Salibandy-joukkueelle ohjelmaa

[röhnis]

60m alle 7s pystylähdöllä (omasta lähdöstä) EI pitäisi olla vaikeaa pesäpalloilijalle, kunhan takana on vain oikeaoppista nopeusharjoittelua, jota laji myös vaati. IMO toi 7s vastaa yleensä 7,5-7,6s henkilölle, jonka telinelähdöt ei ole huipputasoa.

Ei ole vetoenkkana, mutta hapottomien sarjavauhtina varmasti on. Sen mitä pesismiesten nopeudesta tiedän, Tuomas Tervonen juoksi muutama vuosi sitten piirinmestaruuskisoissa pieneen vastaiseen 100m jotain 11,2 ja risat, joten varmasti omalla lähdöllä pääsee helposti alle 7s ja tuolla nopeudella pystyy varmasti jonkun 3*3*60m "hapottoman" vetämään myös myös alle 7, mutta lieneekin superin nopeimpia jamppoja. Kyllä se itse kellotus tai koutsin omasta lähdöstä kellottaminen on tosiaan sen about 0,4-0,5 sähköaikaa parempi.

EDIT: Mä tässä taisin alkaa sotkemaan, Shape tais alumperinkin puhua vetoenkoista.

 

[tomimies]

Salibandypelaajille on usein käytetty nopeuden testaamiseen 20m pystylähdöllä sähköisillä ajanottokennoilla. Yleensä 3s raja erottaa nopeat ja hitaat pelaajat. Ja testi siis yleensä suoritetaan kentällä salibandytossut jalassa. Itse en ole koskaan ottanut aikaa millään pikamatkalla, mutta ilmeisesti pitäisi muutama käsiaika ottaa, että tietäisi missä mennään ja osaisi asettaa vähän tavotteitakin.

Loikat kehittävät nopeaa voimantuottokykyä ja ovat osa tietyssä jatkumossa voima/nopeus -ominaisuuksien kehittämisessä. Vaikka elastisen energian suhteellinen varastointikyky ei välttämättä juuri paranisikaan, kyllä nopea voimantuotto paranee. Mutta käytä niitä tosiaan säästeliäästi ja sopivilla alustoilla!

Millaiset harjoitteet sitten kehittävät tuota elastisen energian suhteellista varastointikykyä ja kuinka suuri merkitys sillä on ihan nopeutta ajatellen? Onko nämä nyt niitä pudotushyppelyjuttuja vai mitä? Välillä olen ihan lenkillä yrittänyt hyödyntää tuota elastista energiaa esijännittämällä lihasta ennen maakontaktia ihan juoksun taloudellisuuden parantamiseksi :D . Varsinkin ylämäissä toimii hyvin, kun käyttää elastisesti niitä pohkeita. Ehkä salibandyn kannalta täysin turhaa hifistelyä, mutta aina kannattaa yrittää treenata mahdollisimman hyvin

 

[röhnis]

Salibandypelaajille on usein käytetty nopeuden testaamiseen 20m pystylähdöllä sähköisillä ajanottokennoilla. Yleensä 3s raja erottaa nopeat ja hitaat pelaajat. Ja testi siis yleensä suoritetaan kentällä salibandytossut jalassa. Itse en ole koskaan ottanut aikaa millään pikamatkalla, mutta ilmeisesti pitäisi muutama käsiaika ottaa, että tietäisi missä mennään ja osaisi asettaa vähän tavotteitakin.

Millaiset harjoitteet sitten kehittävät tuota elastisen energian suhteellista varastointikykyä ja kuinka suuri merkitys sillä on ihan nopeutta ajatellen? Onko nämä nyt niitä pudotushyppelyjuttuja vai mitä? Välillä olen ihan lenkillä yrittänyt hyödyntää tuota elastista energiaa esijännittämällä lihasta ennen maakontaktia ihan juoksun taloudellisuuden parantamiseksi :D . Varsinkin ylämäissä toimii hyvin, kun käyttää elastisesti niitä pohkeita. Ehkä salibandyn kannalta täysin turhaa hifistelyä, mutta aina kannattaa yrittää treenata mahdollisimman hyvin

Suosittelen ottamaan aikoja, jos kennot löytyy, aina parempi. Vakio myös alusta, jalkineet ja etäisyys kennoista startissa sekä lähtötyyli. Ja tietty mahdollisuuksien mukaan palautumistila ja vuorokaudenaika.

Kuten aiemmin tässä ketjussa mainittiinkin varsinainen "kimmoisuus"(lihasjännekokonaisuuden elastisten osien määrä ja rakenne) on pitkälti perinnöllistä, mutta mihin tahansa loikka/hyppelysuoritukseen vaikuttaa todella paljon lihaksen voimantuottokyky sekä esim. iskunsieto ym. reflekseihin liittyvät tekijät. Hyvä myös muistaa, että nopeimmat eivät ole aina esim. loikkimisessa kimmoisimpia ja päinvastoin.

Maksiminopeudessa jalkojen "jäykkyys"(ei sama kuin liikkuvuus), eli sellainen reaktiivisuus ja pito on ensiarvoisen tärkeää ja tämä ominaisuus korreloikin maksiminopeuden kanssa. Mutta sinun lajissa räjähtävä voima on ehkä suurempi vaikuttaja, koska nopeus on pitkälti kiihdytysjuoksua. Tätä ominaisuutta treenaat parhaiten kombinaatiolla, jossa on tekniikkaa/nopeustreeniä, monipuolista salivoimaa sekä loikkia ja hyppelyitä. Pudostushyppyjen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana! Vauhdittomat pituudet, vuoroloikat, kyykkyhypyt jne. riittävät varmasti alkuun vallan hyvin!

Esiaktiivisuus on erittäin tärkeä tekijä jalan "jäykkyydessä" kontaktin aikana, mutta jalan tietoinen jännittäminen on hyvä tapa tuhota luonnollinen juoksurytmi. Nopeus vaatii erittäin nopeaa lihasten rentoutumisen ja aktivoitumisen sykliä, johon tuo ajatus ei oikein sovi! Jos mahdollista, suosittelen, että hakeudut jokin yleisurheiluihmisen juttusille, jolloin tekniikka voidaan tarkistaa ja siihen saada vinkkejä. Sama pätee edellisessä kappaleessa mainitsemieni harjoitusmuotojen fiksun yhdistelyn toteutukseen!

 

[Pertti 123]

Olisko jossain tutkimuksessa sanottu, että kovien ja todella kovien pikajuoksijoiden suurin ero on rentoutumiskyky (tää pätee lähinnä maksimaaliseen juoksun vaiheeseen, ei kiihdytykseen).

Mutta aiheeseen, samassa yhteydessä tai jossain toisessa tutkimuksessa sanottiin, että "stifness" (eli toi "jäykkyys" / esijännitys) on myös ratkaiseva.

Itekkin sen huomaa, kun piikkareita pitää kevään ja kesän mittaan jalassa enemmän ja tehot lisääntyy, niin maakontaktissa nilkka pysyy todella jäykkänä ja jalka ponnahtaa radasta ihan eri tavalla, kuin talvella. Päkiällä pysymiseen ym. ei tartte keskittyä, kuten talvella ja juoksu tekniikka toimii paremmin, koska liike radat paranee ja juoksu helpottuu, kun esijännitys parantaa maakontaktia.

 

[shape]

Jos tarkotit lentävää lähtöä niin uskon mutta jos pystylähtöä niin nauran.. tai oikeestaan nauroin jo

Treeneissä ajanotto alkaa silloin, kun takimmainen jalka irtoaa maasta. Reaktioaika ei siis sisälly treeniaikoihin - voit siis lopettaa nauramisen. ;)

Mutta vetoennätyksenä varmasti hyvä tavoite hieman pidemmällä tähtäimellä! Mutta sitä kai tarkoititkin..

Pidempää tähtäintä tietysti tarkoitin. Suurimmasta osasta ei tule koskaan nopeita, mutta "luonnostaan nopeat" tyypit pääsevät tuohon aikaan useamman vuoden fiksulla treenillä. Jos meinaa nousta staraksi joukkuelajissa, niin lajitreenien lisäksi täytyy treenata asenteella fysiikkaa.

Jep, kyllä ne staattisia ovat. Voisin ottaa neuvosta vaarin, mutta en tiedä miten dynaamisia venytyksiä tehdään. Ilmeisesti siis jalan heilautuksia vähän joka puolelle? Jos on jotain tarkempia ohjeita niin otan mielelläni vastaan

Ota vaikka kädellä tukea jostain ja heiluta jalkaa eteenpäin esim. 3x10 kpl. Aloita rauhallisella temmolla ja lisää vähitellen liikelaajuutta ja jalan heilahdusnopeutta. Pääasia ettet tee staattisia venytyksiä. Ja ennen kovia vetoja kannattaa ottaa ns. avausvetoja, joiden aikana huomaat, millainen päivän kunto on suunnilleen, ja onko jalat kunnossa. Loikat sopii hyvin peruskuntolenkin yhteyteen.

Ja mitä tulee loikkimiseen yleensä, niin mielestäni niistä on hyötyä lähinnä muutamassa lajissa, kuten korkeushypyssä ja kolmiloikassa. Esimerkiksi pituushypyn kannalta loikkimisesta on hyötyä lähinnä iskujen kestämisen näkökulmasta, jotta jalat kestävät lajitreeniä.

 

[röhnis]

Pertti: Jep, lihasaktiivisuuksien ajoituksissa on eroja eri tasoisten pikajuoksijoiden välillä juuri tuohon suuntaan ja tosiaan varsinkin maksiminopeuden vaiheessa. Myös stiffnessiä mittaavavien testien kohdalla on löydetty korrelaatiota maksiminopeuteen, samoin kuin voimantuoton nopeudella esim. kyykkysuorituksen alussa. Näistähän (tai niihin läheisesti liittyvistä) seikoista siinä on kyse kun pitää kontaktissa reilusti alle 100ms aikana tuottaa paljon voimaa. Omat havaintosi tukevat just näitä juttuja, niin kuin totesit.

Shape: Samaa mieltä, hyvinkin mahdollista ja asennetta kyllä tarvitaan! Loikista myös sikäli, että pääsääntöisesti yliarvostettuja ja suuremmat määrät/tehot yleensä tarpeellisia vain hyppylajeissa jos niissäkään (Jonathan Edwardsin esimerkki). Itse näen kuitenkin sopivalla (usein aika vähäisellä) määrällä käyttötarkoituksensa tietyssä tilanteessa ja tietyillä tyypillä.

 

[Pertti 123]

Toi on tosiaan jännää, kun sitä on itekkin ollut siinä uskossa, että loikat on tosi tärkeitä nopean voimatuoton kehittämisessä, mutta sitten lukee esim. Edwarsin harjoittelusta joka taisi painottua enemmän maksimivoimaan.

Onko aiheesta jotain tutkimuksiakin (tyyliin loikkien vaikutus maksimaaliseen juoksunopeuteen ym.)

 

[tomimies]

Suosittelen ottamaan aikoja, jos kennot löytyy, aina parempi. Vakio myös alusta, jalkineet ja etäisyys kennoista startissa sekä lähtötyyli. Ja tietty mahdollisuuksien mukaan palautumistila ja vuorokaudenaika.

Ajattelin ensi viikolla testata pommarin juokuradalla piikkareilla omalla pystylähdöllä ja käsiajalla 20m, 40m ja 60m. Tämmöiset olosuhteet saisin pidettyä melko vakiona myöhempiäkin testejä varten. Ilmoittelen sitten tuloksia . Suomen Salibandyliitolla on kai tuollaiset kennot, mutta ei ne ihan joka jätkän käytössä ole, vaan lähinnä kai maajoukkueiden jne...

Esiaktiivisuus on erittäin tärkeä tekijä jalan "jäykkyydessä" kontaktin aikana, mutta jalan tietoinen jännittäminen on hyvä tapa tuhota luonnollinen juoksurytmi. Nopeus vaatii erittäin nopeaa lihasten rentoutumisen ja aktivoitumisen sykliä, johon tuo ajatus ei oikein sovi! Jos mahdollista, suosittelen, että hakeudut jokin yleisurheiluihmisen juttusille, jolloin tekniikka voidaan tarkistaa ja siihen saada vinkkejä. Sama pätee edellisessä kappaleessa mainitsemieni harjoitusmuotojen fiksun yhdistelyn toteutukseen!

Nopeusharjoittelussa en ole oikeastaan keskittynyt tuohon esijännitykseen, se tulee luonnostaan, varsinkin kiihdytysvaiheessa. Jostain syystä tuo pohkeiden ja nilkan esijännitys toimii melko hyvin. Ehkä siksi, että kesällä ja nyt syksylläkin on tullut duunissa pompittua noita rappusia melko paljon ja ehkä vahingossa keksinyt siihen tekniikan, joka tekee hommasta helpomman, eli jalkojen elastisuuden hyödyntämisen :D . Verkostot on sellaiset, että juoksuun saisi kyllä varmasti opastusta niin kestävyys-, kuin pikajuoksupuoleltakin, täytyy katsella, jos saisi järjestettyä pientä peräänkatsomista. Elokuun MM-kisojen yhteydessä missasin treenisession Norsunluurannikon pikajuoksija ja USA:ssa valmentavan Eric Pacome N'Drin kanssa :wall:

Itekkin sen huomaa, kun piikkareita pitää kevään ja kesän mittaan jalassa enemmän ja tehot lisääntyy, niin maakontaktissa nilkka pysyy todella jäykkänä ja jalka ponnahtaa radasta ihan eri tavalla, kuin talvella. Päkiällä pysymiseen ym. ei tartte keskittyä, kuten talvella ja juoksu tekniikka toimii paremmin, koska liike radat paranee ja juoksu helpottuu, kun esijännitys parantaa maakontaktia.

Tuttu ja hieno tunne.

Ota vaikka kädellä tukea jostain ja heiluta jalkaa eteenpäin esim. 3x10 kpl. Aloita rauhallisella temmolla ja lisää vähitellen liikelaajuutta ja jalan heilahdusnopeutta. Pääasia ettet tee staattisia venytyksiä. Ja ennen kovia vetoja kannattaa ottaa ns. avausvetoja, joiden aikana huomaat, millainen päivän kunto on suunnilleen, ja onko jalat kunnossa. Loikat sopii hyvin peruskuntolenkin yhteyteen.

Kiitokset vinkeistä, ryhdyn toteuttamaan niitä käytännössä. Loikat siirrän pk-lenkin yhteyteen ja vedän ne parin kilometrin hölkän jälkeen, jolloin paikat on lämpimät, muttei väsyneet. Teen varmaan edelleen sen 3-5*10 loikkaa. Tuskin on liikaa?

Hienoa, kun nuori salibandypelaaja saa täältä asiantuntevaa opastusta. Hyviä valmentajia on uran aikan sattunut kohdalle useita, mutta ei heilläkään ole ollut kovin hyvää nouhauta fyysisen valmennuksen suhteen. Yleensä kaiken fyysisen harjoittelun perusta on ollut se, että paikat saa mahdollisimman pahasti hapoille :wall:

 

[shape]

Loikat siirrän pk-lenkin yhteyteen ja vedän ne parin kilometrin hölkän jälkeen, jolloin paikat on lämpimät, muttei väsyneet. Teen varmaan edelleen sen 3-5*10 loikkaa. Tuskin on liikaa?

Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Jos määrä tuntuu liian vähältä niin tee enemmän. Loikat kannattaa tehdä loivaan ylämäkeen näin syksyllä, kun siihen on vielä mahdollisuus. Aloittelin pari viikkoa sitten tekemällä 15x20 loikkaa, kolme treeniä ehdin tehdä viikon sisään ennen kuin rupes tuntumaan akillesjänteissä. :wall: Eli järki kannattaa pitää mukana varsinkin alkuvaiheessa.

 

[röhnis]

Kirjoitin eilen vähän pitempään aiheesta, mut kone perhana tilttasi, eikä posti lähteny mihinkään!

No tässä samaa uudestaan..

Tutkimuksia on tehty, esim. eräässä vertailtiin loikka- ja perusvoimaharjoittelun vaikutuksia juoksunopeuteen. Loikkaharjoittelijat paransivat enemmän. Eräässä toisessa tehtiin kyykkyhyppyjä kevyellä kuormalla ja toisessa raskaalla. Kuormat oli n. 30% ja 80% ykkösmaksimista. Kevyempi ryhmä paransi enemmän. Mutta nämä tutkimukset ovat asetelmansa puolesta käytännössä täysin hyödytömiä esim. pikajuoksijoille, koska koehenkilöt eivät tehneet nopeusharjoittelua tutkimusjakson aikana ja olivat harjoittelemattomia. Silti niitä näkee lainailtavan hieman kritiikittömästi.

Pikajuoksijoilla jatkuva laji- sekä muu laji/erikoisvoimaharjoittelu sotkee pakan täysin. Lisäksi voimanopeus-"käyrän" nopeuspään harjoituspotentiaalista on tyhjät otettu jo pois, eli kehitysedellytyksiä pitää luoda erilaiselle lähestymistavalla(siksihän jaksotetaan).

Yleensäkin ongelmana on, että kilpa- ja varsinkin huippu-urheilijoita on erittäin vaikea saada mukaan tutkimuksiin, joissa he tekisivät tutkijaryhmän määräämää harjoittelua. Siksi suurin osa huipuilla tehdyistä tutkimuksista on poikkileikkauksia.

Edwards tosiaan perusti voimaharjoittelunsa hyvin pitkälti maksimivoimaan levytangolla, mutta sitten taas esim. Carl Lewis teki paljon loikkia ja hyppelyitä eikä juurikaan koskenut levytankoon


Erilaisten harjoitteiden valinta laajasta paletista optimaalisesti tietylle henkilölle ja tiettyyn kehitysvaiheeseen on aika kimurantti kysymys, eikä sitä varmasti koskaan voida täysin tieteen keinoilla selvittää.

 

[MKM]

:wanha: Tässä taas ikuisuuspostaukseni urheilujoukkueiden voimaharjoittelua ja räjähtävää voimaa koskeviin threadeihin:

Jenkkifutiksen NFL:ssä voimavalmennukseen on panostettu enemmän kuin missään muussa palloilussa. Useimmat huippujoukkueet kuten New England Patriots, Indianapolis Colts, Philadelphia Eagles, Pittsburgh Steelers, Cincinnati Bengals jne. eivät tee painonnostoliikkeitä tai nopeusvoimaharjoitteita salilla ja nostelevat muutenkin suhteellisen rauhallisesti. Nämä joukkueet hankkivat salilta lihakset ja oppivat lajinomaisissa harjoituksissa urheilukentällä käyttämään niitä räjähtävästi.

 

[tomimies]

Varmasti tuota voimapuolta kannattaa treenata aika monipuolisesti. Nyt on tarkoitus saada räjähtävää voimaa, mutta luultavasti alan muutaman viikon päästä harjoittelemaan taas perusvoimaa, sen jälkeen maksimivoimaa ja taas räjähtävää voimaa. Olisikohan tämmöinen syklitys hyvä:
4vk perusvoimaa, toistoalue 5-8
2vk maksimivoimaa, 1-3
2vk räjähtävää, 4-5
Jos paikat meinaa mennä tukkoon niin jossain välissä aina kevyempi viikko. Loikat ja nopeustreenit olisivat koko ajan ohjelmistossa.

Kuitenkin nyt vähän pidempi räjähtävä jakso menossa. Tänään tein jaloille tämmöisen treenin:
-Prässissä 6*4, joka sarjaan 5 kiloa lisää painoa. Meni aika mukavasti ja terävästi.
-Askelkyykky tanko lisäpainona 2*8, eli molemmat sarjat vuorojaloin.
Jäi hyvä fiilis tosta treenistä. Ei ollut kovin rankka, mutta ilmeisesti räjähtävä voima ei enää väsyneillä jaloilla kehitykkään. Ja tämä siis muun puntin - tissit, olkapäät ja haba - yhteydessä.

 

[shape]

Nämä joukkueet hankkivat salilta lihakset ja oppivat lajinomaisissa harjoituksissa urheilukentällä käyttämään niitä räjähtävästi.

Kyllähän sama kaava toimii kaikissa nopeus-voima -keskeisissä lajeissa. Kannattaa vaan muistaa se, että NFL-pelaajilla on jo pohjat kunnossa, eli tekniikka ja nopeus. Ilman näitä ei voiman kehittämisellä saa aikaan lähinnä muuta kuin arpikudosta lihaksiin. Suurella kuormalla "rauhallisesti" tehdyt toistot rasittavat ehkä eniten nopeita lihassoluja, silloinhan on käytössä kaikki voimapotentiaali, mikä kropasta löytyy. Nuorilla tilanne on taas toisenlainen aikuisurheilijoihin verrattuna, jolloin panostusta kannattaa suunnata ensisijaisesti tekniikkaan ja nopeuteen. Jälkimmäinen kehittyy voiman kautta vielä myöhempänä, kun moottoriin tehdään lisää kuutioita (=voimaa).

 

[shape]

Olisikohan tämmöinen syklitys hyvä:
4vk perusvoimaa, toistoalue 5-8
2vk maksimivoimaa, 1-3
2vk räjähtävää, 4-5
Jos paikat meinaa mennä tukkoon niin jossain välissä aina kevyempi viikko. Loikat ja nopeustreenit olisivat koko ajan ohjelmistossa.

Omasta harjoittelusta olen huomannut, että nopeus on parhaimmillaan muutaman kuukauden juoksutreenin jälkeen, kun on jonkin verran maksimivoimatreeniä pohjalla perusvoimakauden jälkeen. Loikkatreenit jäävät yleensä siinä vaiheessa, kun ulkotreenit loppuvat. Sen jälkeen tulee ohjelmaan lajinomaisempia hyppelyitä sisätiloissa.

En jaksa uskoa, että räjähtävän voiman kaudelle on tilausta ennen kuin perusvoimataso on riittävä. Kaikkiin punttitreeneihin kannattaa yhdistää hyppelyitä, eli esim. jokaisen kovan kyykkysarjan jälkeen 5 kpl kyykkyhyppyjä. Ja puntin jälkeen rauhallisia 60 m kiihdytyksiä, jos sellaiseen on mahdollisuuksia. Ns. bodausliikkeet kannattaa jättää väliin, rinnalleveto + työntö, tempaus, syväkyykky ja pystypunnerrus riittävät. Keskivartalolle vielä bonuksena esim. voimapyörää. Onko muilla erilaisia ajatuksia aiheesta?

 

[röhnis]

Omasta harjoittelusta olen huomannut, että nopeus on parhaimmillaan muutaman kuukauden juoksutreenin jälkeen, kun on jonkin verran maksimivoimatreeniä pohjalla perusvoimakauden jälkeen. Loikkatreenit jäävät yleensä siinä vaiheessa, kun ulkotreenit loppuvat. Sen jälkeen tulee ohjelmaan lajinomaisempia hyppelyitä sisätiloissa.

En jaksa uskoa, että räjähtävän voiman kaudelle on tilausta ennen kuin perusvoimataso on riittävä. Kaikkiin punttitreeneihin kannattaa yhdistää hyppelyitä, eli esim. jokaisen kovan kyykkysarjan jälkeen 5 kpl kyykkyhyppyjä. Ja puntin jälkeen rauhallisia 60 m kiihdytyksiä, jos sellaiseen on mahdollisuuksia. Ns. bodausliikkeet kannattaa jättää väliin, rinnalleveto + työntö, tempaus, syväkyykky ja pystypunnerrus riittävät. Keskivartalolle vielä bonuksena esim. voimapyörää. Onko muilla erilaisia ajatuksia aiheesta?

Olen samaa mieltä, jos punttitreeni vasta alussa, tee vaan ihan perusjuttua. Pysy poissa raskaasta maksimivoimasta ja räjähtävästä painotuskaudesta. Tietysti pientä vaihtelua koko ajan, mutta ei todella selkeää jaksottelua.

IMO painonnosto variaatioissa tekniikka kuntoon. Alussa lähinnä kyykyillä ja maastavedoilla voimaa ja hiukan lihaa jalkoihin, loikat ja vedot pitää muusta huolen. Just tuollaisia perusliikkeitä kannatan, mutta ihan monipuolisen kehon vahvistamisen ja lihastasapainon vuoksi vähän penkkiä ja yläselkää myös.

Pääpaino tosiaan perusliikkeissä just niin kuin shape kirjoitti ja keskivartalo tietysti huomioon. Mut tosi tärkeä juttu treenissä on se, että se on kivaa! Joten ei ne pari haba sarjaa peilin edessä maata kaada mikäli tykkäät tehdä, vaikka ei ne susta varmasti nopeampaa teekään ;)

 

[tomimies]

Olen samaa mieltä, jos punttitreeni vasta alussa, tee vaan ihan perusjuttua. Pysy poissa raskaasta maksimivoimasta ja räjähtävästä painotuskaudesta. Tietysti pientä vaihtelua koko ajan, mutta ei todella selkeää jaksottelua.

Punttitreenistä on kyllä säännöllisen epäsäännöllistä kokemusta parin vuoden ajalta. Tietenkin kaikki perusliikkeet on jäänyt opettelematta ja ruokailupuolikin saatu kuntoon vasta tässä viimeisen puolen vuoden sisällä, jonka aikana massaakin on tullut hitaan varmasti.

Mitä mieltä muuten olette kyykyn ja prässin liikelaajuudesta? Aika usein kuulee nopeuttaan kehittävien urheilijoiden suosivan vajaata liikerataa, eli polvet on ala-asennossa 90 astetta, tai reidet maansuuntaiset. Kannattaisiko esim perusvoimaa harjoittaa ihan täydellä liikeradalla? Ja jos sitten haluaa vähän räjähtävyyttä treeniin, niin pitää painot samoina, mutta nostaakin vaikka siitä 90 asteen kulmasta? Tuli vain tällainen idea mieleen.

Perusvoimatasot tosiaan on mulla vielä melko vaatimattomat, eli niitä tässä kai pitäisi lähinnä kehittää. Rinnalleveto ja tempaus arvelluttaa, kun en osaa tekniikkaa. Maastaveto ja kyykkykin ovat melko uusia tuttavuuksia, yleensä valitsen prässin kyykyn sijaan.

Sitten tuosta yläkropan bodailusta. Kun tarkoitus on saada sitä lihasmassaa kerättyä vielä 5-10 kiloa, niin onko se nyt pahasta, jos niille tekeekin vähän enemmän, kuin nuo perusliikkeet? 2-jakosella teen kerran viikossa kropan läpi ja kyllä ne liikkeet ovat pääasiassa niitä vapailla painoilla tehtäviä perusvaihtoehtoja, kuten penkki, leuat, dipit, pystypunnerrus jne. En kuitenkaan ole koskaan karsastanut niitä hilavitkuttimiakaan, ne kun antavat ihan hyvän kasvuärsykkeen turvallisesti ja helposti. Voimapyörä on tuttu väline, löytyy kotoa :D

En jaksa uskoa, että räjähtävän voiman kaudelle on tilausta ennen kuin perusvoimataso on riittävä. Kaikkiin punttitreeneihin kannattaa yhdistää hyppelyitä, eli esim. jokaisen kovan kyykkysarjan jälkeen 5 kpl kyykkyhyppyjä. Ja puntin jälkeen rauhallisia 60 m kiihdytyksiä, jos sellaiseen on mahdollisuuksia.

Joo treenaan jalat liikuntamyllyssä, niin siellä voisi noita kiihdytyksiä aina loppuun vetää. Kiitos hyvistä vinkeitä :kippis1:

Rupeaa jo pikkuhiljaa oikeat suuntaviivat löytymään :thumbs:

 

[Pertti 123]

jos teet "peruskunto kyykkyä", niin reiden yläpinta vaakatasoon, eli lattian suuntaiseksi.

 

[shape]

Joo treenaan jalat liikuntamyllyssä, niin siellä voisi noita kiihdytyksiä aina loppuun vetää. Kiitos hyvistä vinkeitä :kippis1:

Myllyssä tulee treenailtua aika usein. Juoksutekniikka voisin joskus tsekkailla, jos kiinnostaa. Omat treeniaikataulut on nyt pikkaisen sekaisin koulun takia.. täytyykin mennä jatkamaan taas lukemista...

 

[tomimies]

Joo, ei olisi huono idea. Tiedän kyllä itsekkin melko hyvin miltä sen juoksun pitäis näyttää, voisi ehkä ottaa videopätkää seuraavasta nopeustreenistä ja koittaa sen avulla löytää tekniikasta parannettavaa. Kuitenkin jos jossain vaiheessa kaipaan ammattimaisempaa silmää valvomaan juoksua niin sovitaan sitten vaikka tapaaminen siellä myllyssä. Ja voinhan mä sitä videopätkää lähettää vaik sullekki, ihan miten vaan.

 

[shape]

En oo mikään pro, mutta oon saanu opastusta tohtoritasolta asti tekniikassa niin käytännössä kuin vähän teoriassakin. Ja uskon, että pystyisin kyllä heittämään ihan hyviä kommentteja, joista vois olla hyötyä. Sen voin ainakin sanoa, että tekniikan tunteminen melko hyvin ei ihan riitä. ;) Juokseminen vaikuttaa aika helpolta hommalta, mutta on yllättävän haasteellista varsinkin, kun siirrytään suurempiin nopeuksiin. Mutta nyt Myllyyn nylkkäämään.. viikon kolmas tentti jo takana.