Sähköautot ja lataushybridit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Simpsa
  • Aloitettu Aloitettu
No mutta, jos ajattelit ruskaretken ajella Norjassa ja persetaskusta löytyy alkaen 100k€, niin saattaahan se onnistua.

EDIT: Pohjoisin suurteholatausasema taitaa olla Oulussa, sieltäkin taitaa irrota vain 100kW, hyvänä päivänä.
Suomen pohjoisin 100 kilowatin laturi sijaitsee Oloksella. Oulusta ja naapurista Kempeleen puolelta löytyy 225 kilowatin latureita. Melko pitkälle pärjää noilla 200+ kilowattisillakin latureilla jo nyt ja lisää niitä tulee koko ajan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Suomen pohjoisin 100 kilowatin laturi sijaitsee Oloksella. Oulusta ja naapurista Kempeleen puolelta löytyy 225 kilowatin latureita. Melko pitkälle pärjää noilla 200+ kilowattisillakin latureilla jo nyt ja lisää niitä tulee koko ajan.
No katos perkelettä, mäkki on tosiaan investoinu. Eli joo, voit ladata 225 kW jos satut siinä yksinään latailemaan sen 100k€ Audin kanssa. (y)
 
No katos perkelettä, mäkki on tosiaan investoinu. Eli joo, voit ladata 225 kW jos satut siinä yksinään latailemaan sen 100k€ Audin kanssa. (y)
Miten nuo laturit jakavat tehoa? Hyundain ja Kian uusin sähköautotekniikka lataa myös nopeasti tuota Audia edullisempaan hintaan. Näitä tulee nyt nopeaa tahtia koko ajan lisää. Ennen seuraavaa ruskaa tuota 200 kilowatin luokkaa oleva laturi löytyy myös Kuusamosta.

 
Miten nuo laturit jakavat tehoa? Hyundain ja Kian uusin sähköautotekniikka lataa myös nopeasti tuota Audia edullisempaan hintaan. Näitä tulee nyt nopeaa tahtia koko ajan lisää. Ennen seuraavaa ruskaa tuota 200 kilowatin luokkaa oleva laturi löytyy myös Kuusamosta.

Tähän käsitykseen olen jäänyt, että vaikka laturin kyljessä lupaus tehosta on, niin varsinkin jos samaa asemaa käyttää muut, jää ne luvatut watit saamatta. Tiedä sitten, ehkä ne sähköauton omistavat vaan puhuu paskaa.
Voi toki olla, että koskee vain vanhaa laturi ja akkutekniikkaa.

Mut juu, kyllä siinä on sit latausverkko kondiksessa, kun Oulussa ja Kuusamossa on nopeat latausasemat.
 
Tähän käsitykseen olen jäänyt, että vaikka laturin kyljessä lupaus tehosta on, niin varsinkin jos samaa asemaa käyttää muut, jää ne luvatut watit saamatta. Tiedä sitten, ehkä ne sähköauton omistavat vaan puhuu paskaa.
Voi toki olla, että koskee vain vanhaa laturi ja akkutekniikkaa.

Mut juu, kyllä siinä on sit latausverkko kondiksessa, kun Oulussa ja Kuusamossa on nopeat latausasemat.
Osa latureista jakaa tehoa ja osa ei. Esim. Teslan 250 kilowatin v3-Superchargerit ja Ionityn 350 kilowatin laturit tarjoavat maksimitehon jakamattomana. En tiedä, miten nuo Mäkkäreiden Rechargen laturit jakavat tehoa.

Luonnollisesti tehokkaita latureita on on myös muualla kuin Oulussa ja Kuusamossa. Otit vain tuon pohjoisen ulottuvuuden puheenaiheeksi.
 
Luonnollisesti tehokkaita latureita on on myös muualla kuin Oulussa ja Kuusamossa. Otit vain tuon pohjoisen ulottuvuuden puheenaiheeksi.
Toisille se on pohjoisen ulottuvuus, toisille lähimmät paikat etelässä käydä reissu lataamassa nopeasti, jotta pääsee takasin kotikulmille.
 
Osa latureista jakaa tehoa ja osa ei. Esim. Teslan 250 kilowatin v3-Superchargerit ja Ionityn 350 kilowatin laturit tarjoavat maksimitehon jakamattomana. En tiedä, miten nuo Mäkkäreiden Rechargen laturit jakavat tehoa.

Luonnollisesti tehokkaita latureita on on myös muualla kuin Oulussa ja Kuusamossa. Otit vain tuon pohjoisen ulottuvuuden puheenaiheeksi.
Pohjoisen ulottuvuuksiin tuli tartuttua tuon ruskareissu Audin johdosta, johon sitä itse markkinoit. Mutta ihan oikeasti suomen ja varsinkin pohjoisen lataus infra on vielä pitkään vitsi ja samoin kuin sähköautojen määrä, varsinkin noiden uusien nopeaa latausta hyödyntävien, lähinnä koska hinta suomessa ja seuraavaksi saatavuus. Mut ihan rautalangasta vääntäen, niin jos koko suomessa ne nopeat latauspaikat lasketaan kymmenissä ja pohjoisessa kahden käden sormin, niin montako sähköautoa tarvitaan kerralla ko. latausasemille, jotta voidaan todeta että laataminen ei nyt sit kaikilta onnistukkaan? Muutamia kymmeniä. Toki edelleen suomessa tilanne, että sähköautot on pääosin hyvin toimeentulevien huvia, mutta silti.
 
Pohjoisen ulottuvuuksiin tuli tartuttua tuon ruskareissu Audin johdosta, johon sitä itse markkinoit. Mutta ihan oikeasti suomen ja varsinkin pohjoisen lataus infra on vielä pitkään vitsi ja samoin kuin sähköautojen määrä, varsinkin noiden uusien nopeaa latausta hyödyntävien, lähinnä koska hinta suomessa ja seuraavaksi saatavuus. Mut ihan rautalangasta vääntäen, niin jos koko suomessa ne nopeat latauspaikat lasketaan kymmenissä ja pohjoisessa kahden käden sormin, niin montako sähköautoa tarvitaan kerralla ko. latausasemille, jotta voidaan todeta että laataminen ei nyt sit kaikilta onnistukkaan? Muutamia kymmeniä. Toki edelleen suomessa tilanne, että sähköautot on pääosin hyvin toimeentulevien huvia, mutta silti.
Mut ku tällä hetkellä niitä sähköautoja on vielä niin vähän, että tuollaista tilannetta ei tule että pikalaturille joutuisi jonottelemaan. Vai onko sun autosi lataus joskus estynyt sen takia että latureilla olisi ruuhkaa?

Sit ku autoja on niin paljon että tuollainen huoli olisi todellinen, on myös pikalatureita jo reilusti enemmän.
 
Osa latureista jakaa tehoa ja osa ei. Esim. Teslan 250 kilowatin v3-Superchargerit ja Ionityn 350 kilowatin laturit tarjoavat maksimitehon jakamattomana. En tiedä, miten nuo Mäkkäreiden Rechargen laturit jakavat tehoa.

Luonnollisesti tehokkaita latureita on on myös muualla kuin Oulussa ja Kuusamossa. Otit vain tuon pohjoisen ulottuvuuden puheenaiheeksi.
Ei se laturi ole se rajoittava tekijä yleensä vaan liittymän koko. Sähköstandardin mukaan järjestelmä pitää rakentaa kuormituskertoimella 1 (oletus että aina ladataan täydellä teholla), jos ei ole kuorman hallintaa. Noilla isoilla asemilla on aina kuormanhallinta, se nyt sitten riippuu paikasta monta autoa voi samaan aikaan ladata milläkin teholla. Pienjänniteliittymän maksimi yleensä 800A tai 1000A per vaihe minkä voit saada verkkoyhtiöltä, asiakasmuutajilla päästään sitten mihin kokoon tahansa. Esim 350kW tarkoittaa max 500A per vaihe virtaa, noita kaksi ja täydellä teholla lataus niin ollaan jo 1000A per vaihe ja tästä ylös niin pitäisi olla muuntaja. Eli ei muuta kun katselette latausasemilla onko puistomuuntamoa vieressa ja jos on niin onko siinä verkkoyhtiön tarrat. Jos on verkkoyhtiöt tarrat niin tietää että latausasema max 1000A per vaihe minkä voi ladata..

Varsinkin taloyhtiöiden parkkipaikoilla pitää olla kuormanhallinta tai sitten uudelleenkaapeloitu kaikki. Aina viime vuosiin asti nämä tehty siten, että keskukselta lähtee 4x6+6 kaapeli ja jokaisella vaiheella 25A sulake, tämä kaapeli sitten ketjutettu parkkipaikoilla. Sillä ei paljon sähköautoja latailla..
 
Pohjoisen ulottuvuuksiin tuli tartuttua tuon ruskareissu Audin johdosta, johon sitä itse markkinoit. Mutta ihan oikeasti suomen ja varsinkin pohjoisen lataus infra on vielä pitkään vitsi ja samoin kuin sähköautojen määrä, varsinkin noiden uusien nopeaa latausta hyödyntävien, lähinnä koska hinta suomessa ja seuraavaksi saatavuus. Mut ihan rautalangasta vääntäen, niin jos koko suomessa ne nopeat latauspaikat lasketaan kymmenissä ja pohjoisessa kahden käden sormin, niin montako sähköautoa tarvitaan kerralla ko. latausasemille, jotta voidaan todeta että laataminen ei nyt sit kaikilta onnistukkaan? Muutamia kymmeniä. Toki edelleen suomessa tilanne, että sähköautot on pääosin hyvin toimeentulevien huvia, mutta silti.
Eipä se onneksi sähköautoilijoita hidasta, jos sinä vitsailet latureiden määrillä. Viime kuussa uusien sähköautojen myynti oli dieseleiden tasolla. Teslan suhteellisen suosittu M3 osaa hyödyntää isoja lataustehoja. Aiinakin viimeisimmät Hyundain, Kian, Bemarin, Audin ja Mersun sähköautomallit osaavat Teslojen lisäksi hyödyntää 200+ kilowatin latausta. Eiköhän noista riitä yksi auto sinullekin.
 
Ei se laturi ole se rajoittava tekijä yleensä vaan liittymän koko. Sähköstandardin mukaan järjestelmä pitää rakentaa kuormituskertoimella 1 (oletus että aina ladataan täydellä teholla), jos ei ole kuorman hallintaa. Noilla isoilla asemilla on aina kuormanhallinta, se nyt sitten riippuu paikasta monta autoa voi samaan aikaan ladata milläkin teholla. Pienjänniteliittymän maksimi yleensä 800A tai 1000A per vaihe minkä voit saada verkkoyhtiöltä, asiakasmuutajilla päästään sitten mihin kokoon tahansa. Esim 350kW tarkoittaa max 500A per vaihe virtaa, noita kaksi ja täydellä teholla lataus niin ollaan jo 1000A per vaihe ja tästä ylös niin pitäisi olla muuntaja. Eli ei muuta kun katselette latausasemilla onko puistomuuntamoa vieressa ja jos on niin onko siinä verkkoyhtiön tarrat. Jos on verkkoyhtiöt tarrat niin tietää että latausasema max 1000A per vaihe minkä voi ladata..

Varsinkin taloyhtiöiden parkkipaikoilla pitää olla kuormanhallinta tai sitten uudelleenkaapeloitu kaikki. Aina viime vuosiin asti nämä tehty siten, että keskukselta lähtee 4x6+6 kaapeli ja jokaisella vaiheella 25A sulake, tämä kaapeli sitten ketjutettu parkkipaikoilla. Sillä ei paljon sähköautoja latailla..
Jos se laturin tekniikka on rakennettu jakamaan lataustehoa, niin kyllä se silloin rajoittaa 100 prosenttisella todennäköisyydellä, eikä kukaan laita jakamatonta tehoa tarjoavia latureita sellaiseen paikkaan, missä liittymä ei kestä kaikkien latureiden käyttämistä. 25-ampeerin naulojen läpi lataa 2-3 autoa ongelmitta.

Mahtavatko nuo suurteholaturit olla pienjännityliittymän takana?
 
Jos se laturin tekniikka on rakennettu jakamaan lataustehoa, niin kyllä se silloin rajoittaa 100 prosenttisella todennäköisyydellä, eikä kukaan laita jakamatonta tehoa tarjoavia latureita sellaiseen paikkaan, missä liittymä ei kestä kaikkien latureiden käyttämistä. 25-ampeerin naulojen läpi lataa 2-3 autoa ongelmitta.

Mahtavatko nuo suurteholaturit olla pienjännityliittymän takana?
Käytännössä tosiaan pakko laittaa kuormanhallinta. Yleensä se menee siten, että latureita syötetään jostain keskuksesta, jossa myös se kuormanhallintasovelluspalikat fyysisesti sijaitsee, latureilta tulee tähän yhteys verkkopiuhalla. Näin siis pikalaturien kanssa.
Itse oon töiden puolesta paljon tehnyt huoltoasemille selvityksiä latausasemien asennuksesta, myös yleinen ongelma on etäisyydet räjähdysvaarallisiin tiloihin, joita huoltoasemilla riittää, mm täyttöpisteet, tankkauspisteet ja näytteenottokaivo jne. Näistä pitää etäisyys olla standardin mukaan 10m min. Tästä syystä ei kaupunkien keskustoissa pienillä huoltsikoilla noita latauspisteitä näy.

Kehitys huimaa näiden latauspisteiden ja kuormanhallintasovellusten kanssa, ei näissä kukaan pysy perässä mitä tulee markkinoille..

Ja mitä tulee noihin 25A nalleihin, tätä vauhtia kun täyssähköautot lisääntyy ja lataustehot kasvaa, niin pakko tilata kaivuria taloyhtiön parkkipaikalle ja uudet lakut asentaa joka parkkiruutuun.
 
Käytännössä tosiaan pakko laittaa kuormanhallinta. Yleensä se menee siten, että latureita syötetään jostain keskuksesta, jossa myös se kuormanhallintasovelluspalikat fyysisesti sijaitsee, latureilta tulee tähän yhteys verkkopiuhalla. Näin siis pikalaturien kanssa.

Siis tarkoitatko, että suurteholatureiden tehoa valvotaan? Itse olen ymmärtänyt, että jos laitetaan vaikka kaksi 150 kilowatin laturia, niin silloin tarvitaan vähintään 300 kilowatin syöttö, jotta laturit voivat palvella aina täydellä teholla. Noita laturijärjestelmiä on monenlaisia. Teslan V3 ja Ionity tosiaan eivät jaa tehoaan. Tesla V2 ja monet muuta 150 kilowatin laturit jakavat tehoaan kahteen kaapeliin ja suomalainen Kempowerin modulaarinen järjestelmä jakaa yhden 200 kilowatin tehoyksikön tehoa 1-8 kaapeliin.

Sitten 22-50 "pöljät" laturit ovat eri asia. Ne eivät keskustele keskenään,

Ja mitä tulee noihin 25A nalleihin, tätä vauhtia kun täyssähköautot lisääntyy ja lataustehot kasvaa, niin pakko tilata kaivuria taloyhtiön parkkipaikalle ja uudet lakut asentaa joka parkkiruutuun.
Lataustehot kasvavat pikalatauksessa, mutta kotilatauksessa ei kasvua oikein ole eikä tarvita. Kotona on aikalailla yksi ja sama sille, että lähteekö laturista 100 vai 11 kilowattia. Kotilatauksen tehojen kasvattaminen nykyisistä 11 ja 22 kilowatin bokseista suuremmaksi tuo vain haittoja vailla hyötyjä.
 
Siis tarkoitatko, että suurteholatureiden tehoa valvotaan?
Tarkoitan sitä, että jos sulla on vaikka 6kpl 350kW suurteholaturia jossain keski-Suomessa pikatien varrella, niin voin lyödä pääni pantiksi, ettei siellä ole 2000kVA asiakasmuuntajaa syöttämässä nimellisvirraltaan 3200A pääkeskusta ja 6kpl 500/630 kytkinvaroketta syöttämässä jokaista suurteholaturia. Tällaisen rakentaminen tulisi todella kalliiksi ja kestäisi ikuisuus että maksaa itsensä takaisin. Järjestelmä rakennettaisiin esimerkiksi 1000A:n virroille, jota sitten jaetaan laturikohtaisesti tarpeen mukaan. Tämä jako tehdään/valvotaan ohjelmallisesti, siis jos tarvitsee rajoittaa.
 
Lataustehot kasvavat pikalatauksessa, mutta kotilatauksessa ei kasvua oikein ole eikä tarvita. Kotona on aikalailla yksi ja sama sille, että lähteekö laturista 100 vai 11 kilowattia. Kotilatauksen tehojen kasvattaminen nykyisistä 11 ja 22 kilowatin bokseista suuremmaksi tuo vain haittoja vailla hyötyjä.
Eiköhän kotona nyt tällä hetkellä latailla pääosin 8-10A virroilla yksivaiheisesti, eli noin 2kW teholla. EN nyt ihan ymmärrä logiikkaa miten taloyhtiön parkkipaikalta 25A vaihevirrasta ja 2-3 auton latauksesta päästää mitenkään 11-22kW nykyisiin lataustehoihin.

"Omalla" kotitielläni noin 20 omt, on muutama hybridi/sähköauto ja kaikki yhtä lukuunottamatta latailee sukosta..
 
Suomessa on se joku 2,7 miljoonaa autoa ajossa. Harva jaksaa ymmärtää kuinka paljon energiaa on sidottuna noihin fossiilisiin polttoaineisiin. Nyt jos kaikki autot korvattaisiin täyssähköisillä ja näistä nyt vaikka se kolmannes olisi yhtä aikaa latauksessa, niin taidetaan varovaisestikkin tuplata tämän hetkinen sähkönkulutus. Sikäli kun nykyisin suomessa tuotetaan 50-60% sähkön tarpeesta, niin pelkästään energian tuotantoon saa suomessa satsata ihan oikeaa rahaa ja kunnolla. Puhumattakaan nyt sit tosiaan siitä latausinfrasta. Toki tämä nyt ei tule realisoitumaan, koska kaikki maksaa niin vitusti, varsinkin ne pyörillä rullaavat akkupaketit.

Tuohon edellä mainittuun soppaan kun sit viel lisätään kaikki raskasliikenne ja muut öljyä erimuodoissa syövät kulkupelit ja laitokset, niin saa puskea kohtuu vitusti sitä tuulirupellia pitkin metsiä ja ydinvoimaloita rannikolle.

Joku muu sähköenergian varastointi- ja jakelutapa on keksittävä, jos nyt ihan oikeasti kuvitellaan että suomi, saati nyt koko maailma vaihtaa fossiiliset täysin uusiutuvaan.
 
Tarkoitan sitä, että jos sulla on vaikka 6kpl 350kW suurteholaturia jossain keski-Suomessa pikatien varrella, niin voin lyödä pääni pantiksi, ettei siellä ole 2000kVA asiakasmuuntajaa syöttämässä nimellisvirraltaan 3200A pääkeskusta ja 6kpl 500/630 kytkinvaroketta syöttämässä jokaista suurteholaturia. Tällaisen rakentaminen tulisi todella kalliiksi ja kestäisi ikuisuus että maksaa itsensä takaisin. Järjestelmä rakennettaisiin esimerkiksi 1000A:n virroille, jota sitten jaetaan laturikohtaisesti tarpeen mukaan. Tämä jako tehdään/valvotaan ohjelmallisesti, siis jos tarvitsee rajoittaa.
Joo Suomessa ei ole latausasemaa, jossa olisi kuusi 350 kilowatin kaapelia. Lähimmäksi toistaiseksi pääsee Superchargerit, missä on kuusi 250 kilowatin kaapeli, jotka eivät jaa tai rajoita tehoa käyttäjien kesken. Miten tuo olisi mahdollista, jos tehoa jaettaisiin laturikohtaisesti?

Mikä mahtaa olla liittymän jännite noissa suurteholatureissa? 350 kilowatin laturien latausjännitekin on jo 800 volttia.
 
Eiköhän kotona nyt tällä hetkellä latailla pääosin 8-10A virroilla yksivaiheisesti, eli noin 2kW teholla. EN nyt ihan ymmärrä logiikkaa miten taloyhtiön parkkipaikalta 25A vaihevirrasta ja 2-3 auton latauksesta päästää mitenkään 11-22kW nykyisiin lataustehoihin.

"Omalla" kotitielläni noin 20 omt, on muutama hybridi/sähköauto ja kaikki yhtä lukuunottamatta latailee sukosta..
Kuten lainaamastasi viestistäni näkee, tuo väite ei ole minun, vaan se on sinun keksimä. 25 ampeeria kolmesta vaiheesta antaa kahdelle noin 8 kilowattia ja kolmelle 5 kilowattia. Noilla tehoilla lataa kotona oikein hyvin.

Noita 11 ja 22 kilowatin wall boxeja on jo monella sähköautoilijalla ja lisää asennetaan koko ajan. Sukostakin voi ladata, mutta tuollainen halpa boksi on toki parempi ja halpa investointi.
 
Suomessa on se joku 2,7 miljoonaa autoa ajossa. Harva jaksaa ymmärtää kuinka paljon energiaa on sidottuna noihin fossiilisiin polttoaineisiin. Nyt jos kaikki autot korvattaisiin täyssähköisillä ja näistä nyt vaikka se kolmannes olisi yhtä aikaa latauksessa, niin taidetaan varovaisestikkin tuplata tämän hetkinen sähkönkulutus. Sikäli kun nykyisin suomessa tuotetaan 50-60% sähkön tarpeesta, niin pelkästään energian tuotantoon saa suomessa satsata ihan oikeaa rahaa ja kunnolla. Puhumattakaan nyt sit tosiaan siitä latausinfrasta. Toki tämä nyt ei tule realisoitumaan, koska kaikki maksaa niin vitusti, varsinkin ne pyörillä rullaavat akkupaketit.

Tuohon edellä mainittuun soppaan kun sit viel lisätään kaikki raskasliikenne ja muut öljyä erimuodoissa syövät kulkupelit ja laitokset, niin saa puskea kohtuu vitusti sitä tuulirupellia pitkin metsiä ja ydinvoimaloita rannikolle.

Joku muu sähköenergian varastointi- ja jakelutapa on keksittävä, jos nyt ihan oikeasti kuvitellaan että suomi, saati nyt koko maailma vaihtaa fossiiliset täysin uusiutuvaan.
Ei sähköautojen sähkönkulutusta voi ajatulla polttoaineiden energiasisällön kautta. Polttomoottorin paska hyötysuhde vaatii hemmetisti energiaa poltettavaksi, jotta saadaan pyörät pyörimään. Jos koko Suomen henkilöautokanta liikkuisi huomisesta alkaen sähköllä, niin se nostaisi Suomen sähkönkulutusta noin kymmenellä prosentilla. Tuo nousu palauttaisi sähkönkulutuksen viime vuoden tasolta 2000-luvun puolivälin huippuvuosien tasolle. Kun tuo muutos tulee vielä tapahtumaam tasaisesti pitkällä aikavälillä, niin se ei ole missään suhteessa haastava juttu. Sähköautojen lataus painottuu muutenkin luontaisesti yöaikaan, jolloin sähkön tarve on alahisimmillaan ja sähkön hinta halvimmillaan.

Viime vuonna nettotuonti kattoi Suomen sähkön käytöstä 18,5 prosenttia. Sähkön tuotantoonhan on satsattu Suomessa ja satsataan ihan oikeasti ja kunnolla rahaa. Sähkön tuotanto kasvaa paljon nopeampaa tahtia kuin mitä sähköautokannan sähkönkulutus.

Eihän kukaan Suomessa ole vaihtamassa fossiilisia pelkästään uusiutuviin. Esimerkiksi yksi hemmetin suuri ydinvoimala on pian starttaamassa ja toista melkein yhtä suurta on kova tahto alkaa pystyttämään.
 
Kuten lainaamastasi viestistäni näkee, tuo väite ei ole minun, vaan se on sinun keksimä. 25 ampeeria kolmesta vaiheesta antaa kahdelle noin 8 kilowattia ja kolmelle 5 kilowattia. Noilla tehoilla lataa kotona oikein hyvin.

Noita 11 ja 22 kilowatin wall boxeja on jo monella sähköautoilijalla ja lisää asennetaan koko ajan. Sukostakin voi ladata, mutta tuollainen halpa boksi on toki parempi ja halpa investointi.
Mitä mä nyt olen väittänyt? Jos katsot taaksepäin niin sanoin että taloyhtiöissä pitää ottaa kaivuri paikalle ja vetää joka ruutuun uudet lakut, tästä tämä "kina" lähti liikkeelle. Jos sulla on vaikka 30 ruudun parkkipaikka ja jokaisessa on piharasia niin silloin niitä latauspisteitä ei sinne laiteta jos mennään pykälien mukaan. Vielä kerran, 25A per vaihe niin 5,75kW per vaihe -> tällä latailee edelleen max 3 autoa, eli kun lasketaan vaiheet yhteen niin max 9 autoa sillä 8A:n virralla. MItä sanoin siitä kuormanhallintasta? Mikäli sitä ei ole niin pitää mennä kuormituskertoimella yksi, siksi näitä ei asenneta taloyhtiöihin ilman kaivuria ja uudelleen kaapelointia. Ollaanko tästä samaa mieltä?

Olen kanssasi samaa mieltä, että se 11kW laturi on paras vaihtoehto omakotitaloihin, suurimpana syynä turvallisuus. Mutta tässäkin tapauksessa pitää miettiä tapauskohtaisesti kuormituksia jos 25A (90% kodeista) pääsulakkeet ja sähkö/VILP/maalämpö..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom