Hiekkala ei koe pörssisähkön viime aikaista hintaheiluntaa mitenkään poikkeuksellisena. Sähkön tuotantorakenteen muuttuessa sähkön hintaheilahtelujen ennakoidaan kasvavan.
– Ollaan siirrytty sellaiseen aikaan, jossa sähkön hintaheilahtelut ovat arkipäiväistyneet. Koko Euroopassa tuulivoimalla on suuri merkitys sähkön tuotannossa. Tuuliset jaksot painavat hintaa alas laajalti ja vastaavasti vähätuulisina jaksoina sähkönhinta nousee.
Viimeaikaisen hinnannousun taustalla ovat siis yksinkertaisesti luonnonvoimat. Kevättulvat ovat ohi, ja tuuli on ollut edeltäneitä päiviä heikompaa.
– Alkuviikosta tuulivoiman tuotannon ennakoidaan olevan noin puolet normaalista. Matalin tuotantopäivä on näillä näkymin huomenna, mutta loppuviikkoa kohden tuulivoima kääntyy taas kasvuun, Hiekkala sanoo.
– Nyrkkisääntö on nykyisin se, että ikkunasta katsomalla voi todeta tuulitilanteen. Siitä voi päätellä karkeasti päätellä myös sähkön hintatason.
Vaisun tuulen vastapainoksi aurinko helottaa, mutta Suomessa aurinkovoimalla ei ole samanlaista merkitystä sähkön hinnan kannalta kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Kun tuulivoimakapasiteettia on Suomessa nykyisin jo kuusituhatta megawattia, on aurinkovoimaa tarjolla siitä noin kymmenesosa.
Aurinkovoima on kuitenkin Suomessa kovassa kasvussa ja tilanne voi jo kymmenen vuoden päästä olla toinen, Hiekkala toteaa. Aurinkovoiman tuotanto osuu otollisesti päiväsaikaan, jolloin myös sähkön kysyntä on suurta. Aurinkovoiman lisääminen mainitaan myös
Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa.
Sähkön tarjontaan vaikuttaa nyt myös se, että Ruotsissa ydinvoimayksikkö Ringhals 3 on huollossa perjantaihin saakka.
Suomessa uusin reaktori eli Olkiluoto 3 pyörii Hiekkalan mukaan parhaillaan hieman vajaateholla järjestelmäteknisten rajoitusten takia. Reaktorin 1 600 megawatin sähköntuotanto kattaa yksinään noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
TOUKO-KESÄKUUN vaihteessa pörssisähkön koko vuorokauden keskihinta oli hieman miinuksella, mikä oli Suomessa historiallista. Tämä selittyi Pohjolan vesivoimatilanteella. Paikallisten tulvien takia vesivoiman rajoittaminen oli vaikeaa ja turbiinit pyörivät täydellä teholla.
– Tulvatilanteen johdosta vesivoimaa ei pystytty sääntelemään. Nyt tilanne on siinä suhteessa normalisoitunut, Hiekkala sanoo.
Vesivoima on Suomen merkittävintä säätövoimaa. Säätövoima on tuotantoa, jolla reagoidaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin.
– Vesivoiman tuottaja pyrkii optimoimaan tuotantonsa siten, että sähköä tuotetaan mahdollisimman paljon silloin kun muut tuotantomuodot ovat alempana ja kysyntä korkealla, Hiekkala sanoo.
Tämä tarkoittaa samalla sitä, että tuottajat määrittelevät itse vesistöjen säännöstelyehtojen puitteissa sen tason, jolla vesivoimaa tuotetaan, kun sähköä on paljon tarjolla ja se on halpaa.
Läpinäkyvyysvaatimukset sekä pörssien ja viranomaisten markkinavalvonta koskevat Hiekkalan mukaan niin vesivoimaa kuin muutakin tuotantoa.
hehkuenergia.fi
www.lumme-energia.fi
www.is.fi
mulla siirtoineen veroineen ja marginaalinen -0,06snt 15:00-16:00