- Liittynyt
- 15.11.2004
- Viestejä
- 4 688
Tulipa ohimennen luettua Ian Kershawin "Hitler" teos, kun vaimo sen jostain syystä lahjaksi antoi (ei mennä tähän sen tarkemmin ;)) Mielenkiintoinen teos, joka muutti monelta osin käsityksiäni ko. ukosta ja 30-40-luvun Saksasta. Tähän mennessä kuvittelin Saksan olleen tehokas ja tarkka koneisto sekä siviilipuolella että sodanjohdossa. Mutta sehän näyttäisi toimineen ihan pelkästään tuurilla ja syöksykierteessä loppuun asti. Siviilipuolella hallitus ei päättänyt mitään ja ääretön määrä eri virastoja lähinnä kilpaili keskenään. Hitler kampesi itsensä valtaan ja sen jälkeen kieltäytyi sanomasta juuta tai jaata mistään asiasta. Lähinnä piti vain tuntikausia monologeija puuduttaen kuulijoiden naamat juutalaisilla ja WW1 muisteloilla. Sekin oli yllätys, ettei Hitler itse ajanut juutalaisten tuhoamista mitenkään suurella vimmalla, lähinnä jälleen kerran vain viittasi siihen puheillaan. Sen sijaan Himmler vaikuttaisi olleen sekopäisin koko touhussa ja suurin aloitteen tekijä. Ja Goebbels näyttäisi ollen melkoinen pikkumies propagandaministerinä.
Yllätys oli myös se, miten oikeasti perseelleen Saksan sodat menivät. Tai oikeastaan miten Neuvostoliiton karkea aliarviointi pilasi kaikki suunnitelmat Euroopan kokoisesta Saksasta. En tiennyt, että Hitler ottikin sodassa ohjat käsiinsä ja ignorasi kenraaleidensa ohjeita. Toisaalta eipä Ranskankaan puolustus ihan puikkoihin mennyt. Puhumattakaan siitä, kuinka myöhään Englanti lähti sotaan. Tosin olisiko Englanti-Ranska voineet Saksaa voittaa ilman muutamien miljoonien Neuvostoliiton joukkojen pehmitystä? Tuskin.
Aika vähän kirjassa oli juttua Suomesta, ja meidän rooli kai olikin aika pieni koko sodassa. Lähinnä puhuttiin Hitlerin huolesta, että Suomi irrottautuu sodasta tajutessaan Saksan häviävän koko roskan. Ja niinhän me sota lopetettiinkin ja hyvä niin.
Loppua kohden oli mielenkiintoista lukea, kuinka Hitler pommien paukkuessa Berliinissä tutkiskeli arkkitehtien pienoismalleja siitä, miten uusi Saksa rakennetaan. Täydellinen pako todellisuudesta. Kershawilla oli myös teoria siitä, kuinka Hitlerillä oli parkinsonin tauti. Aika kovasti kai kädet vapisivat ja askel tökki. Toisaalta herra oli omatekoinen vegaani jolla tuntui olevan vatsa ruikulla kroonisesti. Ei kovin mairitteleva kuva suuresta johtajasta :D Mutta kova tuuri kaverilla oli. Kaikki salamurhat menivät mönkään ihan vain hyvällä mäihällä.
Seuraavaksi kirja toisesta vinkkelistä: Churchill. Varmaan menee siihenkin taas 6kk.
Yllätys oli myös se, miten oikeasti perseelleen Saksan sodat menivät. Tai oikeastaan miten Neuvostoliiton karkea aliarviointi pilasi kaikki suunnitelmat Euroopan kokoisesta Saksasta. En tiennyt, että Hitler ottikin sodassa ohjat käsiinsä ja ignorasi kenraaleidensa ohjeita. Toisaalta eipä Ranskankaan puolustus ihan puikkoihin mennyt. Puhumattakaan siitä, kuinka myöhään Englanti lähti sotaan. Tosin olisiko Englanti-Ranska voineet Saksaa voittaa ilman muutamien miljoonien Neuvostoliiton joukkojen pehmitystä? Tuskin.
Aika vähän kirjassa oli juttua Suomesta, ja meidän rooli kai olikin aika pieni koko sodassa. Lähinnä puhuttiin Hitlerin huolesta, että Suomi irrottautuu sodasta tajutessaan Saksan häviävän koko roskan. Ja niinhän me sota lopetettiinkin ja hyvä niin.
Loppua kohden oli mielenkiintoista lukea, kuinka Hitler pommien paukkuessa Berliinissä tutkiskeli arkkitehtien pienoismalleja siitä, miten uusi Saksa rakennetaan. Täydellinen pako todellisuudesta. Kershawilla oli myös teoria siitä, kuinka Hitlerillä oli parkinsonin tauti. Aika kovasti kai kädet vapisivat ja askel tökki. Toisaalta herra oli omatekoinen vegaani jolla tuntui olevan vatsa ruikulla kroonisesti. Ei kovin mairitteleva kuva suuresta johtajasta :D Mutta kova tuuri kaverilla oli. Kaikki salamurhat menivät mönkään ihan vain hyvällä mäihällä.
Seuraavaksi kirja toisesta vinkkelistä: Churchill. Varmaan menee siihenkin taas 6kk.
kattoiko judohemmo tai kukaan muu ykköseltä paraatia?
