Sokkotreffit

[Sumu]

Sumu miulla on ollunna simmut auki oon vaan niin pikkunen ettei mua huomaa ;)

Ëi kait sentään? Jos ei muuta, niin kyynärpäätaktiikka ja varpaille tallominen käyttöön. ;)



P.S.

 

[Diamond_girl]

Ëi kait sentään? Jos ei muuta, niin kyynärpäätaktiikka ja varpaille tallominen käyttöön. ;)



P.S.

Sumu pitää kokeilla josko ne isot miehet huomais mut paremmin, tai sit saan vaan turpaan :whip:

P.S. :haart:

 

[Hippa]

Kaunis ajatus, mutta käytännössä tärkein kriteeri treffeille menevillä on vastapuolen ulkonäkö. Jos pyrkii löytämään sen oikean valokuvattomien netti- tai lehti-ilmoitusten perusteella, pettyy ja tulee kyyniseksi. Tässäkin ketjussa on tästä turhan monta varoittavaa esimerkkiä. Neulan etsimiseen heinäsuovasta voi mennä 10 vuotta eikä se löydy sittenkään.

Valokuvallinen nettitreffi sen sijaan on huippuhyvä, kenties paras tapa tavata fiksuja ihmisiä, joita ei kiinnosta ravintoloissa notkuminen. Näissäkin tapauksissa on ihanteellista nähdä kuva ensin, muuten menee kirjoitteluun liikaa aikaa ja taas petytään.

Ennen kuin joku ehtii moittia pinnallisuudesta, on paras ottaa lähtökohdaksi, että toinen osapuoli on kiinnostunut etupäässä ulkonäöstäsi, vaikka omat kriteerisi ovat jotain muuta. Yllä olevat ohjeet pätevät siis kumpaankin osapuoleen.

Huomio, minäkin olen olemassa! ;)

Olen itse yrittänyt painottaa tässä sarjassa melko paljon kokeneena, että niitä hyviäkin kokemuksia löytyy!

Kuvat on vähän niin ja näin, koska hyvä kuva on aina hyvä kuva ja jos se lisäksi on vuoden tai useamman takaa niin se on vielä enemmän pelkkä kuva. Totuus voi olla aivan toinen

Itse ainakin lähettaisin sen parhaimman kuvan enkä sitä tuoreinta kuvaa. Tosin en menisi lähettää kuvaa, joka olisi tosi vanha.

 

[Finnico more]

Kaunis ajatus, mutta käytännössä tärkein kriteeri treffeille menevillä on vastapuolen ulkonäkö. Jos pyrkii löytämään sen oikean valokuvattomien netti- tai lehti-ilmoitusten perusteella, pettyy ja tulee kyyniseksi. Tässäkin ketjussa on tästä turhan monta varoittavaa esimerkkiä. Neulan etsimiseen heinäsuovasta voi mennä 10 vuotta eikä se löydy sittenkään.

Tärkein yksittäinen kriteeri on varmasti ulkonäkö, mutta ei se valokuvakaan ole niin välttämätön kuin sanot. Itseään voi kuvailla myös sanallisesti, ja vaikka tämä ei ole mitenkään ongelmatonta, on se silti mahdollista ja toimii kokemuksieni mukaan yllättävän hyvin.

Minulla (kuten ilmeisesti pikku Hipallakin) on myös - ja onneksi - pari hyvääkin kokemusta ilman valokuvaa eli sokkona treffaamisesta, joskin näissä tapauksissa ulkoista olemusta on kuvailtu sanallisesti (mitat, ulkonäkö noin yleisesti ottaen jne.). Pari huonompaakin esimerkkiä on, mutta korostaisin kuitenkin näitä onnistuneita otoksia...

Voihan se toinen ihminen toki valehdella maat ja taivaat, mutta siinä tapauksessa ulkonäöllä tuskin olisi muutenkaan mitään väliä...

 

[MissEvilEve]

Moro! Ajattelin kysellä muiden ihmisten mietteitä sokkotreffeistä? hyvä/ huono juttu?vai molempia?

Itse olen aktiivisesti liikkunut internetin ihmeellisessä maailmassa noin viitisen vuotta ja tänä aikana on tullut tavattua aivan helkutisti ihmisiä. [Varmaan useampi sata yhteensä] Osa niin että kuvan olen nähnyt ensin, osa ihan sokkona. Näistä 90% täysin kaverillisessa mielessä kaksin tai pienessä ryhmässä tai jonkinlaisessa isommassa joukkomiitissä/bileissä jne, mutta keskityn vastauksessa nyt sitten siihen 10% joka kuului muuhun kategoriaan.

Kuvitellaan että henkilöitä olisi vaikka 10. Ne jakautuivat seuraavalla tavalla:

1 en nähnyt kuvaa ja oli :urjo:
3 näistä 2 ihan sokkona, 1 kuvalla, olivat :thumbs:
6 näistä kaikki kuvalla, olivat

Aika hyvä prosentti siis.

Näistä kaikkia henkilöitä on tunnettu joko meilitse/tekstiviestein+puheluin/chatissa+messengerissä 2vko-6kk ennen tapaamista. Mitä paremmin on tuntenut, sitä paremmin on mennyt sillä koen persoonan kiinnostavuuden ja muun yhteensopivuuden kattavan 60-70%, ulkonäölle loput. Kaunis naama ei kauaa miellytä jos tyyppi muuten aivan hanurista, ja toisaalta upea luonnekaan ei riitä jos ulkonäkö ei yhtään miellytä. Kuvia kannattaa vaihtaa [mieluiten enemmän kuin 1, suosittelisin useampia erilaisia, niistä kun voi luoda sen keskiarvon henkilön todellisesta ulkoisesta olemuksesta], harva poikkeaa radikaalisti irl siitä mitä oli kuvissa, varsinkin jos kuvia siis annettu enemmän kuin yksi eivätkä ne ole ala-aste ajoilta vaan kohtalaisen tuoreita. Webcam on paras mahdollinen, ihminen liikkeineen reaali-ajassa takaa 99% mieltymyksen kuvien antaessa enemmän jännityksen varaa.

Tuo 1 :urjo: -tapaus oli eka ja ainoa paha mokani. Noh, virheistä oppii...
Kuvaa en pyytänyt ja se kostautui :wall:

Tyyppi kuvaili itsensä 189cm ja 95kg, tummat hiukset, ruskeat silmät jne. Ajoin 300km tapaamaan kun olin 'ihastunut' luonteeseen, vastassa oli aivan järkyttävä tapaus. Missään ei mulle valehdellut, oli ollut rehellinen, ei siinä mitään. Pituus ja paino varmaan piti paikkaansa mutta tyypillä oli yli mallistaan kasvanut tukka, paskaiset rillit, pullonkaulahartiat ja äärettömän huono ryhti siihen päälle. Heikko rinta ja leveä perse, päärynä-mallinen kroppa siis ja kaiken lisäksi hän oli pukeutunut ylisuuriin vaaleisiin 501-farkkuihin joiden puntit oli ruskeiden buutsien sisällä ja päällä oli semmonen 80-luvun toppatakki. Meinasin alkaa :itku:

Eniten olin pettynyt itseeni sillä koin olevani todella pinnallinen paska ja huono ihminen kun tämä 'ihastukseni' katosi tuhkana tuuleen eikä edes se upea luonne pystynytkään korvaamaan ulkoisia ja tyylillisiä puutteita. Taistelin itseäni vastaan 3vrk ja yritin väkisin pitää tyypistä, mietin että voisi hankkia piilarit ja leikata tukan jne mutta... tajusin että mission impossible ja se siitä.

 

[Zener]

Muutaman kerran on tullut sokkotreffeillä käytyä, olisikohan toistakymmentä kertaa. Tuntuu, että siellä olen törmännyt aika nirsoihin naisihmisiin. Oikein pitää ihmetellä, että mitäköhän nämäkin netti-naiset mieheltä odottaa?

Itse ei niin korkeaa tasoa ole mielestäni pitänyt. Kunhan on normaalivartaloinen ihminen, ja naamaa pystyy katsomaan, ilman, että tarvitsee pussia laittaa päähän, niin sillon voin katsoa, josko sitä pitempäänkin jaksaisi tutustua.

Lähinnä se on kummastuttanut, että tullut usein torjutuksi vaikkei naisihmisetkään mitään niin ihanan ihmeellisiä prinsessoja ole ollut. Kuitenkin juttu on luistanut hyvin, sekä alussa netissä tutustuessa, ja sitten myöhemmin ihan livenä. Yleensä koulutustasot, ja kiinnostuksen kohteet tuntuisi natsaavan aika hyvin yhteen. Mutta kuitenkin kertatapaamiseen on jäänyt lopputuloksella "katsellaan", vaikka olisi tyyliin puoli vuotta jauhanut skeidaa sähköpostilla, ja kuvat ym. vaihdettu.

Toisaalta sitten kun on yöelämään käynyt tutustumassa, niin huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä poistuu baarista viehättävämmän neidin seurassa, kun on ikinä ollut yksilläkään sokkotrefeillä. Ja tutustumiseen on mennyt vain 15 minuuttia baaritiskillä.

On se vaan niin kummallista tämä parinvalinta

 

[Gillyanne]

Tärkein yksittäinen kriteeri on varmasti ulkonäkö, mutta ei se valokuvakaan ole niin välttämätön kuin sanot. Itseään voi kuvailla myös sanallisesti, ja vaikka tämä ei ole mitenkään ongelmatonta, on se silti mahdollista ja toimii kokemuksieni mukaan yllättävän hyvin.

Tähän valokuvan tärkeyteen/ei-tärkeyteen sellainen kommentti, että loppujen lopuksi yksi yksittäinen valokuva ei ihan hirveästi välttämättä kerro. Itse olin saanut nykyiseltä kumppaniltani kuvan ennen kuin tapasimme IRL, mutta loppujen lopuksi hänen ulkonäkönsä tuli kuitenkin "yllätyksenä" - sillä saamani kuva a)oli sellainen/sellaisessa tilanteessa otettu, ettei siitä oikein voinut paljon päätellä, esim. kropan mittasuhteet yms. jäivät täysin hämäriksi b)muutamat asiat -tyyliin piilarit/rillit, parta/ei partaa - olivat kuvanottohetkestä ehtineet jo muuttua c)omasta mielestäni tuo saamani kuva ei tod. tee lainkaan oikeutta kumppanilleni, eli yllätys oli vain ja ainoastaan mieluisa.

Toisaalta, minulla oli kuitenkin jo reilusti tietoa ko. ihmisen harrastuksista yms. asioista, joten jotain saattoi toki niidenkin perusteella päätellä... joskin onnistuin siitä huolimatta tekemään lahjakkaasti vääriä johtopäätöksiä (jolle onkin jälkeenpäin monta kertaa naurettu). :D

Itsekin toki lähetin kumppanille parikin kuvaa itsestäni, ja jälkeenpäin, kun siis jo seurustelimme, hän kommentoi niitä "kohteliaasti" pönötyskuviksi :lol2:

 

[eldd]

Mutta kuitenkin kertatapaamiseen on jäänyt lopputuloksella "katsellaan", vaikka olisi tyyliin puoli vuotta jauhanut skeidaa sähköpostilla, ja kuvat ym. vaihdettu.

Tuo pitkä kirjeenvaihto on pahin virhe, jos tavoite on tavata ihminen elävässä elämässä. Olen itse tehnyt sen lukuisia kertoja. Naisen kalenterista löytyy tapaamisaikoja huonommin kuin keskisuuren pörssiyrityksen toimitusjohtajalta.

Koin valaistuksen, kun juttelin ystäväni kanssa, joka oli tavannut kymmeniä ihmisiä kirjeenvaihdon jälkeen. Hänen ohjeensa oli selkeä: jos tapaamista ei järjesty kolmessa viikossa ensimmäisen kirjeen jälkeen, vastapuoli ei ole kiinnostunut tai muuten aikaansaava ihminen. Lopeta ja siirry seuraavaan.

 

[eldd]

...tyypillä oli paskaiset rillit...mietin että voisi hankkia piilarit ja leikata tukan jne mutta... tajusin että mission impossible ja se siitä.

Silmälasien peseminen ei siis olisi riittänyt vaan ne olisi pitänyt vaihtaa vielä piilolaseihin? Tulee mieleen ala-asteen "rillipäät älkööt vaivautuko" -kirjekamuilmoitukset.

 

[Pyranha]

Silmälasien peseminen ei siis olisi riittänyt vaan ne olisi pitänyt vaihtaa vielä piilolaseihin? Tulee mieleen ala-asteen "rillipäät älkööt vaivautuko" -kirjekamuilmoitukset.

Jospa ne oli aivan järkyttävät Mauno Ahos-lasit?

Mä olen itse saanut rilleistäni pelkästään positiivista kommenttia (siis uusimmista, edelliset haukuttiin maan rakoon) tosin kyllä kaikki on olleet sitä mieltä että piilareilla vielä parempi

Niin ja sokkotreffeistä mulla on 3 kokemusta.
Ensimmäinen oli tarjaturusmainen metallibändin solisti, ei harrastanut liikuntaa juuri lainkaan, totesin ettei sovi mulle. Treffejä ei edeltänyt minkäännäköinen viesteily, itseasiassa en edes tiedä kuinka hänellä oli numeroni, eräänä iltana vain puhelin soi ja naisääni kysyi treffataanko tunnin päästä Teerenpelissä? En kehdannut siellä istuessa kysyä mistäs me tunnetaan...
Toinen taas oli laittanut spostilla kuvan joka oli otettu noin 15 kiloa aikasemmin, totesin ettei sovi mulle. Olisi nyt edes ollut rehellinen, millä se sen luuli salaavansa...
Kolmas olikin oikein kiva ja nätti sporttityttö, muutaman viikon ajan nähtiin jona aikana totesin tytön olevan sellainen nenäpystyssäkermaperseleidi jota tämä sälli ei jaksa katsella.. :lol2:

Sittemmin olen luottanut humalaisen intuitioon, thhoi on hyvän näkhöinen ja niin päin pois. Tällä tavalla nykyinenkin tyttöystävä löytyi, ja hyvin menee !

 

[MissEvilEve]

Silmälasien peseminen ei siis olisi riittänyt vaan ne olisi pitänyt vaihtaa vielä piilolaseihin? Tulee mieleen ala-asteen "rillipäät älkööt vaivautuko" -kirjekamuilmoitukset.

No ei. Toki miehellä voi olla silmälasit Minulla itsellänikin on silmälasit ja piilarit eli se ei ole ongelma laisinkaan. Esitin asian vähän epäselvästi, olisi pitänyt lisätä että esim uusien lasien ostaminen/piilarit, ne silmälasit kun olivat semmoista aivan järkyttävää mallia myöskin, eivät sopineet kantajalle ja oli vaihdettu viimeksi varmaan kun hän oli 13-vuotias. Olisi vain puuttunut että ne olisi teipattu sangasta...

 

[hafanafa]

Esitin asian vähän epäselvästi, olisi pitänyt lisätä että esim uusien lasien ostaminen/piilarit, ne silmälasit kun olivat semmoista aivan järkyttävää mallia myöskin, eivät sopineet kantajalle ja oli vaihdettu viimeksi varmaan kun hän oli 13-vuotias. Olisi vain puuttunut että ne olisi teipattu sangasta...

Mä käytin just tollasia laseja pitkään ja ois mul talleski. Entistä tyttöystävää nolatakseni laitoin ne joskus kaupungil päähän. Paitsi et niitä oli viel hitsailtu. Nyt kyl käytän kokoaika piikareit

 

[MissEvilEve]

Mä käytin just tollasia laseja pitkään ja ois mul talleski. Entistä tyttöystävää nolatakseni laitoin ne joskus kaupungil päähän. Paitsi et niitä oli viel hitsailtu. Nyt kyl käytän kokoaika piikareit

:lol2: Varmaan ihanat.

 

[hafanafa]

:lol2: Varmaan ihanat.

Isä näki ne ni piti ostaa heti uudet. Sanotaanko näin etten niit sinkkuna viiti pitää kummemmin. Paitsi tietysti jos jollai naisel ois sellanen fetissi

 

[Cthulhu]

Henkilökohtainen fetissini on miesten kädet. Siis ei niinkään isot lihakset, vaan kourat.

Aika paha, minä olen aika iso ja vahva mutta minulla on pienet kädet (siis ranteesta eteenpäin) ja pitkät sormet.
Mummo aina vittuileekin, että ei sinusta olisi työmieheksi vaan pianonsoittajaksi...

 

[Sumu]

Sumu pitää kokeilla josko ne isot miehet huomais mut paremmin, tai sit saan vaan turpaan :whip:

Tuskin tulee nokkaan, siis jos käytät naisten aseita siinä huomatuksi tulemisessa..

Kyllä siinä isompaakin miestä viedään kun tekniikka on oikea, eikös? ;)

 

[taicaviitta]

Sumu pitää kokeilla josko ne isot miehet huomais mut paremmin, tai sit saan vaan turpaan

Tuskin tulee nokkaan, siis jos käytät naisten aseita siinä huomatuksi tulemisessa..

Kyllä siinä isompaakin miestä viedään kun tekniikka on oikea, eikös? ;)

hmmm... kuinkahan minusta alkaa tuntumaan siltä että tämän jo jonkin aikaa sietämättömän eroottisena jatkuneen ´kirjeenvaihdon´ seurauksena -> Sumu :haart: Diamond_girl...? ;)

älkää nyt ainakaan sitten juhannuksena menkö naimisiin ja pilatko muiden poltankokonjajuonainakinkuusikoriakaljaajakossunennenkuinsammun-josenhukusitäennen -juhlia!

*taica poistuu ennustajanpallonsa äärestä ja jatkaa deitti-ilmoitusten lukemista odotellen milloin se ihanan hunajainen urheilijaneito sattuu vastaan*

 

[Tape]

Koko ketjusta on havaittavissa, että pakkiksen porukka on ilmeisesti mitä kauneinta & komeinta. Lisäksi sitä jotakin ja kemiaa todennäköisesti tuntuu löytyvän myös runsaasti porukasta.

Ihailtavaa seurata näin "kokemattoman" silmin keskustelua, kun on ollut parisuhteen tyhjiössä kohta 10 vuotta - silloinhan ei muita vilkuilla, eihän? Eli ei ole tarvinnut vaivautua ketjun ongelmiin, vaan on saanut kokea sitä ongelmaa ihan kotioloissa.

 

[Hippa]

Eniten olin pettynyt itseeni sillä koin olevani todella pinnallinen paska ja huono ihminen kun tämä 'ihastukseni' katosi tuhkana tuuleen eikä edes se upea luonne pystynytkään korvaamaan ulkoisia ja tyylillisiä puutteita. Taistelin itseäni vastaan 3vrk ja yritin väkisin pitää tyypistä, mietin että voisi hankkia piilarit ja leikata tukan jne mutta... tajusin että mission impossible ja se siitä.

Kuvasit aika osuvasti ne tunteet, mitä koetaan, kun netti-ihastus on livenä jotain ihan kamalaa.

Monen tuollaisen kokemuksen jälkeen häpesin sen verran, etten enää halunnut kokea tuollaista ja sitten tuon tyypin jutut sai jäädä. En enää halunnut tutustua eka netissä ja sitten tavata.

Yritin jopa psyykata itseäni ennen tapaamista, ettei ulkonäöllä ole väliä. No arvatkaa vaan oliko siitä apua

 

[Hippa]

Aika paha, minä olen aika iso ja vahva mutta minulla on pienet kädet (siis ranteesta eteenpäin) ja pitkät sormet.
Mummo aina vittuileekin, että ei sinusta olisi työmieheksi vaan pianonsoittajaksi...

Tollaiset kädet on just pop