Silloin minua sattui...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Ei saatana. Tulipa muuten mieleen tuosta juurihoidosta yksi vanha muisto. Pienenä multa otettiin yksi viisauden hammas irti. Se oli täysin terve, mutta oli toisen hampaan tiellä, joten se piti poistaa. Se kävi kipeää kun ne nitkutteli sitä hammasta pihdeillä.
 
Ala-asteella oli koulun pihalla loiva jäämäki, jossa oli tietenkin kiva liukua seisaalteen. Eipä kestänyt kauaa kun vedin komeat lipat ja takaraivo edellä jäähän, nyrkin kokonen patti päässä enkä pystynyt pariin viikkoon nukkumaan selälläni. Nykyään siinä kuhmun kohdalla kasvaa tummaa hiusta vaikka olen muuten blondi :D
Yläasteella joku pässi tönäs mut päin betoni seinää, muuten ei käynyt kuinkaan mutta safkan pureksiminen jäi muutaman päivän ostalta väliin.
 
Harjoittelin joskus ponnistusvoimaa hyppimällä puistossa tasajalkaa kiviselle tukimuurille, jonka korkeus kasvoi vasemmalta oikealle. Etenin jokaisen hypyn jälkeen hieman oikealle joutuen hyppäämään aina korkeammalle. Yhdessä hypyssä ponnistus jäi kuitenkin hieman vajaaksi sillä seurauksella, että ainoastaan varpaani osuivat muurin päälle ja lipesin säärilleni terävää kivireunaa vasten. Osumakohta oli suoraan polven alapuolella. Mitään ei onneksi murtunut, mutta tovin kieriskelin maassa näkemättä muuta kuin mustaa.
 
muutamia kertoja on sattunut. oikeestaan aika pirun useita.

koulussa oli telinevoimistelua ja hyppäsin voltin, joka ei sitten osunutkaan paksulle patjalle vaan meni sen yli, jossa oli pari ohuempaa patjaa. sattumoisin niitä ei ollut työnnetty ihan yhteen vaan kantapää jysähti suoraan lattiaan. hetkessä oli kamppeet ihan märät tuskahiestä ja oli vaikeaa saada edes sanaa suusta. johonkin aikaan ei kunnolla kävelty.

pentuna leikin ovella avojaloin vaikka isä kieltelikin ja sanoi että "jätät vielä jalkasi oven väliin". siinä naureskelin ja sanoin että "en jätä. kato vaikka". samassa nykäisin oven kiinni ja yllättäen jalka jäi väliin. nimettömästä varpaasta amputoitiin puolet pois. ikää oli silloin n. 5v. verta tuli komeasti.

kerran heittelin superpalloa (oli noin golfpallon kokoinen) seinään ja latasin yhteen heittoon kaiken voimani. pallo tuli takaisin ja pomppasi noin metrin päästä suoraan kulkusille. siitä hyppy pallon mukana puoli metriä ylöspäin ja putoaminen polvilleen ainakin vartiksi. meinasi vähän puklauttaa silloin.

sitten on näitä perinteisiä luikastumisia ja pyörällä kaatumisia. halkaisijaltaan sentin kokoinen kivi upposi kerran pienenä pyörällä kaatuessani polveen. ajelin rauhassa kotiin ja katselin likaista polvea, kunnes verta alkoi pulputa kuin pienellä teholla olevasta suihkusta. myös jäälle olen joskus ala-asteella kaatunut suoraan takaraivolleni mutta eipä taju lähtenyt silloinkaan. ainoastaan vähän sumeni :)

siinäpä oli muutamia. laitan lisääkin jos vielä tulee mieleen.
 
Deat sanoi:
Pakko nyt kysyä, kun pitkään on mieltä vaivannut, että jos menee molemmat kädet kipsiin, niin tarviiko silloin veskissä käydessä myös jonkun jelppimään? Tiedättehän, veskipaperia on varmaan aika hankalaa käsitellä tällöin... :D
Click to expand...

Ainakin naispuolisena olin täysin riippuvainen äidin avusta silloin kun molemmat kädet oli kipsissä...menkkojen aikaan erityisesti se oli silloin 13-vuotiaana äärimmäisen noloa...:nolo:
 
huumor sanoi:
koulussa oli telinevoimistelua ja hyppäsin voltin, joka ei sitten osunutkaan paksulle patjalle vaan meni sen yli
Click to expand...

Tästä tulikin mieleen oma kokemus.. Sama homma, voltti, mutta paksuja patjoja oli kaksi, alas niiden väliin, sopivasti kyykkyyn ja oma polvi silmäkulma kohtasivat toisensa.. Ihmettelen suuresti, ettei tullut mustaa silmää.
 
Aikoinaan junnuna kun tuli vielä judottua, tapahtui seuraavaa:
Oltiin lämmittelemässä ennen kisoja ku kaveri nakkas mut jollakin käsiheitolla (ei muista enää nimiä) silleen hienosti, että oikee olkapää laskeutu ensin. Pikkunen murtuma solisuluuhun, mutta tekihän se gutaa ku luun osat hankas vastakkain aina välillä.

(Joutu opetteleen monien asioiden tekemisen vasurilla ;) )
 
TJJ sanoi:
Tästä tulikin mieleen oma kokemus.. Sama homma, voltti, mutta paksuja patjoja oli kaksi, alas niiden väliin, sopivasti kyykkyyn ja oma polvi silmäkulma kohtasivat toisensa.. Ihmettelen suuresti, ettei tullut mustaa silmää.
Click to expand...
heh..miltei sama juttu mulla sellasella isolla trampoliinilla. voltti huonosti alas ja polvi kimposi suoraan ylähuuleen. huuli turposi kevygotlerin kokoiseksi ja verta tuli aika iloisesti. onneksi ei tullu hampaat huulen läpi.
 
SniffDaddy sanoi:
Yläasteen liikuntatunnilla sählymaila napsahti suoraan rosvosektorille. Otin vähän aikaa lukua.
Click to expand...

Ahh, yläasteen liikuntatunnit, niistä ei oo mitään muita kuin kipeitä muistoja. Parhaimpia olivat juuri talviset jääkiekkopelit. Tosin ilman kiekkoa, joka oli korvattu jäisellä tennispallolla. Rosvosektoriin napsahtaessa se sattu kanssa aika paljon.:hyper:

Toinen juttu oli se, kun liikunnanopettajalla oli sellainen käsitys että pipo on yhtä hyvä suojaväline kuin kypärä. Kelasin sitten kunnolla vauhtia tarkoituksenani purjehtia kentän läpi ja nostaa pallo ylämummoon. Tuloksena olikin vakava aivotärähdys (pää oli kipeä melkein kuukauden), kun yksi vähemmän luistelutaitoinen kaveri päätti pysäyttää menoni pukkaamalla minua otsaan.:rock:
 
Mua sattui (ja pitkään sattuikin) kun muutama kesä sitten vetäisin lipat rullaluistimilla. Vauhtia mukavasti loivassa alamäessä ja hellepäivänä varusteena lyhyet shortsit ja piskuinen toppi. Siitä sitten toinen luistin sellaiseen railoon ja meikäläinen ensin turvalleen rannesuojien varassa, josta seuraavaksi jarrutettiin toisella reidellä ja pakaralla. Siitä vielä sitten kyynärpäiden kautta ympäri toiselle kyljelle. Vähän aikaa kesti että uskalsin katsoa, mitä musta on jäljellä, päätä en onneksi lyönyt.

Asvaltti-ihottumaa kauttaaltaan joka paikassa, pahin jälki lähti oikeasta kankusta ja jatkui sääreen asti. Voin sanoa, että ei ole suihkuttaminen koskaan niin herkkää tehnyt, kuin silloin, ku piti mennä kotiin suihkuttamaan ne kaikki hiekat ja paskat haavoista pois. Eikä siinä vielä kaikki :david: Säären haava päätti helteillä tulehtua ja oli sitten auki 3 viikkoa. Pohje ja nilkka turposi kaksinkertaiseksi ja haavan päälle tuli sellainen valkea kate, jota sitten piti 3 kertaa päivässä suihkutella ja pitää puhtaana. Saunajakkara aina suihkukaapin eteen ja suihkusessio hammasta purren ja itkua vääntäen. Nyt on muistona 15 sentin arpi, joka ihme kyllä on hävinnyt melko huomaamattomaksi.

Mitä tästä kaikesta opimme? Ei ole vieläkään polvisuojia, mutta kypärä sentäs löytyi päähän...Mutta, tekevälle sattuu :D
 
Willie sanoi:
Harjoittelin joskus ponnistusvoimaa hyppimällä puistossa tasajalkaa kiviselle tukimuurille, jonka korkeus kasvoi vasemmalta oikealle. Etenin jokaisen hypyn jälkeen hieman oikealle joutuen hyppäämään aina korkeammalle. Yhdessä hypyssä ponnistus jäi kuitenkin hieman vajaaksi sillä seurauksella, että ainoastaan varpaani osuivat muurin päälle ja lipesin säärilleni terävää kivireunaa vasten. Osumakohta oli suoraan polven alapuolella. Mitään ei onneksi murtunut, mutta tovin kieriskelin maassa näkemättä muuta kuin mustaa.
Click to expand...

Legendaarista:D
 
Jalkani olen kerran murtanut, lähdin pentuna kiipeämään raksalla puupinon päälle, joka ei ollutkaan millään "kiinni" --> lankkua säären päälle. Kivusta ei ole enää mitään muistikuvaa, mutta todennäköisesti sattui.

Jokunen vuosi sitten sain värikuula-aseesta kaulaan n. metrin etäisyydeltä. Olin jo saanut osuman ja kädet oli ylhäällä sen merkiksi. Tyyppi sitten päätti vielä varmistaa. :kippis1:
Ei ollut kaukana, että olisin tyhjentänyt oman aseeni sen jantterin pärstään.
Sattui niin pirusti ja kaula oli todella turvoksissa pitkään, luokkaa tennispallo ihon alla.
 
Reluctant sanoi:
Jalkani olen kerran murtanut, lähdin pentuna kiipeämään raksalla puupinon päälle, joka ei ollutkaan millään "kiinni" --> lankkua säären päälle. Kivusta ei ole enää mitään muistikuvaa, mutta todennäköisesti sattui.

Jokunen vuosi sitten sain värikuula-aseesta kaulaan n. metrin etäisyydeltä. Olin jo saanut osuman ja kädet oli ylhäällä sen merkiksi. Tyyppi sitten päätti vielä varmistaa. :kippis1:
Ei ollut kaukana, että olisin tyhjentänyt oman aseeni sen jantterin pärstään.
Sattui niin pirusti ja kaula oli todella turvoksissa pitkään, luokkaa tennispallo ihon alla.
Click to expand...

Jostain syystä repeen aina näitä pösilöitä vaikka vaaraks onkin, kun kuvittelee tilanteen kun semmonen vajaaälynen tähtää ja miettii "vittu sehän seisoo vie" ja päättää mosauttaa :D
 
BoneFish sanoi:
Jostain syystä repeen aina näitä pösilöitä vaikka vaaraks onkin, kun kuvittelee tilanteen kun semmonen vajaaälynen tähtää ja miettii "vittu sehän seisoo vie" ja päättää mosauttaa :D
Click to expand...

Joo, se ei satu jos se osuu "oikeassa taistelussa", mutta ku tuut jostain kädet ylhäällä ja joku pässi rojauttaa elämänsä tilaisuuteen 8 patin sarjan, suu avoinna ja silmät suurena, NYT-minä-ainakin-osun-se-on-varma,niin SE raivostuttaa. Tekee mieli iskeä kiväärin perällä ja kunnolla. Kiivaimmat kommentit ja parhaat haukkumasanat keksii yleensä noissa tilanteissa.
 
alaviisaudenhampaiden leikkaukset:(

ala-asteelta muistan muutaman tapauksen.oli liikuntatunti ja leikittiin sellaista hiirenhäntä-leikkiä. yksi pyörii ympäri naru kädessä ja muut hyppivät narun ylise. noh, siinä hypittiin vähän aikaa kunnes oikea polvi sanoo sopimuksen irti ja on pois paikoiltaan. silloin minua sattui:itku: :itku: jouduin linkkaamaan koulupäivän jalalla, josta polvi pois paikoiltaan. nami, kun teki gutaa!:hyper: sain sellaiset nilkasta reiteen asti ulottuvan tuen jalkaan ja kepit, kun pääsin sitten sairaalaan asti. 6vk:a jouduin pitämään sitä. sinä aikana myös vasen puoli kaulasta kramppasi aikana pahasti. jos käänsi päätään vähääkään vasemmalla, meinasi lähteä tajua. jokin lihaskramppi varmaankaan.

toinen kerta liikuntatunnilla oli menossa jokin juoksuleikki. oiva tilaisuus päästä hakemaan hernepussia eli kunnon juoksuvauhti päällä, kunnes edessäni näen kaksi kertaa painavamman tytön:eek: ja pum. juoksin suoraan isoa tyttöä päin. kaaduin ja hetken aikaan näin tähtiä pyörivän päässäni kuin piirretyissä konsanaan.:lol2: taisi lähteä ilmatkin pihalle. ei niin kivulias kokemus, mutta muistan aina tuon tapahtuneen.

nykyään selkäkipukohtaukset on jotain todella mahtavaa kipuilua kun kipu säteilee pohjeisiin ja yläselkään. jokin noidannuoli kuulemma vaivaa.. tiedä mikä siihenkään auttaa loppujen lopuksi yhtään.:jahas:
 
Raskolnikov sanoi:
Aikoinaan junnuna kun tuli vielä judottua, tapahtui seuraavaa:
Oltiin lämmittelemässä ennen kisoja ku kaveri nakkas mut jollakin käsiheitolla (ei muista enää nimiä) silleen hienosti, että oikee olkapää laskeutu ensin. Pikkunen murtuma solisuluuhun...
Click to expand...

Samoin kävi meikäläiselle vuosia sitten judotreeneissä. Kaveri nakkas olkavarsiheitolla ilman sivusuuntaista kiertoa, joten pää edellähän sieltä alas tultiin kovaa ja korkeelta. Jotenkin sain pään taivutettua sivuun ja oikea olkapää edellä siitä sitten tatamiin. Vielä nykyäänkin tuo olkapää paukkuu (ja solisluu pomppii ) ja naksuu kättä pyörittäessä, hauiskääntöä tehdessä yms.
 
Olemme vaimon kanssa rakentamassa omakotitaloa ja olin tuossa eilen siellä vähän hommissa. Välipohjaan oli puhallettu villat ja olin yläkerrassa tasoittelemassa niitä, että saisi lattialankkua ruveta kohtapuoliin iskemään ylös.

Tottakai menetin jossain vaiheessa tasapainoni ja rupesin ottamaan oikealla jalalla tukea, mutta se menikin kattotuolin ja lisälankkujen ohi suoraan tyhjän päälle. Eli muovista läpi ja hyvä ettei koko äijä tippunut alakertaan, jäin kainaloista ja vasemmasta jalasta "kiinni" ja vältyin tippumisen. Sain kuitenkin infernaalisen kivun perseeseen oikeaan kannikkaan sen osuessa kattotuoliin. Kipu oli tapahtumahetkellä tosiaan kova, mutta tänään se vasta kipeä onkin ollut. Istuminen on todella tuskaista ja joudunkin istumaan vinosti vasemmalle kannikalle painottaen, töistä kun tulin kotiin autolla niin tuntui, että kännykkä olisi ollut perseen alla kun on niin turvoksissa ja kovana :) n.15cm pitkä ja 5cm leveä mustelma on tullut myös.

Tämä on kyllä yksi kovimmista kivuista mitä ikinä on ollut. Se se vasta olisi nolo kun joutuisi perseen kipsaamaan :lol2:

Taidan suosiolla jättää tämän viikon treenit väliin, koska on turha toivo tehdä mitään jaloilla ja ei kyllä penkilläkään mielellään istu/makaa.
 
Laiffah sanoi:
Samoin kävi meikäläiselle vuosia sitten judotreeneissä. Kaveri nakkas olkavarsiheitolla ilman sivusuuntaista kiertoa, joten pää edellähän sieltä alas tultiin kovaa ja korkeelta. Jotenkin sain pään taivutettua sivuun ja oikea olkapää edellä siitä sitten tatamiin. Vielä nykyäänkin tuo olkapää paukkuu (ja solisluu pomppii ) ja naksuu kättä pyörittäessä, hauiskääntöä tehdessä yms.
Click to expand...
Ja mulle 7 vuotta sitten. Sattumoisin vaan meni olkapää sijoiltaan ja harrastus loppui siihen. Tatamissa ihmettelin kun kädessä ei ole voimaa, enkä pysty nousemaan ylös. Sit tajusin, että koko käsihän on aivan vituillaan; olkavarressa sojottaa ylimääräinen pullistuma (luun pää). Viileästi pyysin ohjaajaa vetämää käden paikoilleen, se teki työtä käskettyä. Ikut kyllä tuli jälkikäteen pukuhuoneessa. Mulla on niin tiukat nivelet yleensäkin, että vieläkin sijoiltaan meno tuntuu kuin lähtisi heti taju kankaalle.
 
Sattunu on vaikka millä tavalla. Paikkoja murtunut ja ruhjevammoja tullut. Naulaa mennyt jalakapohjan läpi ja vähän kaikkea enemmän tai vähemmän ihmeellistä. Lisäksi migreenikin löytyy (tosin nykyään todella hyvin hallinnassa). Että jonkin verran tuota perspektiiviä eri kipuihin on.

Mutta mikään ei koskaan ole sattunut niin paljon kuin sattui viikonloppuna. Meinaa tämän kurkkupaiseen auki repiminen. Eka perjantaina repi auki ja kyllähän se sattu, mutta kipu oli vielä ihan sidettävissä rajoissa. Sitten lauantaina toinen lääkäri päättää kokeilla, että miten hyvin lähtee kun ilman puudutusta repii edellisen lääkärin haavat auki paiseesta (ettei tartte turhaan puuduttaa jne). Täytyy tunnustaa, että suht. isostakin miehestä kyllä kyyneleet valu silmistä, kylmä hiki iski välittömästi ja hallitsematon tärinä. Hassuinta vielä, että tuli ihan todellinen pelko tuota lääkäriä kohtaan - semmonen pelko mitä ei pysty edes mitenkään järjellä perustelemaan.

Kivointa tilanteessa tietysti se, että ei nyt edes vielä ole varmaa, että auttoiko toimenpide vai pitääkö se uusia. Tosin mun tapauksessa se uusitaan joko nukutuksessa tai sitten ruumishuoneella...
 
Back
Ylös Bottom