Prässissä se selän kulma suhteessa jalkojen alla olevaan lautaan pysyy samana, kyykyssä ja mavessa selän kulma suhteessa lattiaan ei pysy samana. Mietis nyt. Ihan sama vaikka miten ketjumaisesti tulisi rasitus, silti jossain vaiheessa tulee ihan tajuton paine sinne L3-S1 alueelle selän pyöristyessä.
Prässissä se, että kulma pysyy samana, ja etenkin se, että painot ei oo lastattu selkärangan päälle erottaa noi pyöristelyrasitukset. Isompi vipuvarsihan kohdistuu pienemmällä painolla mavessa (jossa liitoskohta on lapaluut) ja kyykyssä (liitoskohtana hartialinja) sinne lannerankaan. Kyykkäys/mavetus ja prässäys selkä pyöreänä aiheuttaa painetta lannerankaan, ja vaikka prässäys pyöreällä selällä ois "erilaista" = eri suunnasta todnäk suuremmalla painolla (joten samalla kumoutuu koko vipuvarren puutteen anteeksiantava vaikutus, koska kuka 200kg mavettava prässää 200 kilolla?), niin vauriot on ihan yhtälailla samat.
Kyse on vaan siitä miten pitkään selkä kestää, ja miten pitkään haluaa testata sen kestävyyttä. Parhaiten se kestää anatomisessa perusasennossa, eli siinä luonnollisessa S-muodossa. Siitä kun lähtee kauheasti poikkeamaan ja säätämään, ja alkaa "painetta tuntumaan" niin aika terve pelko saa perseessä olla.
EDIT: Varmaan hoen vaan samaa mitä on jo sanottu monta kertaa. Tuntuu vaan hullulta että tyypit tulee kysymään vielä viidennellä sivulla tätä keskustelua, että "onko se selän pyöristys nyt paha vai ei."