainakin ensimmäisenä tulisi mieleen - näin nykypäivänä - lätkiä netti täyteen kaikenmoista videoo, kuulumista, uutista, haastattelua ja blogia. Niitä ympäri Purtsin mainostamia twittereitä, facebookkeja ja vapari-foorumeja. Siinä olisi varmaan melko luonnollinen ensimmäinen askel siihen ulkomailla suoritettujen kovien leirien kylkiäiseksi.

 

[Hatsa]

Purtsilta tuli erinomaista asiaa. Kyllä se managerointi on aina oltava huippuluokkaa jos näin kaukaa pyritään isojen maiden kehiin lähteä. Monellakaan ei vaan ole motivaatiota, aikaa, tietotaitoa tai rahaa lähteä moiseen hommaan mukaan. Jos itse olisin jollain tavalla tällaisessa "oma mies maailmalle"-projektissa mukana, niin ainakin ensimmäisenä tulisi mieleen - näin nykypäivänä - lätkiä netti täyteen kaikenmoista videoo, kuulumista, uutista, haastattelua ja blogia. Niitä ympäri Purtsin mainostamia twittereitä, facebookkeja ja vapari-foorumeja. Siinä olisi varmaan melko luonnollinen ensimmäinen askel siihen ulkomailla suoritettujen kovien leirien kylkiäiseksi.

Nuo juutuubivideot, facebookit ja muut ovat hyviä keinoja urheilijan näkyvyyden lisäämiseksi ja sitähän tarvitaan sponsoreiden saamiseksi ja sitä kautta treenimahdollisuuksien luomiseksi.

Oma epäilykseni kuitenkin on, että ottelusopimukset isoihin organisaatioihin hoidetaan enemmänkin managerien keskinäisten (hyöty)suhteiden perusteella, sillä bisnestähän tuo managereille on. Jos ottelija-Ollin managerointia hoitaa naapurin Ville, niin aika kasa saa nettivideoita olla liikkeellä ennen kuin ufc:n päättäjät kaverista kiinnostuvat. Mutta jos nuo samaiset videot esittelisi vaikka joku yyberkuuluisa Gracie tai kukavaan, niin menestys olisi eri luokkaa. Jo valmiiksi nimekkäällä (tai rahakkaalla) managerilla on organisaatiolle enemmän annettavaa kuin naapurin Villellä. Ottelija-Olleja on maailma täynnä, kysymys onkin siitä, mitä kisaorganisaation päättäjät katsovat itsensä ja kisaorganisaation hyötyvän.

Jos Olli saadaan maailmalle leireilemään ja kisaamaan, voi paikalla käynyt manageriporho nähdä Ollissa tilaisuuden ansaitsemiseen ja sopimuksen tehtyään työntää tätä eteenpäin. Montaa kertaa porho tuskin Ollia ilmaiseksi auttaa, joten sitten onkin jo sopimusten allekirjoittamisen aika.

 

[El Guapo]

Lähinnä tarkoitan että huippu on kaukana vaikka erot on pieniä. Näissä Turnauksissa ei ole mukana yleensä kaikki huiput joten ns. alkulohkoista on "helppo" päästä jatkoon.
Jos kaikki kovat(Maia, Garcia, Estima, Drysdale, Gracie, Jacare, Ribeiro, jne+ uudet kovat nimet joita tulee koko ajan) saataisiin yhteen turnaukseen ei Suomalaisilla olisi mielestäni mitään mahdollisuuksia. Miksi näin on mikä tekee näistä huipuista niin paljon parempia. Fyysisesti eivät ainakaan näytä että olisivat edellä. Vastaus on varmaan että suomalaisilla liian vähän mahdollisuuksia päästä ottamaan kovia matseja ja sparreja.

Jatketaan subbari off topiccia vielä ja myönnetään, että ihan faktahan se on että brassit on siinä lajissa aika omalla tasollaan, jenkit alkaa olemaan jo aika hyvin peesissä ja sitten tulee luokka muut. Ja kuten rantapantteri jo sanoikin niin se ADCC -voittokin menettää kummasti merkitystään siinä vaiheessa, kun saa antaa nyrkkiä suuhun.

Jostain muistan lukeeneni jonkun analyysin siitä, jos katupelistä käytäisiin hakemassa sellainen perustaitava koripalloilija ja vietäisiin tyyppi jonkun NBA-joukkueen mukaan parikisi vuodeksi harjoittelemaan. Ei tyypillä olisi alkuun mitään jakoa siinä porukassa ja pelamaan ei tulisi koskaan pääsemään, mutta se perustekemisen taso vaan olisi siinä seurassa niin kovaa luokkaa, että siinä vaiheessa kun kaveri vietäisiin takaisin sinne mistä haettiin niin tyyppi pyörittelisi näitä kadunmiehiä miten tykkää. Tässä mielessä esimerkiksi Kuivasen retket ATT:lle on juuri se urheilullinen tavoite mihin pitäisi pyrkiä jos huipulle haluaa. Se että on Suomen kovin jätkä ei tällä hetkellä maailman mittakaavassa paljoa paina.

 

[Kano187]

Pakko puuttua tähän ihan skidisti..

Mä väitän, että Suomesta löytyy kyllä jätkiä häkkiin, jotka on UFC:n top30 rankingissa jos laitetaan taidot ja pään kestävyys koetukselle. MUTTA Suomesta ei löydy EHKÄ yhtään valmentaja–manageri kaksikkoa, jotka sais sen/ne ukot sinne häkkiin maailmalla. SE on ongelma.

Jätkät treenaa kun hullut ja pohtii mitä syödä ja miten kroppa kestää kaiken tän rääkin, mutta missä ois se manageri joka tekis saman urakan häkin ulkopuolella? Maailmalta löytyy ihan liikaa esimerkkejä tuotteista ja palveluista, jotka on jääneet hyllyyn pölyttymään koska niitä ei ole markkinoitu ja myyty oikein. Samalla tavalla vapaaottelija on "tuote" tai jopa brändi jonka eteen pitää tehdä raakaa myynti- ja markkinointityötä myös kehän ulkopuolella.

Olis varmaan ihan fiksua pitää seminaari siitä, mihin asioihin pitää panostaa sen kehän ulkopuolella, jotta se ulkomaisen organisaation ovi avautuu vähän helpommin kun siihen seuraavan kerran koputtaa. Ihan vaan vinkkinä, että kuinka moni Suomalainen vapaaottelija on jo Twitterissä..? ;)

Aamen! Sherdoggiin ois hyvä mainostaa matseja ja jätkiä muutenki. Pari kertaa oonki "Contenders" osiosta löytäny Vänttisen ja parin muun suomalaisen nimiä tässä lähiaikoina matsien jälkeen, mutta ei mitää suurempaa keskustelua oo kehkeytyny. Jotaiha tässä vois mainostamisen puolesta tehä, mutta mitä?

 

[Purtsi]

Jotaiha tässä vois mainostamisen puolesta tehä, mutta mitä?

Toteuttaa.

 

[Kano187]

Mutta mitä toteuttaa. Emmä ainakaa osaa tonne mennä kirjottelee mittää promo matskua.