Saako selkä pyöristyä prässiä tehdessä?
- Keskustelun aloittaja Timba79
- Aloitettu
- Liittynyt
- 6.2.2003
- Viestejä
- 13 631
- Ikä
- 42
Mä ihmettelin täsmälleen ihan samaa. Tolla tekniikalla saadaan polvet rintaan jos muuten ei saada, mutta mitä hyötyä siitä on? Se ei tuo jaloille tai pakaroille milliäkään lisää liikelaajuutta, koska kaikki se ylimääräinen liike tulee selästä. Voidaan siis periaatteessa ajatella, että koko kysymys siitä saako selkä irrota penkistä vai ei, on täysin turha, jos kyseisessä tekniikassa ei ole millään mittapuulla edes järkeä.
- Liittynyt
- 19.10.2009
- Viestejä
- 364
^miksi se meni?
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 125
Kait se prolapsi periaatteessa voi tulla mihin kohtaan rangasta tahansa. Yleisimmät murtumakohdat ovat lannerangassa ja ne tulee just kunartumisesta raskaan noston aikana. L4-syndrooma= kolmannen ja neljännen lannenikaman väli. L5-syndrooma=neljännen ja viidennen väli. S1-syndrooma= viidennen lannenikaman ja ensimmäisen ristinikaman väli.(Urheiluvammat, VK-kustannus) Voiskohan tota prässissä selän pyöristymistä verrata suoraan siihen, että kun vastaavasti MAVEssa selkäpyöristyy. Molemmissa kuormitus kohdistuu alaselkään.
Niin, joillakin on esim. ihmisen olkanivel joka ei käytännössä paljoakaan aktiviteettia tuossa 90' kulmassa kestä, joillakin sitten ei.
Mun mielestä tää prässikysymys jakaa kaksi puoluetta.
Puolue 1 on BB-hemmot yleisesti, jotka tekevät sitä mitä isommat ja loukkaavat itsensä, tai sitten eivät. Paska tuuri = paska selkä. Hyvä tuuri = saattaa pitkällekin pystyä tekeen "niinku isot pojat" ja paikat kestää. (kuulun itse tähän ryhmään, tai kuuluin.)
Puolue 2 on "asiantuntijat" jotka tietää miksi biomekaniikan kautta ajateltuna selän pyöristäminen noin raskailla painoilla ei ole järkevää, mutta näkevät ehkä miten joku voisi perustella pyöristämisen.
Sitten tietenki on koutseja jotka neuvoo ite näin, tekevät noin.
Mulle on muodostunut se kuva, että selkää ei pyöristetä ikinä. Se tulee kuin apteekin hyllyltä, aivan kuin "proteiini rakentaa lihaksia." Tai "sokeri lihottaa." Eli ei ehkä koko totuus, mutta ei aivan metästäkään tempastu. Jos se on perusjuttuja biomekaniikassa että ranka kestää jonku 10kg painoa maksimissaan pelkästään rakenteellisesti, niin on ihan selvää että yksikin pieni virheliike, oli se mikä tahansa fiba, paskantaa sen aivan totaalisesti.
Katoin tuota prässivideoa, ja vaikka siis kaikki kunnia artturille jne, iso mies, kova kunto, niin aivan uskomattoman riskillä pelaa kun tekee tommosia. Mun mielestä. Voihan olla, että kaverin multifidukset on nestemäistä titaania.
EDIT: Nopsaan ajateltuna issiäksen ärsyyntyminen ei ole niin todennäköistä kun pyöristää sitä selkää :D
EDIT2: ROMUAHAN saa liikutettua helvetisti kun pyöriäisenä painaa menemään. Enemmän kuin sillä natsitekniikalla.
EDIT3: Tohon mave/kyykky vs prässi -painojakautumisjuttuun: Ei sillä musta ole mitään merkitystä missä välissä se nikama päättää heittää lusikan nurkkaan, ei ole mitään vitun merkitystä onko paino sun jalkojen päällä tulossa murskaan sut, vai niskan päällä tulossa murskaan sut, se murskaa sut ja et voi tehdä mitään. Hence aina turvaraudat kyykätessä, kestävä lattia mavettaessa ja perseen takana stoppari prässätessä. Turha kommentti tais tämä olla. :o
Jeps, sinne alkuperäiseen threadiin kannattaa laittaa varotus, ettei Maukka ja Pera, 20 v. Tuubovaaran salilla riko selkkäänsä.
Ei tarvitse sitten täällä kuunnella itkua, että PT sanoi Pakkiksella sitä sun tätä!
Ei tarvitse sitten täällä kuunnella itkua, että PT sanoi Pakkiksella sitä sun tätä!
- Liittynyt
- 27.11.2012
- Viestejä
- 398
Tuohon en osaa vastata mitään varmaa, viimesenä liikkeenä tuon tein eli kroppa oli jo lämpimänä, selkä ei pyöristynyt eikä painot olleet muutenkaan enää mitkään ylisuuret tuossa viimeisessä sarjassa. Viimesellä toistolla tunsin vihlaisevan kivun ja heti tajusin että nyt meni jotain rikki.
Tunsitko sen lasku- vai nostovaiheessa? Kiinnostaa, kun ite vedin alkuviikosta korsetista jotku lihat jumiin aivan totalitaarisesti etukyykyllä. Muistelen, että yhdenjalanprässissä on samanlaisia tuntemuksia ollut kun olen keskittynyt ihan 100% pitämään selän suorassa ja "vetämään" painopakkaa itseeni päin laskuvaiheessa.
Onkohan sulla menny sivuvatsa vai psoas minor?
- Liittynyt
- 27.11.2012
- Viestejä
- 398
Nostovaiheessa tunsin vihlaisun, tuota en tiedä minä eikä lääkäritkään mikä sieltä meni rikki mutta oli se kyllä pitkään kipeänä. Ensimmäisen viikon yöt meni keittiön pöydällä nuokkuessa, maaten ei voinut olla etenkään selällään sängyllä.
- Liittynyt
- 29.6.2003
- Viestejä
- 274
Olen telonnut joskus vuosia sitten. Selkä pääsi pyöristymään, kun laskin kelkan liian alas. Muistan kun lähdin salilta. Jäi sukat laittamatta jalkaan, kun alaselkä tuli niin kipeeksi että en kertakaikkiaan taipunut. Kengät sain jotenkuten jalkaan. Pikkasen kyllä pelästytti että mahtoiko käydä pahasti. En enää muista kuinka kauan oli selkä kipeenä, kun siitä on jotain kymmenen vuotta jo aikaa. En käynyt missään lääkärissä. Jokunen viikko ehkä meni, että selkä oli taas normaali.
- Liittynyt
- 5.6.2003
- Viestejä
- 29 708
- Ikä
- 45
Lienee muuten varmaan menneet jotkut tukevat lihakset täysin tilttiin ja painaneet jotain hermoa? Mulla kävi muutamaan kertaan näin taannoin kyykätessä ja annoin sitten periksi ja lopetin koko roskan, siis kyykyn. Se on vittumaista kävellä kaksi viikkoa vauvanaskelia. Ei siellä mitään mennyt minulla ns. rikki mutta lyö niin jumiin ettei sitä oikein tohdi uskoa jos ei ole kokenut.
Prässillä ei ole selkäongelmia ollut, tosin selkä ei ole pyöristynyt kun en ole antanut sen pyöristyä. Mutta en mä tiedä onko tällä merkitystä vaan merkitys on sillä minun kohdalla missä se kuorma on. Varmaan sitä oikeassa opissi kyykytkin onnistuisi, mutta eipä tuolla ole minulle merkitystä kun jalkoihin saa lihaa muutenkin.
Selän rankaa tukevat lihakset lienee kyllä mahdollista saada jumiin todella monellakin tavalla eikä liene aina syy huono tekniikka vaan heikot tukevat lihakset?
- Liittynyt
- 18.1.2005
- Viestejä
- 1 410
- Ikä
- 41
Itsellä meni välilevy aikoinaan istumatyön ja huonossa kunnossa olleiden syvien vatsalihasten takia. Itse teen tosin mieluummin kyykkyä kun prässiä, enkä prässiä ole varmaan lähemmäksi pariin vuoteen tehnyt. Enkä kyllä uskaltaisi noin syvään prässissä tehdäkään, vaikka kyykyt ATG:na teen.
Ainoa kerta kun oon nähny jonkun telovan selkänsä prässissä oli se kun kelkkaan ladottiin kiekkoja aivan liikaa ja kelkka tuli alas miltei vapaapudotusvauhtia yhtä syvälle kun tuossa videossa. Kyllähän siinä ainakin vähintään alaselän lihakset venähtää.
- Liittynyt
- 13.11.2002
- Viestejä
- 1 844
OukkiDoukki
Koitetaas nyt vähän purkaa tätä. Pohjustan sen verran, että olen oppinut sitä prässiä ensimmäisen kerran käyttämään työkäluna myös tähän tarkoitukseen, eli pakara- ja takareisipainoitteisempaan harjoitteluun reilu 20-vuotta sitten. Silloin se tapahtui paikkakunnan kovimman voimaharjoittelu ammattilaisen taholta, joka vastasi mm. SM-liiga seuran-, yleisurheiluseuran- ja muutamien koulujen puntista. Koulutettu liikunta-alan täysipäiväinen ammattilainen, jonka kanssa olin monesta syystä normaalia teiniä läheisemmissä väleissä mm. siksi, että vaikka hän oli rautaisen kova omassa lajissaan, joutui hän 60-luvulla RuotsalaisViestissä tappelemaan tytön kanssa juoksuosuutensa paikasta, tuo tyttö taas sattui/u olemaan äitini. Silloin, kun tätä opeteltiin ei näillä liikkeillä ollut sen ihmeemmin nimiä. Tätä tehtiin, jotta saatiin tehoja irti perseestä ja reiden takaosista ilman, että jouduttaisiin palautumaan kyykkytreenin kaltaisesta kokovartalon rasituksesta, lisäksi nopeus ja räjähtävyys sarjoja muistan, että tehtiin PALJON.
Siitä millaisena tekniikka silloin otettiin vastaan on tottakai evoluutiota tapahtunut, paljonkin. Lähinnä maksimirautojen noustessa älyttömiin määriin, samalla treenin tiivistyessä kohti yhtä helvetin esikartanosta karannutta sarjaa kohti.
Matkanvarrella on tullut lukemattomia kertoja vastaan tuhoisa kritiikki tekniikkaa kohtaan ja huomattavasti harvemmin mutta yllättävän usein kuitenkin myös ammattilaisia, jotka ovat päätyneet samaan lopputulokseen, mm. vaimoni treenaamaan opettanut OMT-fyssari, joka oli lajia lähellä 80- ja 90-luvulla. Hän opetti reidentakaosia ja pakaraa painoittaen vaimoni tekemään prässiä juuri syvältä ja leveeltä. Sen jälkeen, kun kaikki muu on kunnossa ja oikein aseteltu tulee selän liikkua alhaalla muuten rasitus tulee aivan liian pistemäisenä. Kyseisen ihmisen periaatteista kertonee, että ensimmäiseen vuoteen ei tankoihin ja kelkkoihin saanut laittaa painoja.
Matkan varrella näitä ammattitaitoisia ja fiksuja kohtalotovereita on tullut muitakin vastaan, yllättävän monet heistä muiden lajien parista olevia voimapuolesta vastaavia/kiinnostuneita. Yleisesti ottaen tämä prässi juttu on meidän lajimme parissa huomattavasti mustavalkoisempi asia kuin muualla, jossa se on usein "pitää tietää mitä tekee" osastoa.
Poimin tuosta muutaman postin ja koitan niihin vähän kommentoida, jotta tää asia aukeis mahdollisimman monelle. En poiminut mitenkään tietoisesti kenenkään tiettyjen nimimerkkien posteja vaan koitan avata tätä juttua. Sinä aikana, kun tätä tässä koitan töiden ohessa kirjoittaa on kommentteja tullut varmaan reilusti lisää. Olen parinkymmenen vuoden aikana opettanut aika läjän ihmisiä käyttämään prässiä välillä "leveältä ja syvältä" tai "reidentakaosa- ja pakara painoitteisesti" ja väittäisin, että jo pelkästään se, että porukka on oppinut tiedostamaan mitä ovat tekemässä ja mitä siinä liikkeen aikana oikein tapahtuu ja mitä voi tapahtua on aiheuttanut sen, että siinä porukassa näitä selkä vammoja ei ole.
Mielestäni tässä on suurimmalta osaltaan kyse siitä, että fiksuimmatkin puhuvat kahdesta eri asiasta, omenoista ja appelsiineista, kuten usein alataljankin kohdalla, jolloin toinen sanoo: "ettei saa venyttää" ja toinen:"pitää venyttää" ja loppujen lopuksi molemmat puhuvat samasta asiasta. Eniten tässä taitaa ongelmaa aiheuttaa se ettei porukka tunne tuota prässiä kovin hyvin. Sehän on vähän erikoinen tapaus. Mayors salin olen joskus perustanut suurimmalta osin sen takia, että olisi joku paikka, jossa vanhaa kaveria pääsisi kiusaamaan. Oli jalkapäivinä aika surkea olo, kun MustaHirviö oli lukituna varastoon ja piti kaiken maailman leluilla treenata. Ensinnäkään en missään muussa prässissä saa itse samanlaista liikettä aikaiseksi, ei pelkästään isomman levyn tai sen säätöjen takia vaan myöskin selkänojan ja kelkan liikeradan erittäin loivan kohtaamiskulman takia, jota edelleen pystyy säätämällä loiventamaan. Se kulma on siis niin loiva, että ellei siinä työsarjan aikana pidä hullunlailla kahvoista kiinni, lähtee kuin NatoOhjus ramppia pitkin lentoon, mm. Artturin on seuraavalla kerralla otettava vetoremmit käyttöön, mikä on tässä ihan normaalia ja pakon sanelemaa, jossain muualla hullua ja tarpeetonta. Jos jossain muualla koittaisin ottaa prässiä samalla tavalla syvältä, hajottaisin selkäni välittömästi, rasituskohdistuisi niin paljon jyrkemmin, terävästi ja pistemäisesti ettei mitään rajaa. Se tekniikka pitää AINA soveltaa vallitsevien olosuhteiden mukaan. Samaa metodia voi toteuttaa joka paikassa mutta ei aina samalla tavalla. Lisäksi esimerkiksi minun ja Artturun välillä on sellainen ero, että ottaisin itse suhteessa yhtä raskaat painot vielä hitaammin alas ja vaikka en nyt tähän hätään löydä videota omasta suorituksesta niin en usko, minulla on aivan yhtä paljon liikettä alakerrassa, ei ainakaan enempää ole. Joka tapauksessa siis kahden hyvin samanlaisen suorittajankin välillä on pieniä eroja omista ominaisuuksista johtuen. Jos tavalliseen prässiin, jossa istutaan lähes L-muotoisessa, melkein 90-asteen kulmassa olevassa kuopassa menee tuota samaa tekemään niin... itselläni ei edes liikkuvuus siihen riittäisi.
Rasitus on molemmissa eriluonteista.
En ole koskaan onnistunut saamaan sitä painetta pois reisiltä vaikka olisin välillä sitä hetkellisesti toivonutkin.
Rasitus on erilaista
Minäkin tunnen, useamman. Yhteistä näille on tavanomaisen prässin tekeminen tavanomaisilla tavoilla/asennoilla/jne. Siitä, kun kelkka imaistaan vauhdilla syvälle niin... valmis
Itse en ainakaan saa kelkkaa noin alas millään ilman joko selän hajoittamista heti ekaan toistoon, ennakoivaa pyöristämistä tai aivan mielettömän liikkuvia lonkkia, joita ainakaan itselläni ei ole ja, jos olisi voisin kuvitella niiden olevan aika voimattomat moisesta kulmasta.
Näistä yleensä löytyy se selkeä virhe mikä sen vamman on aiheuttanut, useammin kuin pelkkä selän liike siihen liittyy muutakin, esim. vauhti, valmistautumattomuus, liian isot painot, jne
Tossa ylhäällä olikin tästä
Rikkinäisenä näitä nyt ei tietenkään kannata alkaa tekemään
Periaatteessa vuosia mutta käytännössä kuukausia, koska toi prässi on ollut vasta nyt jatkuvassa käytössä.
Koitetaas nyt vähän purkaa tätä. Pohjustan sen verran, että olen oppinut sitä prässiä ensimmäisen kerran käyttämään työkäluna myös tähän tarkoitukseen, eli pakara- ja takareisipainoitteisempaan harjoitteluun reilu 20-vuotta sitten. Silloin se tapahtui paikkakunnan kovimman voimaharjoittelu ammattilaisen taholta, joka vastasi mm. SM-liiga seuran-, yleisurheiluseuran- ja muutamien koulujen puntista. Koulutettu liikunta-alan täysipäiväinen ammattilainen, jonka kanssa olin monesta syystä normaalia teiniä läheisemmissä väleissä mm. siksi, että vaikka hän oli rautaisen kova omassa lajissaan, joutui hän 60-luvulla RuotsalaisViestissä tappelemaan tytön kanssa juoksuosuutensa paikasta, tuo tyttö taas sattui/u olemaan äitini. Silloin, kun tätä opeteltiin ei näillä liikkeillä ollut sen ihmeemmin nimiä. Tätä tehtiin, jotta saatiin tehoja irti perseestä ja reiden takaosista ilman, että jouduttaisiin palautumaan kyykkytreenin kaltaisesta kokovartalon rasituksesta, lisäksi nopeus ja räjähtävyys sarjoja muistan, että tehtiin PALJON.
Siitä millaisena tekniikka silloin otettiin vastaan on tottakai evoluutiota tapahtunut, paljonkin. Lähinnä maksimirautojen noustessa älyttömiin määriin, samalla treenin tiivistyessä kohti yhtä helvetin esikartanosta karannutta sarjaa kohti.
Matkanvarrella on tullut lukemattomia kertoja vastaan tuhoisa kritiikki tekniikkaa kohtaan ja huomattavasti harvemmin mutta yllättävän usein kuitenkin myös ammattilaisia, jotka ovat päätyneet samaan lopputulokseen, mm. vaimoni treenaamaan opettanut OMT-fyssari, joka oli lajia lähellä 80- ja 90-luvulla. Hän opetti reidentakaosia ja pakaraa painoittaen vaimoni tekemään prässiä juuri syvältä ja leveeltä. Sen jälkeen, kun kaikki muu on kunnossa ja oikein aseteltu tulee selän liikkua alhaalla muuten rasitus tulee aivan liian pistemäisenä. Kyseisen ihmisen periaatteista kertonee, että ensimmäiseen vuoteen ei tankoihin ja kelkkoihin saanut laittaa painoja.
Matkan varrella näitä ammattitaitoisia ja fiksuja kohtalotovereita on tullut muitakin vastaan, yllättävän monet heistä muiden lajien parista olevia voimapuolesta vastaavia/kiinnostuneita. Yleisesti ottaen tämä prässi juttu on meidän lajimme parissa huomattavasti mustavalkoisempi asia kuin muualla, jossa se on usein "pitää tietää mitä tekee" osastoa.
Poimin tuosta muutaman postin ja koitan niihin vähän kommentoida, jotta tää asia aukeis mahdollisimman monelle. En poiminut mitenkään tietoisesti kenenkään tiettyjen nimimerkkien posteja vaan koitan avata tätä juttua. Sinä aikana, kun tätä tässä koitan töiden ohessa kirjoittaa on kommentteja tullut varmaan reilusti lisää. Olen parinkymmenen vuoden aikana opettanut aika läjän ihmisiä käyttämään prässiä välillä "leveältä ja syvältä" tai "reidentakaosa- ja pakara painoitteisesti" ja väittäisin, että jo pelkästään se, että porukka on oppinut tiedostamaan mitä ovat tekemässä ja mitä siinä liikkeen aikana oikein tapahtuu ja mitä voi tapahtua on aiheuttanut sen, että siinä porukassa näitä selkä vammoja ei ole.
Mielestäni tässä on suurimmalta osaltaan kyse siitä, että fiksuimmatkin puhuvat kahdesta eri asiasta, omenoista ja appelsiineista, kuten usein alataljankin kohdalla, jolloin toinen sanoo: "ettei saa venyttää" ja toinen:"pitää venyttää" ja loppujen lopuksi molemmat puhuvat samasta asiasta. Eniten tässä taitaa ongelmaa aiheuttaa se ettei porukka tunne tuota prässiä kovin hyvin. Sehän on vähän erikoinen tapaus. Mayors salin olen joskus perustanut suurimmalta osin sen takia, että olisi joku paikka, jossa vanhaa kaveria pääsisi kiusaamaan. Oli jalkapäivinä aika surkea olo, kun MustaHirviö oli lukituna varastoon ja piti kaiken maailman leluilla treenata. Ensinnäkään en missään muussa prässissä saa itse samanlaista liikettä aikaiseksi, ei pelkästään isomman levyn tai sen säätöjen takia vaan myöskin selkänojan ja kelkan liikeradan erittäin loivan kohtaamiskulman takia, jota edelleen pystyy säätämällä loiventamaan. Se kulma on siis niin loiva, että ellei siinä työsarjan aikana pidä hullunlailla kahvoista kiinni, lähtee kuin NatoOhjus ramppia pitkin lentoon, mm. Artturin on seuraavalla kerralla otettava vetoremmit käyttöön, mikä on tässä ihan normaalia ja pakon sanelemaa, jossain muualla hullua ja tarpeetonta. Jos jossain muualla koittaisin ottaa prässiä samalla tavalla syvältä, hajottaisin selkäni välittömästi, rasituskohdistuisi niin paljon jyrkemmin, terävästi ja pistemäisesti ettei mitään rajaa. Se tekniikka pitää AINA soveltaa vallitsevien olosuhteiden mukaan. Samaa metodia voi toteuttaa joka paikassa mutta ei aina samalla tavalla. Lisäksi esimerkiksi minun ja Artturun välillä on sellainen ero, että ottaisin itse suhteessa yhtä raskaat painot vielä hitaammin alas ja vaikka en nyt tähän hätään löydä videota omasta suorituksesta niin en usko, minulla on aivan yhtä paljon liikettä alakerrassa, ei ainakaan enempää ole. Joka tapauksessa siis kahden hyvin samanlaisen suorittajankin välillä on pieniä eroja omista ominaisuuksista johtuen. Jos tavalliseen prässiin, jossa istutaan lähes L-muotoisessa, melkein 90-asteen kulmassa olevassa kuopassa menee tuota samaa tekemään niin... itselläni ei edes liikkuvuus siihen riittäisi.
Rasitus on molemmissa eriluonteista.
En ole koskaan onnistunut saamaan sitä painetta pois reisiltä vaikka olisin välillä sitä hetkellisesti toivonutkin.
Rasitus on erilaista
Minäkin tunnen, useamman. Yhteistä näille on tavanomaisen prässin tekeminen tavanomaisilla tavoilla/asennoilla/jne. Siitä, kun kelkka imaistaan vauhdilla syvälle niin... valmis
Itse en ainakaan saa kelkkaa noin alas millään ilman joko selän hajoittamista heti ekaan toistoon, ennakoivaa pyöristämistä tai aivan mielettömän liikkuvia lonkkia, joita ainakaan itselläni ei ole ja, jos olisi voisin kuvitella niiden olevan aika voimattomat moisesta kulmasta.
Näistä yleensä löytyy se selkeä virhe mikä sen vamman on aiheuttanut, useammin kuin pelkkä selän liike siihen liittyy muutakin, esim. vauhti, valmistautumattomuus, liian isot painot, jne
Tossa ylhäällä olikin tästä
Rikkinäisenä näitä nyt ei tietenkään kannata alkaa tekemään
Periaatteessa vuosia mutta käytännössä kuukausia, koska toi prässi on ollut vasta nyt jatkuvassa käytössä.
80-90 luvulla oli myös suuressa suosiossa nytkyttelyvenytykset..
Oranki
The Pink Chocobo
- Liittynyt
- 16.6.2010
- Viestejä
- 9 744
En saanut tuosta kyllä edelleenkään mitään hyviä perusteita. Väittäisin edelleen, että se paine välilevyissä on todellakin varsin samanlainen kuin alaselkä pyöreänä mavettaessa. Se, että joku tekee maastavetoa tai prässiä vuosia selkä pyöreänä hajoittamatta välilevyjä ei tarkoita etteikö siinä olisi moninkertainen loukkaantumisriski.
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Samalla tavoin se näyttää häijyltä katsoa painonnostoa, jossa se työnnön rivevaiheen 'koppi' otetaan todellakin perseen hipoessa maata ja lantiokin välillä näyttää tulevan polvilinjan etupuolelle. Niin syvässä siellä käydään.
Mutta kappas kummaa, sitä ne painonnostajat tekee treeneissään vuodesta toiseen ilman ongelmia. Ehkäpä sitten ne kyseiseen lajiin soveltumattomat ruumiinrakenteet karsiutuvat jo alkuvaiheessa ja valmennus lähtee jylläämään niille joille rakenne ja ennen kaikkea liikkuvuus on lajin kannalta etua antava.
Tästä vielä kuva jonka katsominen tuottaa semmoista juilintaa omiin polviin ja alaselkään ettei tosikaan. Kuvassa on siis sälli jolla ruumiinrakenne ja liikkuvuus sopii loistavasti painonnostoon: lahjakkuus.
Pointtina siis: kun on valmentaja ja tiimi ympärillä säätämässä ne tekniikat just sille yhdelle tyypille, niin homma on OK. Ei se tarkoita että siitä seuraisi hyvää jos pystymetsästä ryhtyy jannut, pitkät ja pätkät, persjalkaiset, lordoottiset ja eripituisilla jaloilla varustetut, täysin päinvastaisella kokemuksella ja sairaushistorialla, tekemään liikkeitä sokeasti kuten tuossa videossa näytetään.
Mutta kappas kummaa, sitä ne painonnostajat tekee treeneissään vuodesta toiseen ilman ongelmia. Ehkäpä sitten ne kyseiseen lajiin soveltumattomat ruumiinrakenteet karsiutuvat jo alkuvaiheessa ja valmennus lähtee jylläämään niille joille rakenne ja ennen kaikkea liikkuvuus on lajin kannalta etua antava.
Tästä vielä kuva jonka katsominen tuottaa semmoista juilintaa omiin polviin ja alaselkään ettei tosikaan. Kuvassa on siis sälli jolla ruumiinrakenne ja liikkuvuus sopii loistavasti painonnostoon: lahjakkuus.
Pointtina siis: kun on valmentaja ja tiimi ympärillä säätämässä ne tekniikat just sille yhdelle tyypille, niin homma on OK. Ei se tarkoita että siitä seuraisi hyvää jos pystymetsästä ryhtyy jannut, pitkät ja pätkät, persjalkaiset, lordoottiset ja eripituisilla jaloilla varustetut, täysin päinvastaisella kokemuksella ja sairaushistorialla, tekemään liikkeitä sokeasti kuten tuossa videossa näytetään.
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Mun mielestä vuorostaan tuo sun lauseen loppuosa sanoo koko jutun ytimen mitä tuossa selitin. Vertaus on siksi aivan osuva.
Vai onko montakin painonnostajaa jotka on menestyneet lajissaan ILMAN valmentajaa? Pistelleet vaan menemään miten tuntuu? Eipä taida löytyä... yhtä ainutta. Eli, niillä on se tiimi messissä joka kokoajan antaa sitä palautetta. Toisin kuin penalla 22v joka menee salille tekemään prässiä pohjaan videon innoittamana.
