Salitreenin hyödyt elimistössä

[kehonrakentaja]

Noniin viisaat ihmiset. kertokaapa treenin hyödyt elimistössä. Eli puhutaan nyt salitreenistä (ei aerobisesta jonka hyödyt tietää pitäisi). lihasmassan kasvu ja muut tiedetään mutta vaikuttaako verenkiertoelimistöön, keuhkoihin, sydämeen ...... yms. Tästä asiasta meinaan ei löydy kovinkaan paljon tietoa netistä ylipäätään, hirmuisán vajaaksi jää anti kun yrittää etsiä asiasta tietoa. saattaa näyttää tyhmältä ja kuulostaakkin siltä koska liikunta vaikuttaa mutta hieman yksityiskohtasemmin kiitos. :thumbs:

 

[MEV]

totta kai punttis vaikuttaa elimistöön.

Se ei vaikuta muuhun kuin tuo aerobinen harjoittelukaan, hermostoon, keuhkoihin ja sydämeen.

Mutta hei, kaikki vaikuttaa kaikkeen, kaikki on vuorovaikutuksissa keskenään, mutta älkös peljätkös, ei siitä mitään haittaa ole sun elimistölle, päinvastoin.

:D

 

[kehonrakentaja]

Niin aivan, mutta esimerkiksi semmoinenkin asia jonka pitäs ihmisten tietää paremmin on juuri se oikeanlailla syöminen. vääränlainen ruokavalio + salitreeni on omiaan nostamaan verenpainetta joka ei pitkän kaavan mukaan ole kovin suotuisaa....

 

[weismyller]

vahvistaa luustoa ja jäseniä ynnä muita tukikudoksia

 

[Hannis]

Kyllä voimaharjoittelusta on paljonkin tutkittua tulosta.. jaksais vaan alkaa etsiä. Mutta kerronpa nyt tässä ulkomuistista, että tarpeeksi tehokas kuntosaliharjoittelu vahvistaa lihasvoimaa, joka auttaa mm. tasapainon ylläpidossa, päivittäisissä askareissa (pukeminen, kauppakassin kanto, lapsen hoito...) sekä hoitaa ja ehkäisee erilaisia rasituksesta johtuvia tiloja.

Esimerkiksi olen lukenut että kampaaja hyötyy niska-hartiaseutua vahvistavasta kuntosaliharjoittelusta jopa enemmän kuin venyttelystä, mikäli hän kärsii niska-hartiaseudun rasistuskivusta. Kampaaja joutuu työssään jännittämään lihaksia, jolloin vahvat lihakset kestävät rasitetta paremmin.

Eläkeläiset ovat tutkitusti pystyneet parantamaan lihasvoimaansa painoharjoittelun avulla merkittävästi, tämä taas parantaa tasapainoa ja kehon hallintaa, ja mm. ehkäisee kaatumisia. Tämän johdosta vanhus kykenee asumaan pitempään kotona ja tulee toimeen omin avuin parmmin.

Nuoremmilla ihmisillä (ja vanhemmillakin) painoharjoittelu parantaa kehon tuntemusta, fyysistä kuntoa ja ehkäisee erilaisia lihasheikkoudesta johtuvia kiputiloja. Esim. selkäkivut hyvin yleisesti johtuvat heikoista vatsalihaksista.

Lisäksi on paljon juttuja, joissa on kerrottu painoharjoittelun vähentävän riskiä sairastua erilaisiin tauteihin. (diabetes, osteoporoosi, metabolinen oireyhtymä...)

Hyvin vaikea minulla tässä nyt tuottaa tiivistä tekstiä, kysy tarkennusta jos oli liian sekavaa.

 

[Tales]

Lisäyksenä verenkierron paraneminen tuli mulla mieleen.

 

[MEV]

Tuli mieleen, että meillä oli yläasteella terveystiedon tunnilla kuva, missä näytettiin eri urheilijoiden luuston tiheys.

Siinä oli jalkapalloilijoita, uimareita, jääkiekkopelaajia ja kehonrakentajia sekä painonnostajia. Kehonrakentajilla ja painonnostajilla oli thein luusto (molemmilla yhtä tiheä).

Sitten hanniksen faktaan, että painonnosto/kehonrakennus poistaa mahdollisuutta sairastua pikkuflunssiin jne jne. niin se pätee kyllä kaikkiin urheilulajeihin. Riippuen miten kovaa niitä harjoitetaan ja siitä, miten hyvin pidetään huolen siitä palautumisesta ja syömisestä, koska urheilijalle kuin urheilijalle ruoasta on enemmän hyötyä silloin kun on aika syödä, ei silloin kun on nälkä.

 

[Brynjard]

Eläkeläiset ovat tutkitusti pystyneet parantamaan lihasvoimaansa painoharjoittelun avulla merkittävästi, tämä taas parantaa tasapainoa ja kehon hallintaa, ja mm. ehkäisee kaatumisia. Tämän johdosta vanhus kykenee asumaan pitempään kotona ja tulee toimeen omin avuin parmmin.

Tämän minäkin olen jostain lukenut, muistaisinkin vaan mistä. Olikohan niin että voimaharjoittelu auttaa vanhoilla miehillä pitämään testosteronitasoja yllä ja sen seurauksena yleinen vireyskin on sitten parempi. Ja tähän vaadittiin aika kovaa treeniä, toistomäärät alle 10 ja tiukkoja, pidempää sarjaa tehneellä vertailuryhmällä voimaharjoittelun tuomat edut olivat vähäisemmät. Tutkimukseen oli osallistunut myös yli 70-vuotiaita ja punttitreenin seurauksena nämäkin olivat saaneet paljon lisää lihas- ja elinvoimaa.

Nimim. tavoitteena 100 kg penkistä 2050 -luvulla

 

[lexx]

Yhdyn edelliseen.

Ihme kun porukka sanoo että aerobinen se on hyvä juttu ja niin terveellisetä ja että elää pirteäksi ja vanhaksi kun jaksaa maratoonata pari kertaa vuodessa. Ohan se terveellistä mutta kaikki kovat juoksijat, suunnistajat jne mitä nähneet, on olleet aika vanhettuneen näköisiä.

Aerobinen pidempikestoinen liikunta ei taida auttaa hormoonitasojen säilyttämisessä juurikaan, taisi jopa olla päinvastoin jos en ihan väärin muista. Voimaharjoittelu taas auttaa tässä ja pitää treenaajat nuoremman näköisinä. Ainakin ne 50-60v treenaajat mitä tunnen näyttävät ulkoisesti 10-20v nuoremmilta.

 

[Timba79]

Samoja havaintoja mitä lexx:illä. Lisäksi vielä pitkänmatkanjuoksijoilla on kaikenlaista kulumaa ja muuta ikävää vanhemmalla iällä. No mulla ei otantaa ole kuin parista lajia harrastavasta tutusta, mutta molemmilla kaikenlaista kolotusta on, mitä ei siis "tavallisemmin urheilevista" samanikäisistä ole.

Varmasti se lenkkeily on todella terveellistä kaikille, mutta joku maratonin vetäminen menee jo elimistölle kutienkin aika rankaksi rääkiksi.

Eli se kultainen keskitie on terveyden kannalta varmasti paras, puhuttiinpa sitten puntilla käynnistä tai aerobisesta urheilusta.

 

[Lightweight]

Liika lihasmassa aiheuttaa sydänvikoja, rasitetta nivelillä ja muita ongelmia. Tietenkin se painon lisäys ei ole ihan sama asia kuin rasvana, mutta kyllä liika paino aiheuttaa rasitetta keholle. Eli liika on taas liika ja kultainen keskitie on terveellisin. Englannissahan oli tehty tutkimus johon oli osallistunut 50-60 vuotiaita miehiä. Puolet ryhmästä harjoitteli pari kertaa viikossa lihaskuntoa ja toinen puoli ei tehnyt mitään. Kuolleisuus oli yhtä suurta kummassakin ryhmässä, mutta itse arvioitu elämän laatu oli huomattavasti korkeampi kuntosaliharjoitelleessa ryhmässä. Välillä liikaa keskitytään elinvuosien lisäämiseen eikä kokonais elämänlaadun parantamiseen.

Juoksu taas on aika epäfysiologinen toiminto, erästä luennoitsijaa lainatakseni ;). Ei sekään pahasta ole, mutta enemmän harrastettuna se on kyllä hyvä tapa rikkoa polvet, selkä, lonkat ja nilkat. Lisäksi juoksu vielä aiheuttaa mikrovaurioita lihaksiin, jotka ei täydellisesti parane. Intensiivisessä aerobisessa harjoittelussa on huonona puolena lihasten kasvamiseen tarvittavan ärsykkeen puuttuminen. Lihasten pienuus lisää riskiä sairastua tuki ja liikuntaelinten sairauksiin.

Mielestäni terveellinen resepti olisi harrastaa hypertrofista harjoittelua, anaerobisia harjoituksia ja aerobisia harjoituksia niin monessa lajissa kuin mahdollista yhteensä 4-5 kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Liika urheilu, kun on myös yhtä pahasta kuin liian vähäinen.

 

[Bateman]

Tuttuun tapaan ei ole heittää mitään perusteluja, mutta jossain TV-dokumentissa sanottiin että painoharjoittelu pienentää riskiä sairastua diabetekseen. Ilmeisesti edistää tai tasapainottaa jotenkin hormoniaineenvaihuntaa.

 

[eccu]

Lihaskudos on ensiarvoisen tärkeä sokeriaineenvaihdunnan kannalta. Diabeteksen varhainen metabolinen muutos on lihaskudoksen alentunut herkkyys insuliinille eli insuliiniresistenssi. Siksi aikuistyypin diabetesta voidaan pitää "lihassairautena". Tavanomaisella kestävyysliikunnalla ei pystytä varmuudella vaikuttamaan insuliiniherkkyyteen liikunnan välitöntä vaikutusta lukuunottamatta. Sen sijaan liikunta, joka lisää lihasmassaa ja lihasten aineenvaihduntaa, saattaa olla erittäin hyödyllistä. Tässä mielessä voimaharjoittelu on saanut liian vähän huomiota aikuistyypin diabeetikoiden liikuntaohjeissa.

Lihasmassan kasvu johtaa insuliiniherkkyyden lisääntymiseen, koska glukoosin varastoitumistila suurenee. Voimaharjoittelun myönteiset vaikutukset ulottuvat myös monin tavoin aineenvaihduntaan saaden aikaan mm. lisäystä perusaineenvaihduntaan lihasmassan kasvun kautta. Perusaineenvaihdunnan taso on suoraan riippuvainen kehon rasvattomasta painosta eli käytännössä lihaskudoksen määrästä. Perusaineenvaihdunta heikkenee iän myötä, mikä pääasiallisesti johtuu rasvattoman kudoksen vähentymisestä. Voimaharjoittelulla pystytään siis estämään tätä kehitystä. Silloin kun tavoitteena on laihduttaa (vähentää rasvakudosta) ilman lihasmassan vähenemistä, on voimaharjoittelun merkitys ruokavaliomuutosten tukena todennäköisesti vielä suurempi kuin kestävyysliikunnan.

Voimaharjoittelu parantaa lihaskudoksen insuliiniherkkyyttä, ja se saattaa vaikuttaa edullisesti lipidiprofiiliin sekä alentaa verenpainetta. Pilottitutkimuksessamme voimaharjoittelu paransi sokeritasapainoa ilman samanaikaista muutosta painossa tai hapenottokyvyssä. Kolmen kuukauden kuntopiirityyppinen voimaharjoittelu laski HbA1c:n pitoisuutta 8,8 %:sta 8,2 %:iin (p < 0,05). Lisäksi todettiin voimakas käänteinen korrelaatio HbA1c:n ja reisilihaksen poikkipinta-alan välillä MRI:llä mitattuna (r = -0,73). Aineiston pieni koko (n = 8) rajoittaa kuitenkin johtopäätösten tekoa.


Lääkärilehti
1996;51(27):2693
Johan Eriksson, Simo Taimela ja Ilkka Vuori

 

[Bateman]

Lihaskudos on ensiarvoisen tärkeä sokeriaineenvaihdunnan kannalta. Diabeteksen varhainen metabolinen muutos...

That's it. Kiitoksia!
Aiheesta taitaa muuten olla olemassa oma threadinsakin.

 

[MKM]

Hyvä ja tiivis artikkeli kuntosaliharjoittelun hyödyistä:

http://www.naturalstrength.com/research/detail.asp?ArticleID=199