Street Workout

En oo oikeen paras neuvoon ohjelmissa, ja koen vastaamisen hyvin haastavaks koska a) en ite noudata mitään kiveen kirjotettua, enkä moisia koe ollenkaan tarpeellisiksi itelle, b) riippuu liikaa mistä roikkuu, eli yksilöllisistä eroista ja tavotteista, sekä c) tärkeintä on et olemassa progressio tekemisessä, ja muutenki oon sitä mieltä et parhain tapa treenata itelle pitää lopulta vaan löytää tekemällä. Eli varsinki jos on ihan taipaleen alussa, ni ehkä on hyvä vaan kokeilla eka ''jtn'' taktiikkaa yliajattelematta, ettei mee ns. ''program-hoppingiksi''. Mut ok, kun vaadit: tossa sun jutussa on kaikkea missä haluut kehittyä, eli (y). Luulis toimivan enemmän/vähemmän siihen. Pidemmän päälle en ite tuollasella setillä vetäis, ku on tavotteet saavutettu, vaan monipuolistaisin hommaa. Lisäisin ainaki eri variaatioita noihin liikkeisiin jo nyt, jos ei tee hommasta liian rankkaa. Esim. kaikkiin liikkeisiin stoppeja, staattisia pitoja, ja korostetun hitaita toistoja. Samaten täys vastakohta eli räjähtäviä toistoja, niin korkeelle vetäen ku pystyy. Erityisesti leuiossa nuo on mun kokemuksella 10/10, ja kummatki on hyviä boostereita muscle-uppiinki. Muscle-up kehittynee nopeite, ku opettelee kippaamaan suosiolla. Tai jos tuo 1 toisto on todella strict, ni se on jo aika jees pohja. L-sitistä voi kokeilla käsilläseisontaan menoa. Täydessä etuvaa'assa yleisin ongelma on se, ettei riitä voimat(tai jänteet ei tykkää) pitää käsiä suorana. Yhtä yleinen on huono linja. L-sit on musta tohon suorinkäsin voimaan todella hyvä liike. Toinen yhtä hyvä on pseudo planche punnerrukset(nojaa niin paljo eteen ku pystyy, ja pitää sen etunojan ylös punnertaessa). Dragon flagit on varmaanki paras liike etuvaa'an linjaa, & core vaatimuksia varten. Hommaisin myös renkaat, tekisin noita liikkeitä, ja kaikkea taivaan ja maan väliltä niillä. Renkaat on koko treeniurani paras sijotus helposti. Lisäisin myös lisäpainot kaikkeen missä nykyinen taso sen jo sallii(18 leukaa riittää helposti), jos sellaset on saatavilla.


View: https://www.youtube.com/watch?v=G7GTVsxNU7g&ab_channel=TheCalisthenicsSchool
Pseudo punnerrukset.

View: https://www.youtube.com/watch?v=u65MPOxux_s&ab_channel=AndreaAlborghetti
Ite oon tehny tällasta paitsi V-sitissä enemmän. Eli nojaa taakke käsien varaan, jollon ottaa ojentajiin hyvin paljon enemmän. Paralletit jeesaa.


Kiitos kattavasta vastauksesta ja ideoista! Mulla on tällä hetkellä salitreeneissä jakso, jossa pyrin lihasmassan ja erityisesti maksimivoiman kehittämiseen. Leuanvedossa on lisäpainot ja stopit käytössä. Kesäkuussa on tarkoitus tämä voimakausi lopettaa ja siinä kohtaa siirtyä enempi kehonpainotreeniin. Nuo räjähtävät leuat otan ehdottomasti mukaan. Niiden avulla ja negatiivisten Muscle uppien ja rekkidippien avulla pääsin tuon yhden Muscle upin tekemäänkin. L-sit mulla onnistuu hyvin, koska minulla on aivan helvetin pitkät kädet. Siinä ei ole ongelmaa. Toisaalta minulla on lihasta vain jaloissa ja kädet kuin pulkannarut. Tämä aiheuttaa sen, että kovia ylävartalon voimia vaativat liikkeet, kuten etuvaaka ja planche ovat saavuttamattomissa.

Sen takia koen paremmaksi keskittyä noihin käsinseisontojen, Muscle uppien ja leukojen kehittämiseen pääasiassa. Toki tukiliikkeinä sitten renkailla punnerrusta, vaakasoutua jne. Renkaat minulla on ja niiden kanssa puljaamiinen on tuttua. Mutta koitan joka tapauksessa välttää sillisalaatti-ohjelmia, ja sen vuoksi keskittyä tavoitteetkin aika kapealla sektorilla.

Tuo uuden taidon opettelu, sanotaan nyt vaikka se käsinseisonta, kiinnostaa. Että onko taidon opetteluun parempi useampi lyhyt sessio viikossa vai kerralla enemmän. Esim. 4*15 min. vai 2*30 min viikossa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lyhyesti vastaten 4x15min.

Pitkästi vastaten: käsilläseisontaa olen vuoden verran opetellut, mutta en kovin säännöllisesti. Olkapäiden liikkuvuus ja voima on kyllä ihan älyttömän tärkeä. Sen olen huomannut siitä, että vaikka en ole käsinseisontaa teknisesti paljon viime kuukausina harjoitellut, parantunut liikkuvuus ja voima on auttanut kummasti niillä kerroilla, kun olen sitä kokeillut.

Itse olen sitä mieltä, että taitoasioita niin musiikki-instrumenttien soittamisesta tennislyönnin tekniikkaan, laulamiseen, uimahyppyihin ja käsilläseisontaan pitäisi harjoitella useita kertoja viikossa, ellei peräti joka päivä. Jos kyseinen taito vaatii voimaa ja palautumista, niin sitten on parasta pitää treenit vähän lyhyempinä, jotta tekniikka ei hajoa ja palautuminen on mahdollisimman täydellistä ennen seuraavaa kertaa. Käsilläseisonnassa on niin monta nurinkurista osa-aluetta hahmotettavana aivoille - ja sitä kautta koko keholle - että mitä useammin sitä saa työstettyä sinne hermostoon, sen parempi oman käsitykseni mukaan.
 
Kiitos kattavasta vastauksesta ja ideoista! Mulla on tällä hetkellä salitreeneissä jakso, jossa pyrin lihasmassan ja erityisesti maksimivoiman kehittämiseen. Leuanvedossa on lisäpainot ja stopit käytössä. Kesäkuussa on tarkoitus tämä voimakausi lopettaa ja siinä kohtaa siirtyä enempi kehonpainotreeniin. Nuo räjähtävät leuat otan ehdottomasti mukaan. Niiden avulla ja negatiivisten Muscle uppien ja rekkidippien avulla pääsin tuon yhden Muscle upin tekemäänkin. L-sit mulla onnistuu hyvin, koska minulla on aivan helvetin pitkät kädet. Siinä ei ole ongelmaa. Toisaalta minulla on lihasta vain jaloissa ja kädet kuin pulkannarut. Tämä aiheuttaa sen, että kovia ylävartalon voimia vaativat liikkeet, kuten etuvaaka ja planche ovat saavuttamattomissa.

Sen takia koen paremmaksi keskittyä noihin käsinseisontojen, Muscle uppien ja leukojen kehittämiseen pääasiassa. Toki tukiliikkeinä sitten renkailla punnerrusta, vaakasoutua jne. Renkaat minulla on ja niiden kanssa puljaamiinen on tuttua. Mutta koitan joka tapauksessa välttää sillisalaatti-ohjelmia, ja sen vuoksi keskittyä tavoitteetkin aika kapealla sektorilla.

Tuo uuden taidon opettelu, sanotaan nyt vaikka se käsinseisonta, kiinnostaa. Että onko taidon opetteluun parempi useampi lyhyt sessio viikossa vai kerralla enemmän. Esim. 4*15 min. vai 2*30 min viikossa.

Jos itellä olis motivaatioo kehittää käsilseisontaa kunnolla, ni tekisin sitä aika varmaan joka päivä. Ei se mulla ainakaan kuluta niin paljo mitään. Mut ei oo motivaatioo, ja omat ranteet ei tohon tottunu ikinä täysin(paralleteilla toki).
 
Kyllähän hyvä käsinseisontasetti pitäisi sisällään lämmittelyn, sormien, ranteiden ja kyynärvarren vahvistamisharjoitukset, olkapäiden liikkuvuusharjoitteet, sitten vähän voimaharjoituksia olkapäille (pike pushups jne.). Tuohon saa menemään 15-30 minuuttua varmasti, eikä vielä ole edes menty pää alaspain. Sitten erilaisia oikeaa linjaa ja asentoa hakevia treenejä kasvot seinään päin tyyliin pike ja peppu yli olkapäiden, sitten varpaat-nenä seinään, hartoiden pumppaus ylös alas jne. ennen kuin edes yrittää vapaata seisontaa tai selkä seinään päin.

Tuon jos tekisi kerran viikkoon kunnolla lähes tunnin verran, ja sitten lyhyitä sessioita kolme siihen lisäksi, voisi kyllä kehittyä. Itse en ole ollut ihan riittävän motivoitunut.
 
Kyllähän hyvä käsinseisontasetti pitäisi sisällään lämmittelyn, sormien, ranteiden ja kyynärvarren vahvistamisharjoitukset, olkapäiden liikkuvuusharjoitteet, sitten vähän voimaharjoituksia olkapäille (pike pushups jne.). Tuohon saa menemään 15-30 minuuttua varmasti, eikä vielä ole edes menty pää alaspain. Sitten erilaisia oikeaa linjaa ja asentoa hakevia treenejä kasvot seinään päin tyyliin pike ja peppu yli olkapäiden, sitten varpaat-nenä seinään, hartoiden pumppaus ylös alas jne. ennen kuin edes yrittää vapaata seisontaa tai selkä seinään päin.

Tuon jos tekisi kerran viikkoon kunnolla lähes tunnin verran, ja sitten lyhyitä sessioita kolme siihen lisäksi, voisi kyllä kehittyä. Itse en ole ollut ihan riittävän motivoitunut.

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Optimalista toki olisi ottaa hyvät lämmöt ja proggressiot jne. Kaverini oppi käsinseisonnan ja samaan syssyyn käsillä kävelyn kahdessa viikossa käytännössä nollista. Ei se mitään lämmitellyt. Lähti vaan ponnistelemaan seisoma-asennosta käsinseisontaan ja kohta jo pysyi. Treenasi joka päivä 15-30 minuuttia. Joillakin on motoriikka ja tasapaino toisia parempi.

Joka tapauksessa itselläni vaatii kyllä lämmittelyt kunnolla, jotta uskaltaa lähteä pää alaspäin kokeilemaan.
 
Kävely on tavallaan jopa helpompi, kun liikkeellä voi korjata seisonna virheet. Osasin minäkin alle 20-vuotiaana viisi metriä kävellä käsilläni, ei se kovin vaikealta tuntunut ihan harjoittelematta. Käsinseisonnan oikeaoppisesta linjastakaan ei ollut paljon väliä, kun koulukavereina oli painijoita, joilla banaani on täydellisen kaareva.

Nyt kun on yli 51-vuotias, on kiinnitettävä hieman enemmän huomiota tuohon lämmittelyyn ja liikkeiden puhtauteen. :) Tavoitteet ovat jossain ihan muualla, kuin siinä onnistuuko olemaan 10-30 käsillään. Tässä tapauksessa itselläni tyylillä on väliä.
 
Viimeksi muokattu:
Pakko sanoa että kehonpainotreeniin siirtyminen punttitreeneistä tuntuu kuin olisi aloittanut uuden harrastuksen. Se missä hyvin usein salille on joutunut raahautua väkisin, niin nyt tuonne treenipaikalle tulee mentyä innostuneena. Koskaan en ole salitreeneissä tavoitellut suurempia painoja, vaan ne painot on noussut luontaisesti kehityksen mukana ja nyt sitä vasta tällei 10-15 vuoden salitreenaamisen jälkeen on tullut tajunneeksi, että pelkästään treenatun näköisen ja oloisen kropan takia treenaaminen on alkanut käymään tylsäksi :) Erilainen fiilis mennä nyt jumpalle kun tavoittelee muscle uppia, pistoolikyykkyä, L-sittiä jne..

Nuorempana tuli vuosia treenattua eri kamppailulajeja ja niissä oli aina tavoitteita mukana. Niistä ajoista on jo yli 10 vuotta ja siitä lähtien on "vain" tullut nostettua punttia. Oli mukava löytää tämä calisthenics treenimuoto, koska tässä pääsee haastaa itseään ja samanlaista intoa ennen treeniä olen viimeksi kokenut silloin kamppailu-urallani. Oon yllättynyt kuinka vähän hyötyä pitkästä salitaustasta ja monen vuoden kamppailulajikokemuksesta on kohdallani ollut tässä kehonpainotreenissä. Huomaa kuinka sitä on aina tullut treenattua mukavuusalueella ja esim. corea oon laiminlyönyt oikein huolella. Oma kroppa näyttää hyvinkin treenatulta ja 6 päkki näkynyt aina. Mitat on 183 / 80 ja usein kuulen kuinka oon "tikissä". Mutta tää on kaikki ollu vaa illuusioo ja tuli aika iso pudotus maan tasalle ku yritin ekaa kertaa L-sittiä kahvoilla 😄 ..jaksan pitää molempia jalkoja suorana kovalla koko kropan tärinällä ehkä 5 sekuntia. Maassa ilman kahvoja sekunnin. Dippitangossa oon nyt tehnyt niin että L-tuckissa suoristan yhden jalan kerrallaan eli vuorojaloin. Saan tehtyä suht puhtaita n. 4 per jalka. Tosin vasenta jalkaa en saa suoraksi. En tiedä mistä johtuu? Jos jollain jotain ajatuksia ni otetaan vastaan (heikko etureisi, kireä takareisi, kireä lonkka?).

Leukoja mene myötäotteella puhtaasti ainaki 15 eli siinä mielessä treenitaustasta on hyötyä, mutta muscle uppia en ole saanut lähellekään. Käsilläseisonta, pike push upit ja plance punnerrukset on toistaiseksi pannassa olkapäävaivojen vuoksi.

Ainiin ja pistoolikyykkyjä ei mene yhtään. Tuntuu siltä että liikkuvuus ei riitä ja ehkei myös voimakaan. Olen niitä treenannut nyt niin että pidän tolpasta tukea ja teen 3 x 6-8 per jalka 2-3 x viikossa. Oma treeniohjelma on jaolla yläkroppa / alakroppa 4 x viikossa.

Hemmetin motivoitunut olen. Täytin juuri 40 ja realistisina tavoitteina on saada tehtyä useampi pistoolikyykky ja muscle up + ainakin 10 sekunnin puhdas L-sit ja jos paikat pysyy ehjänä, ja tähän pystyy panostaa 100 % niin ehkä.. ehkä jonain päivänä human flag, full planche ja HSPU. Mutta nuo kolme on vielä kaukaisia tavoitteita.

Semmonen oli mun tarina.
 
Joo, itse kanssa digannut kehonpainotreenistä jotenkin punttitreeniä enemmän. Pakkista on tullut luettua aika pitkään ja aihe-alue tullut suht. tutuksi mutta koskaan mikään iso tai vahva ollut. Isoimmillani 180cm/83kg ja ennätys noin 300 kiloa yteistuloksen osalta (sentään puhtaalla tekniikalla). Sekin toki jo jotain kun treenaamatta painoin normaalisti aina välillä 62-65 kiloa. Kiinnostus kuitenkin aina lopahtanut jossain vaiheessa ja homma on mennyt vahvasti sykleissä. 6kk treeniä, vuosi lepoa, 8kk treeniä, kolme vuotta lepoa jne.

Suhteellista voimaa ja hyvää liikkuvuutta arvostaa varsinkin kun keski-ikä alkaa olla realismia. Liikkuvuus pysyy helpommin yllä kun moni liike vaatii lähtökohtaisesti liikkuvuutta, että niitä pystyy edes tekemään. Lisäksi tavoitteellisuus saa ihan uudenlaisen merkityksen kun itseään ei voi kovinkaan helposti huijata esim. oikomalla tekniikassa, jota kautta kehityksestä tulee jotenkin konkreettisempaa/helpommin mitattavaa. Tai voihan sitä, mutta ei se pidemmän päälle johda mihinkään. Nyt elopainoa 72-73 kiloa ja se tuntuu olevan suht. sopiva toistaiseksi. Paino on pysynyt pitkään jo vuoden, mutta sinä aikana tapahtunut kropan muutos on melkoinen. Tikissä ole vieläkään, mutta "riskiksi" joku on jo ehtinyt sanomaan. Repesin. No, kilot ovat menneet selkään armottoman leuanvedon takia, joten ehkä se luo jo illuusion jostain.

Itse kun noin 1,5 vuotta sitten aloittelin kropan elvyttelyn, niin oli aika järkytys, että voimat ei edes riittäneet L-sit -asentoon pääsyyn (muistikuvissa oli vahvana, ettei se niin paha ennen ollut). Toisaalta vähän myöhemmin yllätti, että siitä ei tarvinnut mennä kuin muutamia kuukausia eteenpäin, niin ennätyspito olikin jo 40+ sekuntia (tein lähes päivittäin muutaman lyhyen pidon ja pari kertaa viikkoon maksimeja, nyt vähän laiskistunut). Toisaalta sitten taas jotain handstandia olen hieronut sen 1,5 vuotta ja edelleen ennätys kässärin pituudessa on jossain 15 sekunnin paikkeilla. Mutta onpahan epäkkäät tulleet ekaa kertaa esiin koskaan, jos jotain hyvää pitää hakea. 😏

Pistoolikyykkyjä meni aikaisemmin 6 kappaletta kummallakin jalalla mutta polvet ilmoitti, että nyt on syytä tehdä jotain muuta, joten siitä on tullut pidettyä taukoa (tilalla askelkyykky, bulgarialainen kyykky ja normi takakyykky). Toes-to-baria menee hyvänä päivänä 12, joka sekin tuntui alussa ihan kuolemalta. Tosin tuntuu se siltä edelleen. Human flagia tekisi mieli alkaa treenaamaan, mutta kunnollinen paikka puuttuu. Full planchea uskalla edes haaveilla koskaan tekeväni, mutta HSPU pitää ottaa kyllä haltuun jossain vaiheessa. Samoin Front lever.

Muutama vuosi menee rattoisasti ihan perusjuttujen kanssakin ja jos haaste loppuu jostain niin taatusti löytyy variaatio missä riittää taas tekemistä.
 
Pakko sanoa että kehonpainotreeniin siirtyminen punttitreeneistä tuntuu kuin olisi aloittanut uuden harrastuksen. Se missä hyvin usein salille on joutunut raahautua väkisin, niin nyt tuonne treenipaikalle tulee mentyä innostuneena. Koskaan en ole salitreeneissä tavoitellut suurempia painoja, vaan ne painot on noussut luontaisesti kehityksen mukana ja nyt sitä vasta tällei 10-15 vuoden salitreenaamisen jälkeen on tullut tajunneeksi, että pelkästään treenatun näköisen ja oloisen kropan takia treenaaminen on alkanut käymään tylsäksi :) Erilainen fiilis mennä nyt jumpalle kun tavoittelee muscle uppia, pistoolikyykkyä, L-sittiä jne..

Nuorempana tuli vuosia treenattua eri kamppailulajeja ja niissä oli aina tavoitteita mukana. Niistä ajoista on jo yli 10 vuotta ja siitä lähtien on "vain" tullut nostettua punttia. Oli mukava löytää tämä calisthenics treenimuoto, koska tässä pääsee haastaa itseään ja samanlaista intoa ennen treeniä olen viimeksi kokenut silloin kamppailu-urallani. Oon yllättynyt kuinka vähän hyötyä pitkästä salitaustasta ja monen vuoden kamppailulajikokemuksesta on kohdallani ollut tässä kehonpainotreenissä. Huomaa kuinka sitä on aina tullut treenattua mukavuusalueella ja esim. corea oon laiminlyönyt oikein huolella. Oma kroppa näyttää hyvinkin treenatulta ja 6 päkki näkynyt aina. Mitat on 183 / 80 ja usein kuulen kuinka oon "tikissä". Mutta tää on kaikki ollu vaa illuusioo ja tuli aika iso pudotus maan tasalle ku yritin ekaa kertaa L-sittiä kahvoilla 😄 ..jaksan pitää molempia jalkoja suorana kovalla koko kropan tärinällä ehkä 5 sekuntia. Maassa ilman kahvoja sekunnin. Dippitangossa oon nyt tehnyt niin että L-tuckissa suoristan yhden jalan kerrallaan eli vuorojaloin. Saan tehtyä suht puhtaita n. 4 per jalka. Tosin vasenta jalkaa en saa suoraksi. En tiedä mistä johtuu? Jos jollain jotain ajatuksia ni otetaan vastaan (heikko etureisi, kireä takareisi, kireä lonkka?).

Leukoja mene myötäotteella puhtaasti ainaki 15 eli siinä mielessä treenitaustasta on hyötyä, mutta muscle uppia en ole saanut lähellekään. Käsilläseisonta, pike push upit ja plance punnerrukset on toistaiseksi pannassa olkapäävaivojen vuoksi.

Ainiin ja pistoolikyykkyjä ei mene yhtään. Tuntuu siltä että liikkuvuus ei riitä ja ehkei myös voimakaan. Olen niitä treenannut nyt niin että pidän tolpasta tukea ja teen 3 x 6-8 per jalka 2-3 x viikossa. Oma treeniohjelma on jaolla yläkroppa / alakroppa 4 x viikossa.

Hemmetin motivoitunut olen. Täytin juuri 40 ja realistisina tavoitteina on saada tehtyä useampi pistoolikyykky ja muscle up + ainakin 10 sekunnin puhdas L-sit ja jos paikat pysyy ehjänä, ja tähän pystyy panostaa 100 % niin ehkä.. ehkä jonain päivänä human flag, full planche ja HSPU. Mutta nuo kolme on vielä kaukaisia tavoitteita.

Semmonen oli mun tarina.
Joo aukas kieltämättä lukemattomia, lähes rajattomia mahollisuuksia treeniin itelläki aikanaan. Ikinä en pystyis pyhittään treeniä pelkälle kehonpainon treenille(koska a) ei oo pakko, b) monipuolinen fysiikka>yhen lajin ihme), mut vois se olla aika vitun tylsää pidemmän päälle, jos tekis jtn penkkikyykkymavea pelkästään 50 vuotta putkeen. Salitreeninki voi kyl viedä penkkikyykkymavea huomattavasti monipuolisemmaks, mut kyl kehonpainoilussa on enemmän shittiä silti imo. Ite koen että salitreeni loi helvetin hyvän pohjan kehonpainoilun alottamiselle, ja pysty alottaan tän homman selkeesti korkeemmalta tasolta mitä yleensä. Tai no... toki salillaki oli käytännössä päivästä 1 alkaen mukana dipit, & leuat, ja molemmissa lisäpainot sit päivästä 2 alkaen. En ihan täysin kyl ees muista miten/miks alotin ite oman ruhon kikkailut. Aina ollu ketterä, kiivenny joka paikkaan yms. mut pakko siin oli olla jtn tarkempaa mikä sen laukas. ''Salitreenin'' korreloinnista kehonpainoiluun vielä sen verran, että päälle 2xomapaino mavessa tuollon, syväkyykyt, dipit & leuat päälle, ni nuo olivat tarpeeks että dragon flageja meni n. kymppi, & etu vaaka about 95% täydellisellä formilla. Pistoolit kanssa meni heti, mut lyhyt aika meni että polvet tottu noihin. Yllättäen tuck planche oli ihan mahoton, vaikka dipissäki jtn. 90% kehonpainosta vyöllä sillon. Kehonpainoilu tuntuu monesti tietyllä tapaa enemmän urheilulta ku salitreeni.

PS: Vissiin ekan kerran raahasin renkaat salille tänä vuonna. Vähän tokana liikkeenä vedin pelikaani punnerruksia, ja suorin käsin flyesejä. Hyvin meni, vaikkei tullu tehtyy sitte joulun tjs. Flyesit oli ihan helvetin raskaita ku treenin loppuun vedin :cry:.


View: https://www.youtube.com/watch?v=AObfWth64Zc&ab_channel=GiorgioHouse
Tälleen vedän ite, paitsi ilman boksia, ku ei se oikeen muuta hirveesti. Tuli mieleen uber liike. Onkohan tätä mahollisuus tehä silleen, että vetää kädet ihan maksimaalisesti selän taakke :unsure:. En oo ikinä nähny, mut riittävällä liikkuvuudella ja voimalla pitäs olla mielestäni mahollista.
Joku nauha tossa kans. Nokkelaa.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, kyllähän molempi on parempi. Sillä itelläkin nyt testissä, että joka treenissä on kierätävänä aina yksi iso perusliike mukana. Mave, kyykky tai penkki. Mavea vastaavaa liikettä on hyvin hankala työstää pelkkää omaa painoa hyödyntäen ja kyllä ihan takakyykkyäkin on mukava tehdä vaihtelun (ja ihan erilaisen tuntuman) vuoksi. Mutta kyllä ne isot tavoitteet enemmän ovat siirtyneet kehonpaino-osastolle.

Ihan siitäkin syystä, että kroppaa on myös jotenkin ollut helpompi kuunnella kehonpainotreenissä ja suoranaisilta vammoilta on tullut vältyttyä (jos nyt ei jotain känsien repeilyjä lasketa). Olkapäät ovat olleet viimeiset 15 vuoden ajan se haastavin osa-alue, ja ensi alkuun ihan normaali lattian tasolla tehty pike push upkin tuntui jäätävänä paineen tunteena olkapäissä. Tuck planchea ei pystynyt edes yrittämään kun tuntui, että ne räjähtää. Mutta tekemällä pike push upeja rauhallisesti jalkojen korkeutta pikkuhiljaa kuukaudesta toiseen nostamalla ollaan nyt päästy pisteeseen, että jalat voi olla jo suunnilleen kulkusten korkeudella, eikä se pääsääntöisesti tunnu olkapäissä pahalta. Tuck planchekin onnistuu jo kivuitta. Luotto on vahva, että tällä menolla ehkä vuoden päästä olkapäät kestää jo HSPU:n. :)
 
Joo aukas kieltämättä lukemattomia, lähes rajattomia mahollisuuksia treeniin itelläki aikanaan. Ikinä en pystyis pyhittään treeniä pelkälle kehonpainon treenille(koska a) ei oo pakko, b) monipuolinen fysiikka>yhen lajin ihme), mut vois se olla aika vitun tylsää pidemmän päälle, jos tekis jtn penkkikyykkymavea pelkästään 50 vuotta putkeen. Salitreeninki voi kyl viedä penkkikyykkymavea huomattavasti monipuolisemmaks, mut kyl kehonpainoilussa on enemmän shittiä silti imo. Ite koen että salitreeni loi helvetin hyvän pohjan kehonpainoilun alottamiselle, ja pysty alottaan tän homman selkeesti korkeemmalta tasolta mitä yleensä. Tai no... toki salillaki oli käytännössä päivästä 1 alkaen mukana dipit, & leuat, ja molemmissa lisäpainot sit päivästä 2 alkaen. En ihan täysin kyl ees muista miten/miks alotin ite oman ruhon kikkailut. Aina ollu ketterä, kiivenny joka paikkaan yms. mut pakko siin oli olla jtn tarkempaa mikä sen laukas. ''Salitreenin'' korreloinnista kehonpainoiluun vielä sen verran, että päälle 2xomapaino mavessa tuollon, syväkyykyt, dipit & leuat päälle, ni nuo olivat tarpeeks että dragon flageja meni n. kymppi, & etu vaaka about 95% täydellisellä formilla. Pistoolit kanssa meni heti, mut lyhyt aika meni että polvet tottu noihin. Yllättäen tuck planche oli ihan mahoton, vaikka dipissäki jtn. 90% kehonpainosta vyöllä sillon. Kehonpainoilu tuntuu monesti tietyllä tapaa enemmän urheilulta ku salitreeni.

PS: Vissiin ekan kerran raahasin renkaat salille tänä vuonna. Vähän tokana liikkeenä vedin pelikaani punnerruksia, ja suorin käsin flyesejä. Hyvin meni, vaikkei tullu tehtyy sitte joulun tjs. Flyesit oli ihan helvetin raskaita ku treenin loppuun vedin :cry:.


View: https://www.youtube.com/watch?v=AObfWth64Zc&ab_channel=GiorgioHouse
Tälleen vedän ite, paitsi ilman boksia, ku ei se oikeen muuta hirveesti. Tuli mieleen uber liike. Onkohan tätä mahollisuus tehä silleen, että vetää kädet ihan maksimaalisesti selän taakke :unsure:. En oo ikinä nähny, mut riittävällä liikkuvuudella ja voimalla pitäs olla mielestäni mahollista.
Joku nauha tossa kans. Nokkelaa.



View: https://www.youtube.com/watch?v=u-_jEBnk_no&ab_channel=TysonEdwards

Sattumalta löysin tuon liikkeen minkä olemassaoloa pohdin. Aika pitkä matka tohon ''Pelican stage 2'' kyl varmaanki. Itellä kestää paikat aika hyvin kaikkea brutaaliaki, mut tuo näyttää kyl vähän turhan rankalta yrittää edes negatiivista. Stage 1 tällä hetkellä +-/melkee/lähes hallussa, ja samaten normi flyesit sujuu. Jälkimmäinen huomattavasti riskimpi liike imo, koska paine hauiksen jänteissä, ja rinnassa on henk. koht suurempi ku pelikaaneissa.
 
Alkoi sattumaan olkapäähän pelkästä katsomisesta :X3:

Harmittaa kyllä hemmetisti, että intoa ja motivaatiota mulla enemmän kuin mitä olkapää antaa tehdä. On käyty magneetit, ortopedit ja fyssarit, ja nyt vihdoin sain oikeanlaisen kuntouttavan ohjelman kotiin vietäväksi. Oikea lapaluu on mulla levossa reilusti ylempänä kuin vasen ja sen vuoksi oikea olkapää on eteenpäin työntynyt / kääntynyt toisinsanoen toispuolinen gorillaryhti. Ja se aiheuttaa lähes kaikissa työntävissä liikkeissä kipua moneksi päiväksi. Yli 1,5 vuotta nyt kamppailut tämän vaivan kanssa, mutta jokohan nyt tällä kuntoutusohjelmassa saataisiin lapa paikoilleen. Jos jotain positiivista, ni nyt on aikaa keskittyä heikkoihin alueisiin, kuten jalat ja core. Leukoja onneksi pystyy vetelemään. Saattaa olla ukko kohta hassun muotoinen, kun ei oikein olkapäitä ja rintaa voi treenata ja jo valmiiksi dominoiva selkä vaan kasvaa kasvamistaan leukojen ja soutujen myötä. Mutta en valita, koska asiat voisi olla huonomminkin.

Kuinka leveällä otteella vedätte MU:t? Itse en kauheasti hartioita leveämmällä pysty pitämään, koska vihloo heti olkapäässä ja ymmärtääkseni MU on helpompaa mitä leveämmällä ote.
 
Alkoi sattumaan olkapäähän pelkästä katsomisesta :X3:

Harmittaa kyllä hemmetisti, että intoa ja motivaatiota mulla enemmän kuin mitä olkapää antaa tehdä. On käyty magneetit, ortopedit ja fyssarit, ja nyt vihdoin sain oikeanlaisen kuntouttavan ohjelman kotiin vietäväksi. Oikea lapaluu on mulla levossa reilusti ylempänä kuin vasen ja sen vuoksi oikea olkapää on eteenpäin työntynyt / kääntynyt toisinsanoen toispuolinen gorillaryhti. Ja se aiheuttaa lähes kaikissa työntävissä liikkeissä kipua moneksi päiväksi. Yli 1,5 vuotta nyt kamppailut tämän vaivan kanssa, mutta jokohan nyt tällä kuntoutusohjelmassa saataisiin lapa paikoilleen. Jos jotain positiivista, ni nyt on aikaa keskittyä heikkoihin alueisiin, kuten jalat ja core. Leukoja onneksi pystyy vetelemään. Saattaa olla ukko kohta hassun muotoinen, kun ei oikein olkapäitä ja rintaa voi treenata ja jo valmiiksi dominoiva selkä vaan kasvaa kasvamistaan leukojen ja soutujen myötä. Mutta en valita, koska asiat voisi olla huonomminkin.

Kuinka leveällä otteella vedätte MU:t? Itse en kauheasti hartioita leveämmällä pysty pitämään, koska vihloo heti olkapäässä ja ymmärtääkseni MU on helpompaa mitä leveämmällä ote.
Hartian levynen about. Ei suurta eroo leveydellä, ellei se oo joko helvetin levee tai kapea. Kumpikin vaikeampia varmasti ku normi otteella.
 
Menee kyllä järki näihin repeileviin känsiin. Ajattelin, että kolmen viikon treenitauon jäljiltä nuo olisivat olleet jo niin pehmeitä ettei ne aiheuta ongelmia, mutta mutta.. Iho lähti ratkeamaan aika kaukaa mutta onneksi sen verran siististi, että tarttui takaisin kiinni vuorokaudessa, eikä edes ole ihan niin kipeät kun ei tee käsillä mitään.

Eikä ollut edes mitenkään raju treenisessio mistä kipeää tuli. Kiipeilin tämmöistä kaltevaa hässäkkää ylös alas pelkillä käsivoimilla ehkä kymmenkunta kertaa:

Sieppaa.PNG


Ja tuloksena oli sitten tämä:

20210518_225327E.jpg
 
Jalkaraspia olen itse käyttänyt kahvakuulailusta tulleisiin känsiin. Olen myös käyttänyt old school partahöylää känsien poistamiseen eli joissa käytetään litteitä partateriä.
 
Miksi mulla kippaa samantien taaksepäin pistoolikyykyssä kun pääsen ala-asentoon? En pysy sekuntiakaan kun heti lähden kaatumaan taaksepäin. Mutta jos laitan pienenkin levypainon kantapään alle, niin saan tehty useamman kyykyn eli voimasta se ei ole kiinni. Youtubesta löytyneiden nilkanliikkuvuustestivideoiden perusteella mun nilkatkaan ei ole mitenkään erityisen jäykät. Pohkeitakin venyttelen auki. Onko mulla siis liian heikot pohkeet tai jotain? Oon yrittäny paikantaa ongelmaa, mutta en vaan hiffaa. On hämmentävää, että ilman levypainojeesiä kantapään alla saan tehtyä 0 ja jeesin kanssa ainakin 3-5 puhdasta.
 
Miksi mulla kippaa samantien taaksepäin pistoolikyykyssä kun pääsen ala-asentoon? En pysy sekuntiakaan kun heti lähden kaatumaan taaksepäin. Mutta jos laitan pienenkin levypainon kantapään alle, niin saan tehty useamman kyykyn eli voimasta se ei ole kiinni. Youtubesta löytyneiden nilkanliikkuvuustestivideoiden perusteella mun nilkatkaan ei ole mitenkään erityisen jäykät. Pohkeitakin venyttelen auki. Onko mulla siis liian heikot pohkeet tai jotain? Oon yrittäny paikantaa ongelmaa, mutta en vaan hiffaa. On hämmentävää, että ilman levypainojeesiä kantapään alla saan tehtyä 0 ja jeesin kanssa ainakin 3-5 puhdasta.
Saisko videon tai kuvan suorituksesta ni olis hyvin iisi vastata? Veikkaisin silti nilkkoja. Muu liikkuvuus mikä vaikuttaa: lonkat, selkäranka(epätodennäköistä). Sun pitää saada polvi korkeelle torsoon, silleen et sun painopiste on suotuisa. Jos se on ihan vitun takana, ni vaatii joko helvetisti enemmän voimaa+kenties erikoisen asennon, ja/tai on mahdotonta.
 
Kai kädet on edessä? Muuten mullakin kaatuu
Kyllä. Silti kippaa taakse. Nilkan liikkuvuutta yritän tässä lisäillä. En oikein löydä muuta selitystä, vaikka nilkka kyllä tuntuu liikkuvan ihan hyvin. Mutta tuo että pienenkin levypainon päällä pystyn sen pistoolikyykyn tekemään kippaamatta taaksepäin ei kai voi kertoa muuta kuin nilkan jäykkyydestä tjsp..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom