- Liittynyt
- 13.3.2003
- Viestejä
- 251
- Ikä
- 50
Lukioaikana olin kovasti pakkoruotsia vastaan, mikä silloin saattoi johtua eniten hyvin vastenmielisestä ko. aineen opettajasta. Olin silloin vahvasti sitä mieltä, ettei minulle tule ikinä olemaan ruotsista hyötyä, tai ainakin selviän sitä ilmankin. Olin sekä oikeassa että väärässä. Hyötyä ruotsista on ehdottomasti ollut, sillä vietin opiskellessa vuoden vaihtarina Oslossa, ja varmasti olisi mennyt kielen kanssa sormi suuhun jollen olisi ruotsia jo taitanut. Toisaalta olisin kyllä hyvin pärjännyt englannillakin, johon jouduin muutenkin turvautumaan välillä kun ei tahtonut viesti kulkea perille saakka, usein siksi, että paikalliset molottivat kieltään niin nopeasti, epäselvästi ja murtaen, että alkoi huimata.
Tänään olen edelleen pakkoruotsia vastaan, mutta vain siksi että olen valinnanvapauden kannalla. Jos itse joutuisin valitsemaan luenko ruotsia vaiko en, niin luultavasti valitsisin sen, mutta en vielä tokana kielenä. Englannin asemaa ei mikään horjuta, ja kakkoseksi valitsisin venäjän. Sitten lukisin ruotsia ja saksan toteaisinkin nyt kuuluneen siihen turhaan osastoon, jota luetaan vain huvin vuoksi. Samaan kastiin kuuluvat myös ranska ja espanja ja mitä muita niitä nyt sitten onkaan, kukin täyttäköön mieltymystensä mukaan.
Tänään olen edelleen pakkoruotsia vastaan, mutta vain siksi että olen valinnanvapauden kannalla. Jos itse joutuisin valitsemaan luenko ruotsia vaiko en, niin luultavasti valitsisin sen, mutta en vielä tokana kielenä. Englannin asemaa ei mikään horjuta, ja kakkoseksi valitsisin venäjän. Sitten lukisin ruotsia ja saksan toteaisinkin nyt kuuluneen siihen turhaan osastoon, jota luetaan vain huvin vuoksi. Samaan kastiin kuuluvat myös ranska ja espanja ja mitä muita niitä nyt sitten onkaan, kukin täyttäköön mieltymystensä mukaan.