Ensimmäisen kerran taisin patin huomata kesällä 2005.
Silloin se oli vaan sellainen kovahko kynnen kokoinen punottava matala patti. Jossain vaiheessa se sitten muuttui sellaiseksi puolipallon muotoiseksi "veripussiksi". Eli vähän niinkuin verenpunainen luomi. Sitten se puhkesi jossain vaiheessa ensimmäisen kerrran ja tuntui saavuttavan lopullisen muotonsa. Keväällä 2006 intti-terveydentarkastuksessa näytin sitä lääkärille, joka anto antibioottikuurin. No kuivahtihan se vähän, mutta palasi kuitenkin. Syksyllä kävin sitten erikoislääkärillä, joka pisti leikkausjonoon.
Siitä seuraavassa (Vitutusketjun antimia):
Turisas sanoi:
Yhdeksän päivää sitten leikattiin sinus pilonidalis (persvaossa majaileva, tulehtunut karvatuppi, joka kasvattaa onkaloita ihon sisään).
Muutama päivä leikkauksen jälkeen haava ilmaisi tulehtuneensa repimällä itseänsä auki (seitsemästä tikistä noin puolet enää paikallaan) ja puskemalla mätää minkä ehti. Takaisin sairaalaan, jossa tikkien poisto ja haavan putsaus.
Nyt eletään neljättä päivää noin seitsemän senttiä pitkän, neljä leveän ja kaksi syvän avohaavan kanssa. Päivittäin kirpaisevan riemukkaat haavan huuhtelut ja siteiden vaihtamiset. Ekstrana haavan sisään laitettava sidos, joka pakottaa haavan paranemaan pohjasta ylöspäin.
Antibiootteja pitää syödä vielä vajaa viikko, johon mennessä tulehdus toivottavasti laantunut ja haavan varsinainen parantuminen voi alkaa. Avohaavaan annetaan yleensä noin kuukausi sairaslomaa, haavan täysi umpeutuminen kestää yleensä kauemmin, arpi voi toki olla arka vaikka vuosia.
Olen ollut poissa koulusta nyt puolitoista viikkoa (ei saa istua) ja alunperin oli tarkoitus mennä takaisin vuoden alusta, mutta tulehdus ja tikkien poisto saattavat hyvinkin pidentää sairaslomaa. Vaikka voin toki yrittää parhaani mukaan tehdä tehtäviä kotona, jäänen jälkeen muista kouluhommissa. Meneillä lukion ehkäpä tärkein jakso, kevään kirjoituksiin tähtäävät kertauskurssit. Ensi kesällä alkavaan armeijaan tähtäävä kuntoilu on vieläkin aloittamatta, koska ahtisaarimaista kävelyä lukuun ottamatta liikuntaa ei pehemmin voi harrastaa (ei kiinnosta vääntää habaa kolmen kilon käsipainoilla).
edit. Näiltä näkymin joulupöydän antimet nautitaan joko seisaaltaan tai roomalaistyylin kyljellään
Turisas sanoi:
Hiihtolomalla (viikko kymmenen) haava oli jo vihdoin sen verran pieni, että päätettiin jättää haavan sisäinen side pois. Muutamaa päivää myöhemmin haava näytti umpeutuneen kokonaan ja päätettiin jättää myös päällimmäinen sidelappu arven päältä pois.
Viikko-puolitoista meni hyvin, kunnes pienten kipuilujen jälkeen huomasin suihkusta tullessani haavan auenneen taas hieman siitä kohdasta, mistä se viimeisenä meni kiinni. Laitettiin sitten vähän sidelappua suojaksi siihen, mutta seuraavana päivänä se oli auennut taas vähän lisää. Sitten lyötiin taas pitkästä aikaa haavan sisään se sidos ja nyt ollaan pari päivää jännitetty mihin suuntaan kehitys lähtee.
Leikkauksesta taitaa olla nyt reilu 15 viikkoa ja muutaman viime päivän aikana ollaan otettu takapakkia kolmisen viikkoa. Haava on läpimitaltaan enää alle sentin ja syvyyttäkin vain saman verran, mutta silti sitä pitää varoa ja hoitaa päivittäin.
Kirjoitukset tuntui sentään menevän ihan ok, vaikka laskeskelinkin, että tämän leikkauksen ja muun sairastelun takia olin nyt lukion kolmosvuonna poissa kolmasosan lukuvuodesta. Liikuntaa ei pysty kunnolla harjoittamaan vieläkään. Salilla en ole käynyt viime syksyn jälkeen, tällä hetkellä ainut liikuntamuoto on satunnaiset kävelyt.
Alun perin oli tarkoitus viimeistään kirjoitusten päätyttyä (eli nyt) aloittaa kunnon kuntokuuri. Käydä salilla ja lenkillä melkein päivittäin heinäkuussa alkavaan asepalvelukseeen asti. Nyt olen huonoimmassa kunnossa miesmuistiin eikä tietoa ole milloin asiaan olisi mahdollista saada parannusta.
Harmittaahan tämä.
Tällä hetkellä tilanne on se, että haava on taas mennyt umpeen, mutta on vähän kirjavan värinen (tummempia juovia joissain kohdissa) ja välillä kipuilee, jos asento on huono.
Kohta tulee siis puoli vuotta täyteen leikkauksesta. Tänä aikana en ole salille uskaltautunut. Kävelyllä olen käynyt ja muutaman kerran jopa hölkkäilemässä.
Huolestuttaa tuo heinäkuussa alkava armeija aika paljon. Tällä hetkellä kuitenkin huuhtelen haavan jokaisen istunnon jälkeen plus jokaisen suihkun yhteydessä erikseen pari minuuttia. Pyrin myös istumaan ja makaamaan mahdollisimman haavaa säästävästi.
edit. Roomille: Mulla se patti sijaitsi noin nelisen senttiä persvaon yläreunasta ja noin sentin verran "keskiviivasta" vasemmalle. Aika ylhäällä siis mullakin. Arpi on toki levittäytynyt vähän joka suuntaan tuosta keskipisteestä.
